29. joulukuuta 2007

Voitto Liukkonen 19.7.1940-26.12.2007



Selostajalegenda Voitto Liukkonen oli mestariehdokastason pelaaja. Muistokirjoitus Tammer-Shakin blogissa.

14. joulukuuta 2007

Viikon video 28

Viikon videona Harry Harrisin 1985 ohjaama Alice Through the Looking Glass (Liisan seikkailut peilimaailmassa). Elokuva on pätkitty YouTubessa kymmeneen osaan. Tässä niistä ensimmäinen. Alla linkit muihin. Kesto: 10'00"
Blogi jää tämän myötä joululomalle. Hyvää joulua ja uutta vuotta kaikille!

YouTube: "We're sorry, this video is no longer available."



Osa 2
Osa 3
Osa 4
Osa 5
Osa 6
Osa 7
Osa 8
Osa 9
Osa 10

10. joulukuuta 2007

Shakkiterminologia ei ole mutkatonta

Hieman yli yhdeksän vuotta sitten Helsingin Sanomien monipuolinen tietäjä Kirsti sai kollegakseen Torstin, joka ensimmäisellä palstallaan rehvasteli ronskisti että "Minä se vasta tiedänkin!" No, mikäs siinä. Tietäähän se Torsti, tai jos ei hän, niin aina avulias tikkaremmi ainakin.

Hiukan jäin kuitenkin raapimaan päänuppiani, kun Torstin palstalta 2.10.2005 luin vastauksen nimimerkki Koulumatin kysymykseen.

Kysyisin epätietoisuuden vallitessa, kuinka monella siirrolla voi tehdä shakissa koulumatin? Olemme kaverin kanssa väitelleet asiasta, emme käytännössä kokeilleet, koska minun shakin peluustani on yli neljäkymmentä vuotta ja tuskin enää osaisinkaan siirtoja, mutta ehkä joku porukoistanne tietää totuuden? Koulumatti

Tokihan tikkaremmissä on myös shakkitaitureita. Itsekin olen silloin tällöin pelannut shakkia, se virkistää kummasti aivonystyröitä. Koulumatin - toiselta nimeltään Hölmön matin - voi tehdä valkeilla pelatessa neljällä siirrolla ja mustilla kolmella. Siirtoja en viitsi paljastaa, sillä sittenhän kaikki vastustajani osaisivat varoa tuota nopeaa ja nöyryyttävää siirtoyhdistelmää.

Tässä Torstilla ja tikkaremmillä oli mennyt kaksi termiä sekaisin, kuten joku shakinharrastaja pian huomauttikin. Oikaisu tuli parin viikon kuluttua (HS 16.10.2005):

Väitin, että koulumatin voi tehdä mustilla pelatessaan kolmella siirrolla. Tehtäväniekka arvelee, että tarkoitin narrinmattia: "Vaikuttaa siltä, että tässä on sekoitettu koulumattiin tuo narrinmatti, jonka tosiaankin musta voi tehdä yhtä puolisiirtoa nopeammin kuin valkea. Ehkä sekaannusta on aiheuttanut sana 'siirto'. Se voi tarkoittaa joko yksittäistä (esim. valkean) siirtoa tai siirtoparia. Selvyyden vuoksi on otettu käyttöön sana 'puolisiirto', kun halutaan tehdä ero yksittäisen siirron ja valkean ja mustan siirtoparin välillä. Kun puhutaan siitä, miten nopeasti shakkipeli voi päättyä, niin tässä nopeimmat puolisiirtomäärät molemmille. Narrinmatti: neljä puolisiirtoa (musta tekee toisella siirrollaan matin) ja koulumatti: seitsemän puolisiirtoa (valkea tekee neljännellä siirrollaan matin)." Thomas ja Aulikki Ristojan Shakki-teos kertoo narrinmatin siirroiksi 1.f3 e5 2.g4 Dh4X. Koulumatti syntyy siirroin 1.e4 e5 2.Lc4 Rc6 3.Dh5 Rf6 4.Dxf7X.

Shakkiterminologian kannalta on mielenkiintoista, että narrinmatille (1.f3 e5 2.g4 Dh4#) on puhekielessä (ja ainakin osin alan kirjallisuudessakin) vähintään kolme synonyymia: hölmön matti, aasinmatti ja Tuhma Matti (sic). Koulumatille synonyymeja en ole nähnyt.

8. joulukuuta 2007

Viikon video 27

Puolalaisen Joanna Kollbekin Chess Love - Safer sex is a game for two voitti Euroopan komission järjestämän "Aids - remember me?" -kilpailun. Kesto: 0'30"

7. joulukuuta 2007

Radioshakkia

"Tiedän, että ihmiset tällä hetkellä - enemmän kuin Robbieta - he miettii sitä, että minkä takia radiosta ei tule koskaan shakkia. Tää on ymmärrettävää, ja minäpä kerron. Radiosta ei tule shakkia tämän takia..."

Näin alkaa YleX:ltä taannoin lähetetty "Ensimmäinen selostettu shakkiottelu radiossa". Sen voi kuunnella klikkaamalla tästä.

Shakkia on radiossa Suomessakin toki esitetty. Ensimmäisen kerran jo 1930-luvulla. Palaan aiheeseen myöhemmin.

1. joulukuuta 2007

Viikon video 26

Raymond Bernard'n elokuva Le Joueur d'échecs (Shakinpelaaja, 1927), eräs mykkäelokuvan klassikoista, kertoo von Kempelenistä ja shakkiautomaatista. Viikon videona pieni pätkä elokuvasta. Kesto: 4'15"

30. marraskuuta 2007

Lempivaate

Paola Suhosen ja Jarno Viitalan suunnitteleman Nanson Lempivaate-malliston teemana on peli- ja kasinomaailma. Ei kannata siis hätkähtää, jos kadulla tulee vastaan nätei flikoi shakkikuosissa.
Kuva: Nanso

28. marraskuuta 2007

Näin Ruotsissa


Mainos Schackvärldenissä 1933.

27. marraskuuta 2007

Suomalaisia lyhytpelejä 7

Alla oleva suomalaispeli seuraa peliä Siegbert Tarrasch - Carl Walbrodt, Nürnberg 1894, aina valkean 13:een siirtoon saakka. Tarrasch jatkoi 13.Kb1, mutta Böök keksii reippaan uhrausjatkon. Vaan kestääkö Böökin uhraus lähempää tarkastelua?

Ranskalainen puolustus

Eero Böök - E. Ikonen
Tekniikan ylioppilaiden shakkikerhon talviturnaus 1939
1.e4 e6 2.d4 d5 3.Rc3 Rf6 4.Lg5 Le7 5.Lxf6 Lxf6 6.e5 Le7 7.Dg4 0-0 8.0-0-0 f5 9.Dh3 c5 10.dxc5 Rc6 11.f4 Lxc5 12.Ld3 Da5 13.g4 d4 14.gxf5

14.-exf5
Kirjassaan Shakkistrategiaa ja -taktiikkaa (WSOY, Helsinki, 1945) Böök kirjoittaa: "Jos musta vastaanottaa tarjotun uhrauksen, seuraa 14.-dxc3 15.f6 g6 (tai h6) 16.Rge2! Rb4 (16.-Dxa2 17.Rxc3 tai 16.-cxb2+ 17.Kb1 Rb4 18.Rc3 ei ole sen parempi.) 17.Rxc3 Rxa2+ 18.Rxa2 Dxa2 19.c3! ja valkealla on voiton takaava, ylivoimainen hyökkäys." Onko tosiaan näin? 19.c3:n jälkeen näyttäisi luonnollinen 19.-Ld7 asettavan valkean "ylivoimaisen hyökkäyksen" vähintään kiistanalaiseksi.

