Marraskuinen
Suomen Shakki on ilmestynyt tänään (ma 9.11.2009). Voit lukea 10-sivuisen näytteen klikkaamalla kantta.
(Kannessa on pieni painovirhe. Ottelusta K vs. K ja Kasparovista yleensä on juttua sivuilla 40-41.)
Pääkirjoitukseni käsittelee jo monille tuttua aihetta, Hesarin shakkipalstan lopettamista:
Shakkipalstojen puolesta
Sanomalehtien hyvin toimitetuille shakkipalstoille on helppo keksiä heti ainakin kaksi tärkeää tehtävää: toisaalta ne kertovat shakkimaailman ajankohtaisista asioista, tapahtumista ja ilmiöistä, toisaalta suurelle yleisölle shakkipalstat tekevät tunnetuksi ikivanhaa peliä, joka on paitsi kahden pelaajan välistä kamppailua myös osa suurempaa filosofista ja taiteellista – jopa poliittista – kokonaisuutta.
Älypelien joukossa shakki on ylivoimaisesti laajimmalle levinnyt ja suosituin. Sitä ovat harrastaneet ja harrastavat niin hallitsijat kuin alamaiset, rikkaat ja köyhät, miehet ja naiset, vanhat ja nuoret, näkevät ja kuulevat, kuurot ja sokeat. Poliittiset puheet ja taideteokset vilisevät shakillisia viittauksia ja metaforia. Tekoälyn kehityksessä shakilla on ollut tärkeä rooli.
Suomalaisissa sanomalehdissä julkaistujen shakkipalstojen historia ulottuu pitkälle aina 1850-luvun alkuun, jolloin turkulainen
Åbo Underrättelser aloitti shakkipalstansa. Pikkuhiljaa muut sanomalehdet seurasivat
Åbo Underrättelserin esimerkkiä, ja 1900-luvun alkupuoliskolla kymmenet suomalaiset sanomalehdet julkaisivat omaa shakkipalstaansa, ja vuonna 1929 jokaisessa neljässä suurimmassa kaupungissamme oli sekä suomen- että ruotsinkieliset shakkipalstat.
Aivan viime vuosikymmeninä ja vuosina on sanomalehdistössämme kuitenkin näkynyt valitettava shakkipalstojen alasajo. Suomen suurimmista sanomalehdistä
Ilta-Sanomat lopetti pitkään jatkuneen shakkipalstansa muutama vuosi sitten. Samoin teki
Aamulehti tänä vuonna. Erityisen harmillinen on
Helsingin Sanomien päätös lopettaa shakkipalstansa marraskuun puolivälissä. Päätöstä perustellaan lehden uudistuksella.
1924 alkanut
Helsingin Sanomien shakkipalsta on jatkunut pisimpään yhtäjaksoisesti maassamme. Valtakunnan ykköslehdessä julkaistulla shakkipalstalla on ollut valtavan suuri merkitys lajin harrastajille. Monelle shakkipalsta on ollut se, mistä lehden lukeminen aamulla on aloitettu. Maailman kriisit ovat saaneet odottaa, kun ensin on täytynyt tutkia, kuinka Suomi on pärjännyt olympialaisissa, mitä oikkuja Fischer on tällä kertaa keksinyt, millä tavalla Kasparovin poliittinen ura on edennyt Venäjällä, tai miten viime vuosina Tomi Nybäck on noussut shakin huipulle.
Helsingin Sanomien päätökseen on vaikea sopeutua – ja miksi siihen pitäisikään sopeutua. Niin Pohjoismaissa kuin muualla maailmassakin suuret sanomalehdet antavat reilusti tilaa shakille. Pohjoismaisista lehdistä ainakin
Dagens Nyheter ja
Svenska Dagbladet (Ruotsi),
Jyllands Posten ja
Politiken (Tanska),
Verdens Gang ja
Aftenposten (Norja) sekä
Morgunbladid (Islanti) julkaisevat shakkipalstaa. Myös muualta maailmasta voi poimia loputtomalta tuntuvan listan tärkeitä lehtiä kuten
Guardian, The Times ja
The Daily Telegraph (Iso-Britannia),
New York Times, The Washington Post, Los Angeles Times (Yhdysvallat),
Le Figaro (Ranska),
The Hindu (Intia),
Clarin (Argentiina),
Toronto Star (Kanada),
El Pais (Espanja),
Neue Zürcher Zeitung (Sveitsi), F
rankfurter Allgemeine Zeitung (Saksa),
Le Soir (Belgia) jne., joiden sivuilla shakkipalsta elää ja voi hyvin.
Pieni lohtu suomalaisille shakinpelaajille kuitenkin on, että vielä osa maakunta- ja paikallislehdistä antaa tilaa shakille. Harrastajien itsensä on myös pidettävä huolta, että palstat säilyvät tai uusia syntyy. Puuttuuko lukemastasi lehdestä shakkipalsta? Ehdota toimitukselle, että sinä voisit ryhtyä lehden shakkitoimittajaksi.
Helsingin Sanomien shakkipalstaa on vaikea korvata millään. Toivottavasti valittu uusi linja ei tarkoita täydellistä shakillista kieltäymystä. Jos lehdellä ei ole mahdollisuuksia julkaista päivittäistä shakkipalstaa, olisi toivottavaa, että se julkaisisi edes kerran viikossa shakillisia uutisia tai reportaaseja.