28. helmikuuta 2011

Murhamylly



Suomussalmelainen kirjakustantamo Myllylahti, joka jokunen vuosi sitten paljasti Tuula Sariolan ja Ritva Sarkolan puijauksen, on julkaissut Murhamylly-sarjansa 46. osana Juha Kuikan teoksen Kuoleman shakkia Shanghaissa (2010).

Kuoleman shakkia Shanghaissa ei suinkaan ole ensimmäinen eikä viimeinen dekkari, joka hyödyntää shakkiteemaa. Tosin Kuikan teoksessa shakki mainitaan vain pari kertaa, ja onkin yllättävää, että se on otettu osaksi kirjan nimeä - semminkin kun nimen perusteella lukija epäilee syylliseksi juuri sitä, joka on jollain tapaa shakin kanssa tekemisissä.

Kemiralla Shanghaissa työskennelleen Juha Kuikan esikoinen on helppo- ja nopealukuinen perinteinen dekkari, jossa ei salapoliisin ja hänen lähipiirinsä ihmissuhdeongelmia vatvota. Shanghailainen, tosin länsimaistunut miljöö, Kiinassa asuvat länsimaiset perheet ja sikäläisen poliisin toimintatavat tulevat tutuksi. Mutta miksi murhaaja pitää paljastaa jo kirjan nimessä?

4. helmikuuta 2011

Kirja-arvosteluja (13)

(Julkaistu Suomen Shakissa 8/2009)





Maurice Ashley:
The Most Valuable Skills in Chess
Gambit 2009, 160 s.
www.gambitbooks.com






Alkeisoppaan rinnalle

Amerikkalainen suurmestari Maurice Ashley (s. 1966) on paitsi pelaaja myös arvostettu valmentaja, jonka luotsaamat koulujoukkueet ovat menestyneet amerikkalaisissa koululaiskisoissa. Ashleyn kirjoittama ja Gambitin julkaisema teos The Most Valuable Skills in Chess (suomeksi vaikkapa Arvokkaimmat shakkitaidot) on eräänlainen alkeiskirja, mutta siitä hyötyäkseen pitää osata jo perustaidot. (Ja suomalaisen lukijan pitää osata sen verran hyvää englantia, että useimpien 10-vuotiaitten tai sitä nuorempien pitää lukea kirjaa yhdessä jonkun varttuneemman kanssa.)

Ashleyn teos poikkeaa muista aloittelijoille suunnatuista kirjoista siinä, että se ei kata shakin koko aluetta vaan keskittyy opettamaan – tyypillistä opaskirjaa syvällisemmin – nappuloiden perusominaisuuksia, kuten voimaa, liikkuvuutta, yhteistoimintaa ja vaihtoja. Yksi luku, parikymmentä sivua, opettaa puolustautumista, mikä usein unohtuu hyökkäystä painottavissa oppaissa. Toisaalta esim. avausvaihetta (upseerien kehitys ja yhteispeli) teos käsittelee erittäin vähän.

Ensimmäiset satakunta sivua esittelevät näitä perustaitoja, joita testataan harjoituksin, minkä jälkeen on vuorossa viisi kuuluisaa peliä, joissa shakin perusteet ikään kuin kristalli­soituvat. Pelit ovat hienoja ja kuuluisia – Morphya, Steinitzia, Botvinnikia, Fischer–Byrne 1956 ja Larsen–Spasski 1970 – mutta voidaan perustellusti kysyä, onko niiden oikea paikka alkeiskirjassa. Toki ne näyttävät aloittelijalle paitsi shakin kauneutta myös suunnan, mihin pyrkiä.

Ashleyn teoksessa on ilmava taitto ja selkeät kuviot, kuten Gambitin teoksissa useimmiten on. Teosta voi erityisesti suositella kerhojen vetäjille ja valmentajille tuomaan uusia ideoita alkeiden opetukseen; myös kirjaan sisältyvät harjoitukset voivat olla heille hyödyllisiä. Ainakin yhden suomalaisen shakkikirjakauppiaan listoilta kirja löytyy; siellä hinta on 17 euroa.