Jos nyt suoraviivaisesti 20.Lxg6, niin 20.-hxg6 21.Txd7 (21.Dh6? Da1+ 22.Kc2 La4+ ja matin tekeekin musta.) 21.-Da1+ 22.Kd2 (22.Kc2? Da4+) Dxb2+ eikä musta ainakaan häviä.
15.Lc4+ Kh8 16.Rd5 Le6 17.Rf3 Lxd5 18.Lxd5 Le7 19.Lb3 Db6 20.Thg1 Tad8 21.Txg7 Kxg7 22.Tg1+ Kh8 23.Dg3 1-0

25. marraskuuta 2007

Jääkiekkoshakki

Kirjoitin 10. lokakuuta suomalaisesta shakin muunnoksesta Yrjön ritaristosta. Viikko sitten kierrellessäni tamperelaisilla kirpputoreilla olin lentää pyrstölleni: eräällä myyntipöydällä komeili - ei sentään Yrjön ritaristo - mutta jääkiekkoshakki-niminen peli. Pakkohan se oli ostaa.


Pelin kannessa kolme suomalaista jääkiekkolegendaa (vasemmalta): Jukka Porvari, Veli-Pekka Ketola ja Juhani Tamminen. [Kuva suurenee klikkaamalla sitä.]

Jääkiekkoshakin on suunnitellut Henk Schouwvlieger, ja sen on kustantanut - nyt jo toimintansa lopettanut - tamperelainen Artko. Peli on oletettavasti peräisin 70-80-lukujen taitteesta. Löytämäni kappale on iskemätön; se lienee lojunut lähes 30 vuotta jossain varastossa.


Jääkiekkoshakin pelilaudassa on asiaan kuuluvaa kansainvälisyyttä.

Pelin säännöt eivät ole monimutkaiset, ja sitä voikin pelata vaikkei shakkia - tai jääkiekkoa - osaisikaan. Joissakin tapauksissa sääntöjä kannattaa kuitenkin soveltaa. jotta peli sujuisi jouhevammin, mutta näinhän on monen muunkin lautapelin kanssa.


Kummallakin pelaajalla on maalivahti, 2 puolustajaa, 2 laitahyökkääjää ja keskushyökkääjä. Niillä kullakin on tietyt liikkumismahdollisuudet.

Jääkiekkoshakki vaikuttaa jokseenkin omaperäiseltä shakin muunnokselta. Ainakaan Chessvariants-sivustolta en ole löytänyt mitään täysin samanlaista. Sisaruslaji, jalkapalloshakki on keksitty viimeistään 1951, mutta esimerkiksi Francois Tremblayn jääkiekkoshakki on vasta vuodelta 2000.


Kiekon lisäksi jääkiekkoshakissa käytetään myös noppaa, minkä vuoksi myös onnella on osuutensa pelissä.

Jääkiekkoshakista, kuten monesta muustakaan lautapelistä, ei tullut hittituotetta. Ehkä peli vain on liian karu ja tylsä herättämään suurempaa mielenkiintoa.

24. marraskuuta 2007

Viikon video 25

Europe Echecs haastatteli elävää legendaa, Viktor Kortshnoita vastikään. Haastattelussa Kortshnoi kertoo elämästään, urastaan, MM-otteluista ja KGB:stä. Viikon videona neliosaisen haastattelun ensimmäinen osa. Muut osat löytyvät osoitteesta www.europe-echecs.com/articles/actualites-interview-de-viktor-korchnoi-ee1284.html. Kesto: 4'59"

Jumalanpilkkaa

Epäsäännöllinen avaus
Hans Klip - Tom Bottema
Dieren 1990

1.e4 f6 2.d4 g5 3.Dh5#


Tarinan mukaan Bottemalla oli kiire junaan ja Madonnan konserttiin, Klipillä puolestaan oli mahdollisuus voitolla tittelitulokseen.

23. marraskuuta 2007

Kolme näyttelijää


Chess Review-lehden kesä-heinäkuun 1945 numeron kannessa oli tämä mainio kuva. Pelaamassa Charles Boyer (mustilla) ja Humphrey Bogart. Sivusta peliä seuraavat shakkimestari Herman Steiner ja Bogartin tuore aviovaimo Lauren Bacall.

Lehden sisäsivuilla oli vielä pari muuta kuvaa.



Sekä Bogart että Boyer olivat hyviä amatööritason shakinpelaajia. Bogart on muun muassa pelannut tasan Samuel Reshevskyn kanssa simultaaniottelussa.

Preussilainen peli
Samuel Reshevsky - Humphrey Bogart
Beverly Hills 1956
1.e4 e5 2.Rf3 Rc6 3.Lc4 Rf6 4.Rg5 d5 5.exd5 Rxd5?! 6.d4 f6? 7.dxe5 fxg5 8.Dxd5 Dxd5 9.Lxd5 Le7 10.0-0 Lf5 11.c3 Rxe5 12.Lxb7 Td8 13.Te1 0-0 14.Rd2 Lf6 15.Re4 Lxe4 16.Lxe4 h6 17.Le3 a5 18.Lc5 Tfe8 19.Tad1 Kh8 20.Txd8 Txd8 21.Kf1? Rg4? 22.h3 Re5 23.Ke2? Rc4 24.Td1 Txd1 25.Kxd1 Rxb2+ 26.Kc2 Ra4 27.Ld4 Lxd4 28.cxd4 ½-½


Bogartista (ja Bacallista) shakinpelaajana lisää mm. Bill Wallin sivuilta tai Chessgames.comista.

21. marraskuuta 2007

Viikon video 24

Oikea mestari hallitsee lajin kuin lajin. Kesto: 0'46"

14. marraskuuta 2007

Kilpailu shakkiaiheisista sananlaskuista

Tavoitteena on keksiä tai löytää uusia ja (jos mahdollista) hauskoja shakkiaiheisia sananlaskuja.

Meille saa lähettää vanhojakin sananlaskuja, jos ne eivät ole yleisesti tunnettuja. Jos tiedät tällaisen sananlaskun keksijän, niin ilmoita sekin. Nämä vanhat sananlaskut eivät kuitenkaan osallistu kilpailuun. Netistä tällaisia löytyy kohtalaisen runsaasti, mutta useimmat niistä eivät ole erityisen kekseliäitä tai hauskoja.

Tarkoitus ei ole loukata ketään yksittäistä henkilöä; ei siis sananlaskuja
tyyppiä: ”Tyhmä ja sokea kuin shakkimestari X.”

Kilpailuun osallistuvat sananlaskut lähetetään 1.1.2008 mennessä sähköpostitse osoitteeseen: tolkku@gmail.com. Tuomareina toimivat Marko Ylijoki & Henry Tanner, jotka eivät itse osallistu kisaan.

Kaikissa kilpailuehdotuksissa pitää olla kilpailijan oikea nimi; ei osallistumista nimimerkin (tms.) suojassa.

Kilpailuun osallistuneet sananlaskut ja tuomio julkaistaan kaikki yhdellä kertaa tässä blogissa (http://www.shakkihistoria.blogspot.com/) tammikuussa 2008.

Paras (tai jos laatu on korkeaa ja/tai osanotto runsasta, kolme parasta)
uusi sananlasku palkitaan esim. shakkikirjalla. Tärkeintä on kuitenkin saada julkisuuteen uusia sanontoja & voittaja(t) saa(vat) tietysti kuolematonta mainetta.

Esimerkkejä:

Klassisia

Kun et tiedä, mihin ryhtyisit, odota, kunnes vastustajasi keksii suunnitelman; se on varmasti huono. Siegbert Tarrasch (1862-1934)

Gambiitin määritelmä: uhraat sotilaan saadaksesi häviöaseman. Samuel Boden (1826-1882)

Klassisia anonyymeja

Ratsu reunassa, teho siellä.


Shakin pohjimmainen ristiriita: tyhmät eivät osaa pelata shakkia mutta vain tyhmät tuhlaavat siihen aikaansa.

Tässä lisäksi joitakin tuomarien laatimia tietoisen yksinkertaisia shakkiaiheisia sananlaskuja. Kilpailijat saavat toivottavasti aikaan parempia.

