Jyvätarina ja turkkilainen
Mahdollisesti ensimmäinen suomenkielinen shakkiartikkeli julkaistiin 17.11.1875 Uudessa Suomettaressa.
(Voit katsella kuvaa lähemmin klikkaamalla sitä.)
Siltä varalta, että fraktuura on vaikeaselkoista luettavaa, koko teksti antiikvaksi muutettuna:
Sakki-pelin keksintö.
(Mukaelma).
Kaikista wiattomista ajan kulutuksista ja ratto-pelistä pidetään sakki-peli kaikkein hupaisimpana. Se waatii pelaajilta yhtä haawaa tarkkaa katsantoa, sywää ajattelemista ja wikkelää kekseliäisyyttä. Tältä kannalta katsoen, ei sakki-peli ole enää merkillinen, sillä yleensähän se tunnetaan; hupaisempi on tietää sen alkuperäinen keksintö.
Miten useampi tietää, kuuluu sakkipeliin nelikulmanen tasainen lauta, jonka pinta on jaettu 64 ruutuun eli neliöön, sekä joukko puisia eli luisia nappuloita, joiden muuttelemisesta yllämainituilla ruuduilla pelikumppaneitten woitto eli häwiö riippuu. Eräs Sissa niminen wiisas Bramini Itä-Indiasta keksi tämän pelin jo wiidennellä wuosisadalla eräälle synkkämieliselle ja alakuloiselle kuninkaalle huwitukseksi ja wirkistykseksi. Sissan tarkoitus oli näet saada tällä keksinnöllään kuninkaalle peli, joka eroaisi yhteisen kansan ajan-wietoista. Pelin keksijä itse neuwoi kuningasta pelaamaan sakkia ja saikin opetettawansa niin edistymään, että se harwoin kääntyi pelissä häwiölle. Opetus saattoi tosin olla aiwan waillinainen silloin wielä, mutta sakki-peli miellytti kuitenkin kuningasta niin, että hän tahtoi sen keksijälle antaa palkinnon, joka wastaisi hänen ansiotansa, ja käski Sissan määräämään työstään palkan.
Sissa anoi silloin, että hänelle annettaisiin palkaksi sakki-laudan ensimäiseltä ruudulta ainoastaan yksi nisun-jyvä, toiselta ruudulta kaksi, ja kolmannelta neljä jywää j. n. e., aina joka seuraawalta ruudulta kaksinkertaisesti, kuin edelliseltä ruudulta. Kuningas, joka katsoi Sissan waatimuksen wähäpätöiseksi, sanoi: "Kyllä narri-parka olet osannut keksiä huwittawan pelin, mutta et ymmärrä työstäsi palkkaa määrätä; olisit edes nisujyväin sijaan anonut kulta-jyviä, niin sopisi se wähänkin kuninkaalliseksi palkinnoksi.
Majesteetilla oli pari laiwa-lastia nisuja. Hän kutsui kaikki howi-palwelijansa ja huoneensa haltiat ja käski heidän yksitellen lukea jywät Sissalle, sillä yksinkertaisuutensa rangaistukseksi ei hänen pitänyt saaman yhtään jywää enemmän, kuin pyytänyt oli. Luettiin ja luettiin miehissä jywiä ja kummasteltiin yhä enemmän ja enemmän, kun nähtiin miten jywäin luku joka ruudulta lisääntyi. Kuitenkaan ei wielä puoli-wälissä jywäin lukemista kukaan aawistanut summan nousewan niin korkeaksi, kuin se lopullisesti tuli -, sillä summa nousi siihen määrään, ettei kuninkaalla, eikä naapuri-ruhtinaillakaan ollut niin paljon nisuja, kuin sakki-pelin keksijä tuli saamaan.