Henry Tanner

3. helmikuuta 2011

Kirja-arvosteluja (12)

(Julkaistu Suomen Shakissa 6/2009)




Ivan Sokolov:
Winning Chess Middlegames
New In Chess 2008, 288 s.
www.newinchess.com







Heti aluksi pitää rutista kirjan nimestä. Olisi toivottavaa, että nimi antaisi jonkinlaisen kuvan teoksen sisällöstä. Tätä Winning Chess Middlegames ei tee, vaikka kirja toki käsittelee shakkia ja paljon myös keskipeliä. Shakki perustuu olennaisesti voittamiseen tai ainakin häviön välttämiseen, joten kaikkien oppikirjojen nimessä voisi olla ”winning” tai jokin vastaava sana. Tuota ”voittamista” viljellään nykyään aivan liikaa, esimerkkinä kokonainen avauskirjasarja Winning with the Catalan/Dutch/French/Sicilian ym. Sokolovin kirjalla on alaotsikko ”An Essential Guide to Pawn Structures”; vielä tässäkin markkinointiosasto (?) on päässyt lisäämään turhan sanan ”essential”.

Kyseessä on siis tutkielma erilaisista sotilasmuodostelmista: niiden ominaisuuksista, vahvuuksista ja heikkouksista esimerkkipelein valaistuina. Kirja ei pyri olemaan kattava tutkielma kaikista tärkeimmistä muodostelmista, vaan se keskittyy valikoituihin, lähinnä d4-avauksista syntyviin rakenteisiin. Tätä ei tarvitse nähdä suurena puutteena. Bosnialaissyntyinen, jo pitkään Alankomaissa vaikuttanut suurmestari Ivan Sokolov tunnustaa olevansa d4-pelaaja, joten ainakin hän tietää mistä kirjoittaa. Ja vaikka lukija itse ei avaisi 1.d4, hänen on joka tapauksessa hyvä tietää näistä asioista mustan kannalta.

Kirja jakaantuu neljään lukuun, joiden aiheena ovat: 1) kaksoissotilaat; 2) eristetyt sotilaat; 3) eristetty sotilaspari; 4) sotilasenemmistö keskustassa. Kussakin luvussa tarkastellaan erilaisia tyypillisiä, nykyaikaisissa avauksissa syntyviä rakenteita. Esimerkiksi 1. luvussa käsitellään kahtatoista erilaista sotilasmuodostelmaa, kutakin yhden tai useamman esimerkkipelin avulla. Kirja esittelee yhteensä 33 erilaista muodostelmaa; esimerkkipelejä on 45.

Samalla kun teos hahmottelee sotilasmuodostelmien vaikutusta keskipelissä, se on myös hyvä avausoppikirja näiden tiettyjen avausten (erityisesti D-gambiitti, D-intialainen, nimzointialainen) osalta. Valtaosa esimerkkipeleistä on 1990-luvulta tai vuosituhannen vaihteen jälkeen, eli esitelty avausteoria on suhteellisen tuoretta. Pelien huomautukset ovat juuri avausten osalta huomattavan laajoja. Erityisesti luvuissa 3 ja 4 yksi peli voi viedä kymmenenkin sivua, mistä suuri osa on avausteoriaa ja syvälle ulottuvia keskipelimuunnelmia. Nämä vaikuttavat asiallisilta ja huolellisesti tehdyiltä.

Kahden ensimmäisen luvun aiheita, kaksoissotilaita ja eristettyjä sotilaita, on tutkittu paljon jo Nimzowitschin klassikosta Mein System (1925) lähtien. Myös John Watsonin ylistetty nykyklassikko Secrets of Modern Chess Strategy (1998) uhraa niille paljon tilaa. Sokolov käyttää niiden analysointiin 170 sivua. Tämän laajempaa aiheen käsittelyä ei ole tiedossani.

Kirjassa käytetty englanti on suomalaislukijallekin ymmärrettävää, ja taitto on selkeää.

Winning Chess Middlegames on – epäonnistuneesta nimestään huolimatta – ansiokas teos, jonka huolellinen lukeminen varmasti parantaa mestarienkin shakillista ymmärrystä. Toisaalta kirjan omaksuminen edellyttää kohtuullista shakkitaitoa, joten aivan alkeiskirjaksi siitä ei ole. Kustantajan suositushinta teokselle on noin 25 euroa.

Henry Tanner