Aikaahan oli vaikka lampaat söisi, sanoi Kurho kun viimeisellä sekunnilla
matin teki. (HT)

Ei huutele vahinko tullessaan, mutisi Salon Topi kun ratsuhaarukkaan joutui.
(HT)

Ei sitä syötäväks ollu tarkotettu, sanoi Salminen kun sommitteli. (MY)

Hevoset karkaa, hihkaisi Henriksson kun ratsu reunalta tippu. (MY)

Laadunuhraus päivässä pitää lääkärin loitolla. (HT)

Luunappi!, hätkähti Hämäläinen kun vastustaja hyökkäsi. (MY)

Niin on muunnelmia kuin meren mutaa, manasi Muttilainen ja upposi
mietteisiinsä. (MY)

Siitä yli missä aita on matalin, sano Luukkonen ja linnoitti. (MY)

Siperia opettaa, sanoi isoveli kun pikkuveljestä koulumatin teki. (HT)

12. marraskuuta 2007

Googlismeja

Sivulla www.googlism.com voi käydä setvimässä, mitä Google "ajattelee", käyttäjän antamista sanoista, nimistä tai paikoista. Suuri osa vastauksista on sellaisia, ettei niitä itse ensimmäisenä tullutkaan ajatelleeksi.

Hakusanalla chess kone sylkäisi uumenistaan mm. tällaisia:

chess is just like mike tyson in boxing
chess is a racist game
chess is poetry
chess is chess
chess is not a game
chess is not for nerds
chess is for nerds
chess is life
chess is for fucking losers
chess is art
chess is boring
chess is not an easy game
chess is a foolish expedient for making idle people believe they are doing something very clever
chess is a good mistress but a bad master
chess is a fairy tale of 1001 blunders
chess is more than a game
chess is a cure for headaches
chess is not illegal
chess is the answer
chess is the most elaborate waste of human intelligence outside of an advertising agency
chess is a curse
chess is a sport and deserves regular coverage in the sports pages
chess is an excellent tool to demonstrate the value of critical thinking
chess is played with the mind and not with the hands

Edit 12.11., klo 15.12:

Googlism-saitti ei tunnista sanaa 'shakki', joten tein käsipelillä muutamia hakuja. Tulokset ovat hauskoja:

Shakki on kamppailulaji.
Shakki on kiinalaisen Piérre Pascalin vuonna 1337 kehittämä uhkapeli.
Shakki on se kuningaslaji, jossa otetaan miehestä mittaa tietokonettakin vastaan.
Shakki on rauhanomainen peli.
Shakki on omituinen älytön peli.
Shakki on maailman eka peli se on ihan paska siinä vaa liikutellaa jotai nappuloi.
Shakki on mielen voimistelusali.
Shakki on kyllästymisen taiteen korkein muoto.
Shakki on oman elämänsä hukkaamista.
Shakki on perseest.
shakki on omiaan hypertekstinä.
Shakki on kuin kuivan maan urheilukalastus.
Shakki on yhtälailla urheilua kuin afrikantähti tai monopoli.
Shakki on kyl iha tylsäke.
Shakki on sodan veretön muoto.
Shakki on varma valinta.
Shakki on "chess" ja ovi on "door".
Shakki on nyt pelkkää triviaalia "kalkuleeraamista".
Shakki on satua.
Shakki on tehokasta kuntoilua.
Shakki on jonkin sortin lelu.
Shakki on melko simppeli peli.
Shakki on applessa vakiona.
Shakki on kahden etevän pelaajan välinen dialogi.
Shakki on syvältä ja poikittain.
Shakki on miehekästä.
Shakki on uudehko strategiapeli.
Shakki on ruutulaudan jalkapalloa.
Shakki on ihan homojen peli.
Shakki on epäeettistä.
Shakki on ilmaista.

Edit 30.11., klo 12.54:

Googlettamalla selviää myös, että...

X on shakkia

Äitiys on shakkia.
Curling on shakkia.
Sodankäynti on shakkia.
No shakkihan nyt on shakkia.
Rock on shakkia!
Jenkkifutis on shakkia nurmikentällä.
Sotilaspolitiikka on shakkia.

X on kuin shakkia

Liikenne on kuin shakkia.
Johtajuus on kuin shakkia.
Golf on kuin shakkia.
Pokeri on kuin shakkia.
Purjehdus on kuin shakkia.
Pesäpallo on kuin shakkia.
Suurvaltapolitiikka on kuin shakkia.
Sota on kuin shakkia.
Formulat on kuin shakkia.
Kaisa on kuin shakkia.
Keskustelu on kuin shakkia.
Jalkapallo on kuin shakkia.
Miekkailu on kuin fyysistä shakkia.

10. marraskuuta 2007

Viikon video 23

Viikon videona yksi osa Fox Sports -kanavan kyseenalaiseksikin arvioidusta mainosfilmisarjasta. Venäjän pojat pelaavat kuin pikapeliä, mutta nappuloiden sijaan he huiskivat avokämmenillä toisiaan naamatauluun. Muut sarjan osat kuvaavat Etelä-Afrikan, Intian, Kiinan ja Turkin "kansallislajeja". Kesto: 0'30"

9. marraskuuta 2007

Turuus

Alla oleva valokuva on Carl Johan Schoultzin (1849-1923) ottama turkulaisessa shakkikerhossa n. 1900. Tunnistaako kukaan yhtään kuvassa olevaa miestä? (Kuva suurenee klikkaamalla sitä.)

7. marraskuuta 2007

Kaksi kotimaista shakkisketsiä

Ylen Elävä arkisto on ihastuttava paikka, jossa on paljon viihdyttävää katsottavaa vuosikymmenten varrelta. Lähes 3000 audio- ja yli 4000 videoleikettä tarjoaa jokaiselle jotakin. Shakinpelaaja voi tutustua vaikkapa Ilkamien tai Läpivedon shakkisketseihin. Edellinen on vuodelta 1970, jälkimmäinen kuluvan vuoden alusta.

Ilkamat: Shakin sokkosimultaaniottelu

Läpiveto: Shakki

3. marraskuuta 2007

Viikon video 22

Eduardo Avila opettaa lyhytelokuvassaan meille shakin sääntöjä... Kesto: 2'11"

1. marraskuuta 2007

Juomingit

Uusi Suometar 15.3.1880


-- Omituinen shakkipeli. Muutamassa Yli-Unkarin kaupungissa, jossa elämä on hywin ylimyksellistä, pani neljä nuorta herraa warsin omituisen shakkipelin toimeen. He jakoiwat biljardi-pöydän 64 palstaan ja asettivat nappulain sijaan wiinipulloja. Sampanja-pullo oli kuningas, pullo Bordeaux'ta kuningatar, muut henkilöt muita tawallisia wiinejä. Joka "söi" jonkun pullon, hänen täytyi myös juoda se tyhjäksi. Pelissä ei kauaksi päästy, tuskin talonpoikia edemmäksi, sillä kaikki pelaajat makasiwat jo silloin pöydän alla.

29. lokakuuta 2007

Lahden Shakin avoin ratkaisijamestaruus 2002-2007

Lahden Shakki on järjestänyt nettisivuillaan avointa ratkaisijamestaruuskilpailua vuodesta 2002 lähtien. Kilpailu koostuu vuosittain kahdestatoista kuukauden tehtävästä. Ratkaisut voi lähettää joko jokaiseen tehtävään erikseen tai kaikkiin yhtaikaa vuoden lopulla (kts. säännöt).

Ratkaisukilpailun voittajia ovat:
2002 Hannu Kettunen
2003 Juha Saukkola ja Olli Välikangas
2004 Harri Hurme
2005 Kari Tikkanen
2006 Olli Välikangas

Tehtävänäytteitä:

Tammikuu 2002

Tammikuun tehtävässämme valkea tekee mustasta kahden siirron matin. Ratkaisuksi riittää pelkkä valkean alkusiirto; sitä seuraavia mustan puolustussiirtoja sekä valkean mattisiirtoja ei tarvitse ilmoittaa.

Alle kahdeksannappulaisia tehtäviä kutsutaan miniatyyreiksi. Tämä onnistunut miniatyyri pääsi tuoreimpaan FIDE-albumiin (1992-94), johon kerätään valiotehtäviä kolmevuotiskausittain.

