10. joulukuuta 2007

Shakkiterminologia ei ole mutkatonta

Hieman yli yhdeksän vuotta sitten Helsingin Sanomien monipuolinen tietäjä Kirsti sai kollegakseen Torstin, joka ensimmäisellä palstallaan rehvasteli ronskisti että "Minä se vasta tiedänkin!" No, mikäs siinä. Tietäähän se Torsti, tai jos ei hän, niin aina avulias tikkaremmi ainakin.

Hiukan jäin kuitenkin raapimaan päänuppiani, kun Torstin palstalta 2.10.2005 luin vastauksen nimimerkki Koulumatin kysymykseen.

Kysyisin epätietoisuuden vallitessa, kuinka monella siirrolla voi tehdä shakissa koulumatin? Olemme kaverin kanssa väitelleet asiasta, emme käytännössä kokeilleet, koska minun shakin peluustani on yli neljäkymmentä vuotta ja tuskin enää osaisinkaan siirtoja, mutta ehkä joku porukoistanne tietää totuuden? Koulumatti

Tokihan tikkaremmissä on myös shakkitaitureita. Itsekin olen silloin tällöin pelannut shakkia, se virkistää kummasti aivonystyröitä. Koulumatin - toiselta nimeltään Hölmön matin - voi tehdä valkeilla pelatessa neljällä siirrolla ja mustilla kolmella. Siirtoja en viitsi paljastaa, sillä sittenhän kaikki vastustajani osaisivat varoa tuota nopeaa ja nöyryyttävää siirtoyhdistelmää.

Tässä Torstilla ja tikkaremmillä oli mennyt kaksi termiä sekaisin, kuten joku shakinharrastaja pian huomauttikin. Oikaisu tuli parin viikon kuluttua (HS 16.10.2005):

Väitin, että koulumatin voi tehdä mustilla pelatessaan kolmella siirrolla. Tehtäväniekka arvelee, että tarkoitin narrinmattia: "Vaikuttaa siltä, että tässä on sekoitettu koulumattiin tuo narrinmatti, jonka tosiaankin musta voi tehdä yhtä puolisiirtoa nopeammin kuin valkea. Ehkä sekaannusta on aiheuttanut sana 'siirto'. Se voi tarkoittaa joko yksittäistä (esim. valkean) siirtoa tai siirtoparia. Selvyyden vuoksi on otettu käyttöön sana 'puolisiirto', kun halutaan tehdä ero yksittäisen siirron ja valkean ja mustan siirtoparin välillä. Kun puhutaan siitä, miten nopeasti shakkipeli voi päättyä, niin tässä nopeimmat puolisiirtomäärät molemmille. Narrinmatti: neljä puolisiirtoa (musta tekee toisella siirrollaan matin) ja koulumatti: seitsemän puolisiirtoa (valkea tekee neljännellä siirrollaan matin)." Thomas ja Aulikki Ristojan Shakki-teos kertoo narrinmatin siirroiksi 1.f3 e5 2.g4 Dh4X. Koulumatti syntyy siirroin 1.e4 e5 2.Lc4 Rc6 3.Dh5 Rf6 4.Dxf7X.

Shakkiterminologian kannalta on mielenkiintoista, että narrinmatille (1.f3 e5 2.g4 Dh4#) on puhekielessä (ja ainakin osin alan kirjallisuudessakin) vähintään kolme synonyymia: hölmön matti, aasinmatti ja Tuhma Matti (sic). Koulumatille synonyymeja en ole nähnyt.

5 kommenttia:

Kari Tikkanen kirjoitti...

Suomen Shakin viimeisimmässä numerossa on palstalla "Suomen Shakki 40 vuotta sitten" parivaljakon Porrasmaa & Westerinen Gutmayer-Jäämaa-tyyliin kommentoima Westerisen pikapeli v:lta 1967, jonka kommenteissa siirtoja 1.e4 c5 2.Lc4 Rc6 3.Dh5 ja 4.Dxf7# nimitetään "hölmönmatiksi". Termi saattaa olla peräisin Gutmayer-Jäämaan kirjasta, en ole tarkistanut. Hölmönmatti olisi siis tuo Lc4 + Dd1-h5(f3)xf7# -yhdistelmä.

Marko Ylijoki kirjoitti...

Totta, kyllähän minun olisi pitänyt tuo tietää!
Ilmeisesti Porrasmaa ja Westerinen ovat käyttäneet tässä kuitenkin taiteellista vapautta. Gutmayer-Jäämaan Shakki - pelien kuningas nimittää hölmönmatiksi juuri 2.-Dh4X:ää. Samaisessa kirjassa muuten on koulumatille synonyymi. "Tällaisen matin nimenä on 'patusmatti'. Minkä takia, sen saat sinä kehittyneellä shakkiymmärrykselläsi ratkaista."

Marko Ylijoki kirjoitti...

Sain Henry Tannerilta palautetta 'Tuhmaan Mattiin' liittyen: "Yksi selitys tuohon meidän semantiikassamme outoon nimitykseen löytynee siitä, että 'tuhma' on aikanaan tarkoittanut 'tyhmää'. Näin olin muistavinani, ja netistä löytyi vahvistus."

Lainaus kyseisestä artikkelista: "Suomen kielessä sana 'tyhmä' oli alun perin vain toinen tapa lausua sana 'tuhma'. Näin oli vielä esimerkiksi kalevalaisessa kansanrunoudessa. Merkitykseltään sanat 'tuhma' ja 'tyhmä' olivat siis sama sana, ennen kuin ne eriytettiin toisistaan. Sanalla oli sekä nykyisen tuhma-sanan että nykyisen tyhmä-sanan merkitykset: tuhmuuden katsottiin olevan tyhmyyttä. Ilkeät ja kurittomat (tuhmat) ajateltiin siis jollain tavoin hölmöiksi, ajattelemattomiksi tai vajavaisiksi (tyhmiksi)."

Toinen melko varmasti ihmettelyä aiheuttava termi on edellisessä kommentissani mainittu Gutmayer-Jäämaan 'patusmatti'. Mikä ihmeen patus?

Nykysuomen sanakirja antaa sanalle 'patus' mm. merkitykset 'hutilus' ja 'poropeukalo'. Selityksenä on lisäksi - oletettavasti Gutmayer-Jäämaasta poimittu - "Niin pelaavat šakkia p:kset ja poropeukalot". Veikkaisin tämän olevan sukua vironkielen 'patustajan' kanssa, joka puolestaan on merkitykseltään astetta rankempi: 'synnintekijä'.

Niki Paajala kirjoitti...

Valkealle on vielä nopeampikin matti olemassa, mutta sitä ei jostain syystä yleensä lähteissä mainita:
1. e4 e5
2. Dh5 Ke7
3. Dxe5X

Marko Ylijoki kirjoitti...

Hyvä huomio. Tälle matille ei kai - ainakaan suomen kielessä - ole nimitystä. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö tätäkin olisi oikeasti pelattu. Kts. Eric Schiller - Howery Pack.