Vladimir Kozhakin
1. palkinto
Vechernij Magadan 1994


Kahden siirron matti

Maaliskuu 2002

Maaliskuun tehtävää ratkaistessa kannattaa harjoittaa erityistä huolellisuutta! Vaatimus kuuluu lyhyesti ja yksinkertaisesti: "Kumpi on siirtänyt viimeksi?" Vastaukseksi ei riitä rasti ruutuun -tyyppinen "valkea" tai "musta", vaan vastaus täytyy perustella. Siis kumpi on siirtänyt, mikä on ollut tämä siirto ja miksi viimeinen siirto ei ole voinut olla vastapuolen siirto?

Koska maaliskuun tehtävämme on sellainen, ettei sitä oikeastaan voi ratkaista tuntematta FIDEn shakkisääntöjen artiklaa kuolleesta asemasta, kerromme lyhyesti mitä kyseinen sääntö pitää sisällään:
Peli on tasapeli, jos asema on sellainen, että kummallakaan osapuolella ei ole mahdollisuutta tehdä mattia, vaikka vastustaja pelaisi kuinka huonosti. Tämä päättää pelin välittömästi.

Andrew Buchanan
StrateGems 2001


Kumpi on siirtänyt viimeksi?

Joulukuu 2002

Joulukuun tehtävämme vaatimus on: Valkea alkaa ja saavuttaa tasapelin.

Voidaan pitää pienoisena ihmeenä, että tehtävän laatija Oleg Pervakov on löytänyt tällaisesta 2s+1s loppupeliasetelmasta jotain uutta loppupeliteorian paljon tutkitulla saralla. Vinkkinä joulun kiireiden keskelle annettakoon, että 1.d4? häviää, koska 1.- f4 ja musta ehtii korottumaan shakaten. 1.Kxf5? b5 johtaa samanlaiseen tilanteeseen. Mikähän mahtaa olla ongelmana 1.Ke5:ssä?

Oleg Pervakov
1. palkinto
64 2000


Valkea alkaa ja tekee tasapelin

Lokakuu 2003

Lokakuun ratkaisukohteemme on ruotsalaisen Allan Werlen nelinappulainen mattitehtävä, joka Anders Uddgrenin ja Alexander Hildebrandin kirjan Svenska Miniatyrer I mukaan on maailmankuulu. Tuntuuko tutulta vai haiskahtaako ruotsalaisten omakehu?

Allan Werle
Tidskrift för Schack 1945


Neljän siirron matti

Elokuu 2005

Elokuussa ollaan vielä vähän hulivili-tunnelmissa. Shakki ja tehtäväshakkihan ovat täynnä mitä erilaisimpia kuriositeetteja. Netistäkin niitä voi bongata sieltä ja täältä; yksi sangen kiehtova sivusto on Tim Krabben ylläpitämä: www.xs4all.nl/~timkr/chess/chess.html. Mutta mitähän mahtaa sanoa shakkitehtävistä Ilmari Jäämaan suomentama ja Franz Gutmayerin kirjoittama Shakki pelien kuningas?

"Shakkitehtävät (keinotekoiset mattisommitelmat) ovat sepitettyjä mattituhoja (mattisommitelmia). Ne eroavat shakkipelin matinteoista loistavien, kätkössä olevien harvinaisen hienojen aatteittensa puolesta. Ne ovat shakkipelin taiderunoutta ja sellaisina ankarain ehtojen alaisia: niiden tarkoituksena on sulkea pois kaikki proosallinen ja vaatia hengen korkeampaa lentoa." Korkeaa hengen lentoa vaaditaan myös elokuun tehtävän ratkaisijalta!


Werner Speckmann
Deutsche Schachzeitung 1941


Viiden siirron matti

Toukokuu 2005

Vappu oli ja meni, mutta vapputunnelma jäi. Tehtävämaakarinne jäi muistelemaan kaikenmaailman vappujäyniä ja sitä yhtä shakkitarinaa, jossa mukamas Ruotsin kuningas Kaarle XII pelasi päällikkönsä Grothusenin kanssa taistelun ollessa parhaillaan käynnissä turkkilaisia vastaan. Turkkilaisten kuulat veivät Kaarlen nappuloita mennessään, mutta kuningaspa ei häkeltynyt, vaan julisti matin aina uudestaan ja uudella tavalla sitä mukaa kuin nappuloita väheni.

Toukokuun tehtävän laatija oli haminalainen pankinjohtaja ja suomalainen tehtävämestari Antti G. Ojanen. Vaatimuksena on tehdä mustasta yhden siirron matti.


Antti G. Ojanen
Suomen Shakki 4/1947


Yhden siirron matti

Heinäkuu 2006

Heinäkuun tehtävän laatija John Nunn ei juuri esittelyjä kaipaa. Maailman kärkikymmenikköön takavuosina mahtunut pelaaja on myös tehtävänratkaisijana yksi maailman parhaista. Hänen kirjoittamansa Solving in Style kuluu useiden tehtäväniekkojen käsissä.

Vaatimuksena on 4,5-siirron apumatti. Valkea siis alkaa ja tekee avuliaasta mustasta viidennellä siirrollaan matin. Hikisiä ratkaisuhetkiä!

John Nunn
The Problemist 2005


Neljän ja puolen siirron apumatti

Tammikuu 2007

Vuoden 2007 ratkaisukilpailun aloitustehtävä on poimittu vasta pidetyn kansainvälisen ratkaisukilpailun (ISC) tehtävien joukosta, vasta-alkajien ryhmästä, joten sen ei pitäisi olla kohtuuttoman vaikea kenellekään.

ISC:n tuloksia odotellaan parhaillaan. Tässä vaiheessa ainakin Suomen osakilpailujen tulokset löytyvät osoitteesta www.saunalahti.fi/~stniekat/st/kvrtul07.htm, mutta eiköhän sinne muidenkin maiden tulokset piakkoin ilmaantune.


H. von Gottschalk
Deutsche Schachzeitung 1892


Kahden siirron matti

27. lokakuuta 2007

Viikon video 21

Fidelity Electronicsin Chess Challenger -shakkitietokoneen mainos saa hymyn huulille. Kesto: 0'29"

YouTube: "We're sorry, this video is no longer available."

25. lokakuuta 2007

Hesari tykkää shakkivertauksista

Sanomalehdissä verrataan shakkia milloin mihinkin. Joskus jalkapallo tai jääkiekko on kuin shakkia, toisinaan ihmiset ovat pelinappuloita suurella shakkilaudalla, näytelmissä tai konserteissa saatetaan pelata shakkia yleisön kanssa. Mikäpä siinä, onnistuessaan vertaukset voivat olla ihan paikallaan. Aina lopputulos ei kuitenkaan tunnu oikein luontevalta. Alla muutama otsikko taannoisista hesareista.

Kuntajohtaja on työssään kuin shakkipelin hevonen
HS 31.1.2007

Koivulan shakkipeli tehosi Tammerissa
HS 18.10.2004

Metsänhoitaminen muistuttaa shakinpeluuta
HS 8.7.2002

Stalingrad ei ollut shakkilauta
HS 15.10.2000

Pelinjohtaja Juntusen shakki osui nappiin
HS 30.7.1993

Tunnelmia Rodokselta

Rodoksella järjestettiin 50. kansainvälinen tehtäväshakkikongres-
si
13.-20.10.2007. Kuvien myötä satunnaisia tunnelmapaloja.


Kongressin juliste.


Kongressi järjestettiin viihtyisässä hotelli Olympic Palacessa.


Skootteri on kätevin kulkuväline kaupungissa, jos sillä vain uskaltautuu autojen sekaan.


Harri Hurme ja allekirjoittanut arkeologisessa museossa...


...jonka sisäpihaa vartioi "leijona". Päädyimme kuitenkin siihen tulokseen, että kyseisen leijonan veistäjä ei ole kyllä koskaan leijonaa nähnytkään. Harri ristikin elukan norpaksi!


Suurmestarin palatsi, jota mm. Mussolini piti kesämökkinään.



Rodoksen eteläpuolella oleva Lindoksen Akropolis on suosittu nähtävyys.


Näimme myös turkkilaisia laskuvarjojoukkoja...


...ja tietysti kulkukissoja.


Valaistu vanha kaupunki oli kaunis näky.


Kongressin epävirallisiin kilpailuihin kuului mm. tandem-turnaus. Tässä vastakkain joukkueet Indrek Aunver, Margus Sööt (Viro) - David Friedgood, John Nunn (Iso-Britannia). Kumpikaan joukkueista ei pärjännyt mainittavasti. Yritimme Harrin kanssa ottaa osaa turnaukseen, mutta ilmottautumisemme tapahtui muutaman minuutin liian myöhään. Mutta sainpa ainakin opettaa Nunnille digikellon käyttöä.


John Nunn voitti sekä henkilökohtaisen että joukkueiden (yhdessä Jonathan Mestelin ja David Friedgoodin kanssa) ratkaisemisen maailmanmestaruuden!


Henkilökohtaisen kilpailun palkintokolmikko (vasemmalta): Georgi Jevsejev (Venäjä), John Nunn (Iso-Britannia) ja Piotr Murdzia (Puola).

Suomen ratkaisujoukkue ei onnistunut odotetulla tavalla. Harri Hurme ja Kari Karhunen ovat varmaankin suhteellisen tyytyväisiä tulokseensa, mutta Jorma Paavilainen epäonnistui totaalisesti. Jälkeenpäin hän on kuitenkin iloinnut uudesta ennätyksestä: kukaan ei ole aiemmin pudottanut MM-kilpailussa vahvuuslukuaan 114 pistettä!


Kari Karhusesta tuli ratkaisemisen KvM!


Jorma Paavilaisen kaksisiirtoinen apumatti sai 2. palkinnon perinteisessä Whisky-kilpailussa, jossa tehtävät tuomitaan yhtäältä taiteellisuuden ja toisaalta ratkaisun vaikeuden kannalta. Minulta Jorman tehtävä jäi kokonaan ratkaisematta.


Hannu Harkola ojentaa 11. kertaa jaettavan Finlandia-palkinnon PCCC:n entiselle presidentille Bedrich Formánekille.

Näytteeksi ratkaisemisen MM-kilpailun 2-siirtoiset mattitehtävät. Jokainen voi kokeilla kuinka pärjäisi. Aikaa on 20 minuuttia. (Kuva suurenee klikkaamalla sitä.)



23. lokakuuta 2007

Viikon video 20

Kahden legendan, Mike Oldfieldin ja Jon Andersonin, yhteenlyöttäytymänä syntynyt biisi Shine ei ole varsinainen hitti, ja videokin on vähintään kömpelön oloinen, mutta animoitu shakkipeli ansaitsee tässäkin tulla huomioiduksi. Kesto: 3'21"

11. lokakuuta 2007

Lisää anagrammeja

Kirjoitin 18.6. jutun anagrammeista. Kerroin tuolloin, että suomalaisessa shakkilehdistössä on ollut anagrammikilpailuja tai -koosteita seuraavasti: Suomen Shakki 1/1933, Suomen Shakki 5/1977, Suomen Tehtäväniekat 5/1992 ja Suomen Tehtäväniekat 6/2000.
Suomen Shakissa on kuitenkin ollut vielä yksi anagrammikilpailu yllä mainittujen lisäksi. Numerossa 5/1979 julkaistiin kilpailu, jonka kohteena oli 25 ulkomaalaista suurmestaria. Tulokset julistettiin numerossa 7/1979, jossa myös todettiin kilpailun olleen ilmeisen vaikea, koska vastauksia ei ollut tullut läheskään yhtä paljon kuin aiempaan kilpailuun. Ulkomaalaisten mestarien nimet eivät ehkä olleet läpikotaisin tuttuja, mutta toisaalta voi olettaa suosion laskeneen myös sen vuoksi, ettei kohteena ollut kotimaisia pelaajia. Hauskoja väännöksiä joukossa joka tapauksessa oli: vaimon markat (Mark Taimanov), olin kova parta (Anatoli Karpov), orgiasormi itte (Sergio Mariotti), ruma porotar (Arturo Pomar).
Kaikenlaisissa shakkitoimissa hyvin aktiivisesti 30- ja 40-luvulla häärinyt Arnold Hinds ehti myös järjestää anagrammikilpailun ruotsalaisessa Schackvärldenissä, jonka toimituskuntaan hän kuului. Lehden numerossa 7/1940 oli kohteena kymmenen ruotsalaista shakkimiestä. Ratkaisut esitettiin numerossa 6/1941. Belo Stridgånghe oli Gideon Ståhlberg, L. G. Jacuntus Stahlhof Johan Gustaf Schultz ja Z. S. T. Lotsögat puolestaan Gösta Stoltz.
Lopuksi joitakin uusia anagrammeja, kymmenen tuttua shakkipersoonaa:

Aulis I. Tatti
himmeä kuolematon
kamapa kelpaa
liukastui onneen
meni, näykki matoja
mm. kalorikakku
mr. Kaakkilukko
nyt aknenörtti
rusinan tahrima
vuoda posti

10. lokakuuta 2007

Yrjön ritaristo

Lokakuun 24. päivä tulee kuluneeksi 130 vuotta Gornyi Dubnjakin taistelusta, joka oli osa Turkin sodan saarrostoimia, joilla venäläiset pyrkivät valloittamaan Bulgariassa olevan Plevnan kaupungin. Syyskuussa 1877 sotaan komennettu Suomen kaarti sai tulikasteensa tuossa verisessä taistelussa, joka suurista miestappioista huolimatta kääntyi voitoksi. Kaarti kunnostautui sodassa, ja kotiin palanneita juhlittiin sankareina. Upseerit saivat ylennyksiä, aliupseereille ja miehistölle jaettiin Yrjön ristejä. Nykypolvet muistavat Gornyi Dubnjakin taistelun lähinnä Balkanin marssista, jota ainakin vielä 1980-luvulla laulettiin kouluissa kirkkain lapsen äänin: "Paljon on kärsitty vilua ja nälkää Balkanin vuorilla taistellessa. / Oi kallis kotimaa, Suomi sulo Pohjola, ei löydy maata sen armaampaa."


Suomen Kuvalehdessä 15.1.1878 julkaistu kuva
Gornyi Dubnjakin taistelusta.


Shakillisesti mielenkiintoista on, että vuosi tapahtumien jälkeen markkinoille ilmestyi Gustaf Wilhelm Edlundin (1829-1907) kustantama Gorny Dubniak eli Yrjön ritaristo -niminen 2-4 hengen shakkipeli! Sitä mainostettiin Uudessa Suomettaressa 11.12.1878 seuraavasti:

- Ajanratoksi nuorisolle, jopa aika-ihmisillekin, on hra G. W. Edlund'in kustannuksella ilmautunut "Gorny Dubniak eli Yrjön ritaristo" niminen uusi shakkipeli, jossa voi olla osallisena 2-4 henkeä. Siinä taistelee yksi keis. kaartista, suomalaisia ja kyrassiereja, mutta waan kaksi turkkilaista. Säännöt owat painetut ruotsin, suomen ja wenäjän kielellä.

Miltä tämä suomalainen shakin muunnos näytti? Kysymykseen ei ehkä saada vastausta, ellei sitten joku sattumalta omista kyseistä peliä. Kovin todennäköistä se ei liene, sillä menekki tuskin on ollut sotamenestyksen nostattamasta kansallistunteesta huolimatta kovin valtava.

9. lokakuuta 2007

Suomalaisia lyhytpelejä 6

Aljechinin puolustus
P. Järvinen - Toivo Salo

Viipurin mestaruus 1944

1.e4 Rf6 2.Rc3 d5 3.e5 d4 4.exf6 dxc3 5.fxg7 cxd2+ 6.Lxd2
6.Dxd2 Dxd2 7.Lxd2 Lxg7 8.0-0-0 johtaa loppupeliin, jota pidetään valkealle hitusen parempana.
6.-Lxg7 7.c3
Yleisimmät jatkot ovat 7.Df3 ja 7.Dh5.
7.-Rc6 8.Rf3 Lg4
Ehkä 8.-Le6, sillä pelijatkossa valkealla olisi mahdollisuus 9.Da4 hieman mukavammin asemin.
9.Lb5?! Dd5 10.De2 0-0-0
Musta on vähintään tasoittanut aseman. Valkean on reagoitava mm. uhkaukseen Re5 välittömästi. Pelisiirron ohella mahdolliselta näyttää esim. 10.Lc4 Df5 11.h3 Lxf3 12.Dxf3 Dxf3 13.gxf3 Re5 14.Le2.
11.Lxc6 Dxc6 12.0-0-0?
Tätä voi pitää jo virheenä, sillä lähettiparinsa ansiosta musta saa voimakkaan hyökkäyksen valkean heikkoa kuningasasemaa kohtaan. Piti pelata 12.Re5 Lxe5 13.Dxg4+ e6 14.0-0-0.

12.-e6
Analyyseissaan (Suomen Shakki 2/1944) Salo mainitsee, että 12.-Da4 on huonompi, sillä 13.Dxe7 Dxa2 14.Da3!. Mustan ei kuitenkaan tarvitse pelata 13.-Dxa2, vaan 13.-Lf5! 14.Re1 Lh6 (tai Lxc3) tekee nopeasti lopun. Valkean pitäisikin jatkaa 13.a3, jonka jälkeen mustalla on tukeva ote.
13.h3
13.Lg5 on paikallaan. Valkean ei ole syytä päästää mustan valkearuutuista lähettiä edullisesti diagonaalille b1-h7.
13.- Lh5
Parhaiten painetta pitäisi yllä 13.-Lf5.
14.g4??
Oli pelattava 14.Lg5, vaikka mustalla onkin 14.-Td5:n jälkeen lupaava asema. Pelisiirrolla valkea repii asemansa riekaleiksi.
14.- Lg6
Uhkaa Le4 tai Da4. Mitään ei ole enää tehtävissä. Jos valkea yrittää nyt 15.Lg5, niin seuraa 15.-Lxc3 16.Txd8+ Txd8 17.Lxd8 Lb4+ 18.Kd1 Dd5+ 19.Rd2 (19.Kc1 Dxa2) 19.-Dxh1+.
15.Re5 Txd2
Vieläkin tehokkaampi on 15.-Lxe5!
16.Dxd2 Lxe5 17.De3?
Viimeinen virhe hävityssä asemassa.
17.-Da4 18.1-0 Valkea luopui, sillä kaikkia uhkauksia on mahdoton välttää.


Toivo Salo (1909-1981) on yksi SM-turnaushistorian menestyneim-
mistä pelaajista. Hän osallistui turnaukseen 20 kertaa peräkkäin vuosina 1936-1960, ja saavutuksena on 3 mestaruutta ja seitsemän muuta palkintosijaa. Salo edusti Suomea viisissä olympialaisissa: Varsovassa 1935, Tukholmassa 1937, Helsingissä 1952, Amsterdamissa 1954 ja Moskovassa 1956. Hän oli Suomen joukkueessa myös Münchenin epävirallisissa olympialaisissa 1936. PM-kilpai-
luissa Salon paras sijoitus on 4. sija vuodelta 1948. Lähipelaamisen ohella Salo harrasti kirjeshakkia, laati shakkitehtäviä ja osallistui shakin järjestötoimintaan.

Ryöväys

Helsingin Wiikko-Sanomia 22.9.1882

Wierailta mailta.

- Ryöwäysjuttu ulkomailla. Lontoon sanomalehdet kertowat seuraawasta ryöwäyksestä, jonka uhrina sekä toimeen panijana oliwat wenäläiset. Hra Sawitsch tuli Lontooseen nostamaan weljensä perinnön, 150,000 ruplaa, englantilaisesta pankista; mutta kun ei taitanut englannin kieltä, otti tulkikseen erään Nowizkin. Kun rahat oliwat saatu, meniwät he kahwilaan, jossa Nowizki pyysi Sawitschia luokseen shakkia pelaamaan, johon wiimemainittu suostuikin. Siellä kun Sawitch paraillaan oli peli-innossaan, hyökkäsi Nowizki hänen kimppuunsa ja alkoi tukehuttaa häntä, tempasi rahakukkaron hänen taskustaan ja meni matkaansa. Ennenkuin Sawitsch tointui ja ennätti asiasta ilmoittaa polisille, oli Nowizki kadonnut, eikä wiellä ole löytty.

8. lokakuuta 2007

Hengenvaarallista?

Uutisjuttujen mukaan shakki on yllättävän riskaabelia.

Uusi Suometar uutisoi 26.11.1875:

- Surkea tapaus. Ilm. kertoo: Wiime torstain iltana oli Seidlerin koulussa Wiipurissa kaksi oppilaista pelannut schakkia huoneessansa ja kolmas piteli ladattua pyssyä, korjaillen sen solkkaantunutta lukkoa. Yhtäk'iä laukesi pyssy ja latinki yhtyi toisen schakkipelaajan päähän sillä seurauksella, että se paikalla kaatui tuoliltansa tunnottomaksi. Lääkäri haettiin paikalle, mutta kun haulit owat jääneet päähän, ei poika enää kauan eläne.

Katso myös "Vaarallinen harrastus?" toukokuulta.

Viikon video 19

Meiji Seika on japanilainen namu- ja lääketehdas, joka myy "hyvää makua ja terveyttä". Suklaamainoksessaan se hyödyntää kovin perinteistä shakkiasetelmaa.



5. lokakuuta 2007

Kuka muistaa Jessicaa?

Jessica Gilbert (1987-2006) oli naisten Fide-mestari, joka kuoli viime vuoden heinäkuusa pudottuaan Pardubicessa (Tsekissä) kahdeksannesta kerroksesta. Kahden viikon kuluttua hänen hänen isäänsä syytettiin tytön raiskaamisesta. Joulukuussa 2006 Ian Gilbert vapautettiin syytteistä. Nyt Jessican kuolinsyy on julistettu tuntemattomaksi.


Open verdict on chess girl`s death fall
By Stewart Payne
The Daily Telegraph
28 Sep 2007

THE mother of a teenage chess prodigy who fell from a hotel window just weeks before her father stood trial accused of raping her, yesterday launched an outspoken attack on the legal system for neglecting her daughter’s welfare. Jessica Gilbert, 19,... read more...

4. lokakuuta 2007

Tutkivaa journalismia

Turun Lehti käsitteli shakkipelin syntyyn liittyvää jyvätarinaa sangen perusteellisesti jutussaan 14.6.1890. Lukeva kansa sai samalla matematiikan oppitunnin.


Turun Lehti 14.6.1890

Lasku, joka tuottaa hämmästyttävän tuloksen.

Sakkipeli on semmoinen peli, jossa 32 erilaista pientä joko ihmisen tai hewosen tahi tornin muotoista kuwaa muutellaan määrättyjen sääntöjen mukaan ruudulta toiselle laudalla, jossa on kaikkiaan 64 ruutua.
Kuka tämän hauskan, mutta waikeasti opittawan pelin on keksinyt, siitä ei ole warmoja tietoja; mutta yleisesti pidetään sen keksijänä eräs bramiini (intialainen pappi) Sissa, yksi Indian wiisaimpia ja etewimpiä miehiä, joka eli noin 400 vuotta ennen Kristusta. Sanotaan että hän tällä pelillä oli tahtonut näyttää kuningas Shahramille, joka ylenkatsoi alamaisiaan, että kuningas ei woi mitään ilman kansaa. (Sakkipelissä kaksi kuningasta taistelee wastatusten; "kuninkaat" owat pelin tärkeimmät kalut, mutta koko woitto tai tappio riippuu siitä, mitenkä "kuningasten" "alamaisia" - pelin muita kuwia käytetään.)
Joko kuningas Shahram ymmärsi bramiinin keksinnön tarkoituksen tai ei, kaikesta tapauksesta hän peliin ihastui niin, että käski tekijän itsen määräämään, minkä palkinnon hän tahtoi keksinnöstään saada. Bramiini silloin sanoi olewansa tyytywäinen, jos saisi yhden wehnäjyvän ensimmäisestä pelilaudan ruudusta, kaksi toisesta, neljä kolmannesta, kahdeksan seuraawasta j. n. e. aina seuraawasta ruudusta kaksi kertaa niin monta kuin edellisestä. Kuningas piti bramiinin pyynnön peräti wähäisenä, ja käski palwelijainsa heti antamaan hänelle pyydetyt jywät. Mutta kowin hän hämmästyi, kun jywäin luku oli laskettu ja hänelle ilmoitettiin sen luwun olewan niin suunnattoman suuren, ett'ei wähäistä osaakaan siitä wiljamäärästä woitaisi hankkia!
Eipä tuota ole ihmetteleminenkään, että kuningas Shahram tästä hämmästyi, sillä moni, joka on laskuoppiin enemmän perehtynyt kuin mitä kuningas Shahram luultavasti oli, warmaankin pitää lörpötyksenä wäitteemme: ettei kaikki se wehnämäärä, mitä maailmassa on wiljelty ja kaswatettu kolmen tuhannen wuoden kuluessa, tee niin paljon kuin bramiinin olisi pitänyt saada!
Jokainen, joka tahtoo tehdä siihen tarwittawat laskut, kuitenkin tulee wakuutetuksi siitä, että niin on kuin sanomme.
Asetamme tähän numerot, jotka aloittawat jywäin lukua 12:sta ensimmäisestä ruudusta, nimittäin:
1:n ruutu 1
2:n " 2
3:s " 4
4:s " 8
5:s " 16
6:s " 32
7:s " 64
8:s " 128
9:s " 256
10:s " 512
11:s " 1024
12:s " 2048
Yhteensä 4,095
Niinkuin tässä on laskettu 12:teen ruutuun asti, on joka luku aina tehtäwä kahdenkertaiseksi, kunnes on tultu neljänteenseitsemättä eli wiimeiseen ruutuun. Tämä on jotenkin waiwaloinen työ, mutta wieläkin ikäwämmäksi käwisi laskea yhteen kaikki nämä 64 eri lukua, niinkuin tässä nyt on laskettu nuo 12 enmsimmäistä lukua. Tuon waiwaloisen yhteenlaskemisen woi kuitenkin wälttää, jos käyttää erästä "oikotietä", joka on seuraawa: Näiden 12 ruudun summa 4,095 saadaan, jos 12:nen ruudun luku 2,048 kerrotaan 2:lla ja siitä luwusta, mitä siten saadaan, wähennetään 1. (2 kertaa 2,048 on 4,096 ja siitä 1 pois tekee 4,095!). Sama on laita minkä ruudun paikalla tahansa. Esim. 7 ensimmäisen ruudun lukujen summa on 2 kertaa 64 ja siitä pois 1 eli 127. - 10:nen ruudun luku on 512; siis 10 ensimmäisten ruutujen lukujen summa on 2 kertaa 512 wähennettynä 1:llä eli 1,023! - No niin, kun siis kaikille 64:lle ruudulle on saatu lukunsa, niin kaikkien ruutujen lukujen summa saadaan, josa wiimeisen ruudun luku kerrotaan 2:lla ja tuloksesta wähennetään 1.
Se, jolla on kärsiwällisyyttä tehdä nämä laskut, saisi lopulta, jos waan on laskenut oikein, seuraawan luwun:
18,446,744,073,709,551,615.
Siis on wehnäjywäin luku yli 18 triljoonaa!
Tilastollisten laskujen mukaan tiedetään, kuinka suuri wehnän sato tätä nykyä wuosittain on useimmissa maissa. Se on Euroopan kaikista maissa (paitsi Turkissa) ja Amerikan Yhdysvalloissa yhteensä 350,210,000 tynnyriä. Wäkiluku näissä maissa tekee yhteensä 374,410,000 henkeä. Siis joka hengen osaksi ei tule täydelleen tynnyriäkään. Nyt on selwä asia ettei maailman maissa wehnänsato woi olla niin suuri kuin Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa, jotka owat parhaiten wiljellyt. Mutta jotta ei kukaan saattaisi sanoa, että laskemme sadon liian wähäksi, niin tahdomme otaksua että wehnän sato joka wuosi on yhtä monta tynnyriä kuin ihmisten luku koko maailmassa ja että niin on ollut 3,000 vuotta yhtä mittaa - waikka hywin luonnollista on että sato on lisääntynyt niinkuin ihmisten lukukin. Koko maailman wäkiluku on laskettu tekewän noin 1,430 miljoonaa ihmistä, mutta otaksukaamme se 1,500 miljoonaksi. Jos siis nyt sanomme wuotuisen wehnäsadon 1,500 milj. tynnyriksi, niin se tekee 3,000 wuodelta 3,000 kertaa 1,500 milj. tynnyriä eli
4,500,000,000,000 eli
4½ biljoonaa tynnyriä.
Saadaksemme nyt tietää tuleeko noista 4½ biljoonasta tynnyristä niin monta jywää kuin yllä olewa luku, joka oli yli 18 triljoonaa, täytyy meidän tietää kuinka monta jywää mahtuu yhteen tynnyriin. Eräs henkilö on laskenut, että yhteen kannuun menee 57,000 wehnäjywää. Koska 63 kannua tekee yhden tynnyrin, menee siis yhteen tynnyriin 63 kertaa 57,000 jywää eli 3,591,000 jywää!
Koska nyt laskimme wehnäsadon 3,000 vuoden kuluessa nousewan yhteensä 4,500,000,000,000 tynnyriin, niin saadaan jywäin luku, jos tynnyrissä olewain jywäin luku 3,591,000 kerrotaan wastamainitulla tynnyrien luwulla. Siten saadaan luku 16,159,500,000,000,000,000 eli wähän yli 16 triljoonaa!
Mutta edellä olemme maininneet että bramiinin olisi pitänyt saada yli 18 triljoonaa jywää. "Wähän yli 16 triljoonaa" on 2 triljoonaa wähempi kuin "wähän yli 18 triljoonaa."
Olemme siis näyttäneet, että 3,000 wuoden wehnäsato koko maailmassa ei tee niin monta jywää kuin ne, jotka bramiini pyysi kuninkaalta sakkipelistään!

3. lokakuuta 2007

Viikon video 18

64. postaus! Viikon videona shakkinappulamainos valtameren takaa. Miltähän Suomen sisällissodasta ideoidut nappulat mahtaisivat näyttää?
Kesto: 2'01"

2. lokakuuta 2007

Jyvätarina ja turkkilainen

Mahdollisesti ensimmäinen suomenkielinen shakkiartikkeli julkaistiin 17.11.1875 Uudessa Suomettaressa.


(Voit katsella kuvaa lähemmin klikkaamalla sitä.)

Siltä varalta, että fraktuura on vaikeaselkoista luettavaa, koko teksti antiikvaksi muutettuna:

Sakki-pelin keksintö.
(Mukaelma).

Kaikista wiattomista ajan kulutuksista ja ratto-pelistä pidetään sakki-peli kaikkein hupaisimpana. Se waatii pelaajilta yhtä haawaa tarkkaa katsantoa, sywää ajattelemista ja wikkelää kekseliäisyyttä. Tältä kannalta katsoen, ei sakki-peli ole enää merkillinen, sillä yleensähän se tunnetaan; hupaisempi on tietää sen alkuperäinen keksintö.
Miten useampi tietää, kuuluu sakkipeliin nelikulmanen tasainen lauta, jonka pinta on jaettu 64 ruutuun eli neliöön, sekä joukko puisia eli luisia nappuloita, joiden muuttelemisesta yllämainituilla ruuduilla pelikumppaneitten woitto eli häwiö riippuu. Eräs Sissa niminen wiisas Bramini Itä-Indiasta keksi tämän pelin jo wiidennellä wuosisadalla eräälle synkkämieliselle ja alakuloiselle kuninkaalle huwitukseksi ja wirkistykseksi. Sissan tarkoitus oli näet saada tällä keksinnöllään kuninkaalle peli, joka eroaisi yhteisen kansan ajan-wietoista. Pelin keksijä itse neuwoi kuningasta pelaamaan sakkia ja saikin opetettawansa niin edistymään, että se harwoin kääntyi pelissä häwiölle. Opetus saattoi tosin olla aiwan waillinainen silloin wielä, mutta sakki-peli miellytti kuitenkin kuningasta niin, että hän tahtoi sen keksijälle antaa palkinnon, joka wastaisi hänen ansiotansa, ja käski Sissan määräämään työstään palkan.
Sissa anoi silloin, että hänelle annettaisiin palkaksi sakki-laudan ensimäiseltä ruudulta ainoastaan yksi nisun-jyvä, toiselta ruudulta kaksi, ja kolmannelta neljä jywää j. n. e., aina joka seuraawalta ruudulta kaksinkertaisesti, kuin edelliseltä ruudulta. Kuningas, joka katsoi Sissan waatimuksen wähäpätöiseksi, sanoi: "Kyllä narri-parka olet osannut keksiä huwittawan pelin, mutta et ymmärrä työstäsi palkkaa määrätä; olisit edes nisujyväin sijaan anonut kulta-jyviä, niin sopisi se wähänkin kuninkaalliseksi palkinnoksi.
Majesteetilla oli pari laiwa-lastia nisuja. Hän kutsui kaikki howi-palwelijansa ja huoneensa haltiat ja käski heidän yksitellen lukea jywät Sissalle, sillä yksinkertaisuutensa rangaistukseksi ei hänen pitänyt saaman yhtään jywää enemmän, kuin pyytänyt oli. Luettiin ja luettiin miehissä jywiä ja kummasteltiin yhä enemmän ja enemmän, kun nähtiin miten jywäin luku joka ruudulta lisääntyi. Kuitenkaan ei wielä puoli-wälissä jywäin lukemista kukaan aawistanut summan nousewan niin korkeaksi, kuin se lopullisesti tuli -, sillä summa nousi siihen määrään, ettei kuninkaalla, eikä naapuri-ruhtinaillakaan ollut niin paljon nisuja, kuin sakki-pelin keksijä tuli saamaan.
Nykyään on sakki-peli tunnettu kaikissa maailman-osissa, warsinkin itä-mailla ja Kiinassa. Risti-retken aikana tuli tämä peli-taito Europaan. Erinomaisen monipuolisen tarkkuuden tähden, jota tässä pelissä tarwitaan, owatkin ani-harwat henkilöt tulleet mestariksi sakki-pelin pelaamisessa. Kuitenkin puhutaan semmoisesta koneesta, jota, ollen tawallisen miehen kokoinen ja muotoinen, - Turkkilais-pukuun waatetettuna, - istui pöydän wieressä ja muutteli koneen awulla sakki-pelin nappuloita niin osaawasti, että taitawinkaan pelaaja harwoin woitti sitä. Itse Napoleon ensimmäisen sanotaan häwinneen tuon koneen kanssa pelatessa. Minkalainen tuo konstikas rakennus muutoin oli, siitä ei ole saatu tarkempaa tietoa, ja näyttää muutoinkin hywin epäilyttäwälle, mitenkä kone taitaa waarin-ottaa pelin-juoksun ja nappuloitten muuttelemisen paremmin, kuin ajattelewa peli-kumppani saataa sen tehdä. F. U.

25. syyskuuta 2007

Shakkiarvoitus

Heinäkuiseen postaukseeni Shakki maalaustaiteessa 2 liittyen löysin Antero Leitzingerin mielenkiintoisen kirjoitelman Shakkiarvoitus 450 vuoden takaa.

22. syyskuuta 2007

Viikon video 17

Kaikkihan muistavat Columbon, tuon hiukan hidasälyiseltä vaikuttavan, poplariin sonnustautuneen etsivän. Tällä kertaa viikon videona on toisen tuotantokauden shakkiaiheinen jakso The Most Dangerous Match (1973).
YouTubessa jakso on pätkitty kahdeksaan kymmenen minuutin pätkään. Tässä postauksessa näistä pätkistä ensimmäinen. Loput löytyvät helposti täältä.
[Edit 23.12.2007: Video on poistettu YouTubesta. "We're sorry, this video is no longer available."]

18. syyskuuta 2007

Lisää unitulkintaa

Jatkona aiempaan postauk-
seen:

"To dream that you play at chess, is gain by lying and deceit. To see another play, is that he shall sustain loss by craft."
The interpretation of dreams, by that most celebrated philosopher Artimedorus. First Written in Greek, and afterwards translated into Divers Foreign Languages, and now Made into English. A New Edition. London: J. Bew, 1786.

Toisella vuosisadalla elänyt Artemidorus Daldianus oli antiikin ajan kuuluisin unien tutkija. Herättääkö hänen elinaikansa ja yllä oleva sitaatti kysymyksiä?

16. syyskuuta 2007

Mestarimunauksia

Jatkona toukokuun juttuun:

Kuningasintialainen hyökkäys
David - János Balogh
Unkarin mestaruusturnaus 1948

1.Rf3 d5 2.g3 Lf5 3.Lg2 Rd7 3.c4 c6 5.cxd5 cxd5 6.Db3 Rc5 7.Db5+? Ld7

8.Dxc5?? Tc8 9. 0-1



Pircin puolustus

József Pogáts - Dezsö Szabó
Unkarin mestaruusturnaus 1952

1.e4 d6 2.d4 Rf6 3.Rc3 b6 4.f4 Lb7 5.Ld3 c5 6.d5 Ra6?

7.e5 Rd7 8.e6 fxe6 9.Dh5+ 1-0


Caro-Kann
Hannes Honkanen - Viljo Pulkkinen
Suomen mestaruusturnaus 1958

1.e4 c6 2.Rc3 d5 3.Rf3 dxe4 4.Rxe4 Rf6 5.De2

5.-Rbd7?? 6.Rd6#

Tälle pelille on kyllä edeltäjiä, esim. Keres-Arlamowski. Myös Aljechinin kerrotaan pelanneen tismalleen saman pelin nimetöntä vastustajaa vastaan Palma de Mallorcassa 1935.


Viikon video 16

Kuinka saada tytöt pelaamaan shakkia? Vastauksen antaa Saturday Night Live -ohjelman antimainos vuodelta 1997. Kesto: 1'10"
[Edit 23.12.2007: Video on poistettu YouTubesta. "We're sorry, this video is no longer available."]



Jk. Selo-listalla on 7166 suomalaista miespelaajaa, kun naisia on vain 277!

15. syyskuuta 2007

Viikon videot

Poistin videot-widgetin sivupalkista, koska se ei toiminut toivotulla tavalla. Samalla päivitin osin vanhentuneita Viikon videot -postauksiani. Nyt kaikki muut videot paitsi Dexterin laboratorio (Viikon video 7) pitäisi jälleen näkyä.

Viikon video 1
Geri's game [Pixar-animaatio]






Viikon video 2
Betty Boop: Chess Nuts






Viikon video 3
Shakkikuume (Shahmatnaja gorjatshka)






Viikon video 4
Shakinpelaajat (Les joueurs d'échecs)






Viikon video 5
Maitomainos [Korchnoi]






Viikon video 6
Pepsi-mainos [Kasparov]






Viikon video 7
Dexterin Laboratorio: Shakkimutsi (Chess Mom)





Viikon video 8
Chess-musikaali: One night in Bangkok






Viikon video 9
Beyond the Move






Viikon video 10
A Chess Dispute






Viikon video 11
NHL-mainos






Viikon video 12
Yasser Seirawan kertoo David Bronsteinista





Viikon video 13
BBC-dokumentti: Fischer vs. Spasski






Viikon video 14
Gerry's Game






Viikon video 15
Alfonzó