Nykyään on sakki-peli tunnettu kaikissa maailman-osissa, warsinkin itä-mailla ja Kiinassa. Risti-retken aikana tuli tämä peli-taito Europaan. Erinomaisen monipuolisen tarkkuuden tähden, jota tässä pelissä tarwitaan, owatkin ani-harwat henkilöt tulleet mestariksi sakki-pelin pelaamisessa. Kuitenkin puhutaan semmoisesta koneesta, jota, ollen tawallisen miehen kokoinen ja muotoinen, - Turkkilais-pukuun waatetettuna, - istui pöydän wieressä ja muutteli koneen awulla sakki-pelin nappuloita niin osaawasti, että taitawinkaan pelaaja harwoin woitti sitä. Itse Napoleon ensimmäisen sanotaan häwinneen tuon koneen kanssa pelatessa. Minkalainen tuo konstikas rakennus muutoin oli, siitä ei ole saatu tarkempaa tietoa, ja näyttää muutoinkin hywin epäilyttäwälle, mitenkä kone taitaa waarin-ottaa pelin-juoksun ja nappuloitten muuttelemisen paremmin, kuin ajattelewa peli-kumppani saataa sen tehdä. F. U.
Siltä varalta, että fraktuura on vaikeaselkoista luettavaa, koko teksti antiikvaksi muutettuna:
Sakki-pelin keksintö.
(Mukaelma).
Kaikista wiattomista ajan kulutuksista ja ratto-pelistä pidetään sakki-peli kaikkein hupaisimpana. Se waatii pelaajilta yhtä haawaa tarkkaa katsantoa, sywää ajattelemista ja wikkelää kekseliäisyyttä. Tältä kannalta katsoen, ei sakki-peli ole enää merkillinen, sillä yleensähän se tunnetaan; hupaisempi on tietää sen alkuperäinen keksintö.
Miten useampi tietää, kuuluu sakkipeliin nelikulmanen tasainen lauta, jonka pinta on jaettu 64 ruutuun eli neliöön, sekä joukko puisia eli luisia nappuloita, joiden muuttelemisesta yllämainituilla ruuduilla pelikumppaneitten woitto eli häwiö riippuu. Eräs Sissa niminen wiisas Bramini Itä-Indiasta keksi tämän pelin jo wiidennellä wuosisadalla eräälle synkkämieliselle ja alakuloiselle kuninkaalle huwitukseksi ja wirkistykseksi. Sissan tarkoitus oli näet saada tällä keksinnöllään kuninkaalle peli, joka eroaisi yhteisen kansan ajan-wietoista. Pelin keksijä itse neuwoi kuningasta pelaamaan sakkia ja saikin opetettawansa niin edistymään, että se harwoin kääntyi pelissä häwiölle. Opetus saattoi tosin olla aiwan waillinainen silloin wielä, mutta sakki-peli miellytti kuitenkin kuningasta niin, että hän tahtoi sen keksijälle antaa palkinnon, joka wastaisi hänen ansiotansa, ja käski Sissan määräämään työstään palkan.
Sissa anoi silloin, että hänelle annettaisiin palkaksi sakki-laudan ensimäiseltä ruudulta ainoastaan yksi nisun-jyvä, toiselta ruudulta kaksi, ja kolmannelta neljä jywää j. n. e., aina joka seuraawalta ruudulta kaksinkertaisesti, kuin edelliseltä ruudulta. Kuningas, joka katsoi Sissan waatimuksen wähäpätöiseksi, sanoi: "Kyllä narri-parka olet osannut keksiä huwittawan pelin, mutta et ymmärrä työstäsi palkkaa määrätä; olisit edes nisujyväin sijaan anonut kulta-jyviä, niin sopisi se wähänkin kuninkaalliseksi palkinnoksi.
Majesteetilla oli pari laiwa-lastia nisuja. Hän kutsui kaikki howi-palwelijansa ja huoneensa haltiat ja käski heidän yksitellen lukea jywät Sissalle, sillä yksinkertaisuutensa rangaistukseksi ei hänen pitänyt saaman yhtään jywää enemmän, kuin pyytänyt oli. Luettiin ja luettiin miehissä jywiä ja kummasteltiin yhä enemmän ja enemmän, kun nähtiin miten jywäin luku joka ruudulta lisääntyi. Kuitenkaan ei wielä puoli-wälissä jywäin lukemista kukaan aawistanut summan nousewan niin korkeaksi, kuin se lopullisesti tuli -, sillä summa nousi siihen määrään, ettei kuninkaalla, eikä naapuri-ruhtinaillakaan ollut niin paljon nisuja, kuin sakki-pelin keksijä tuli saamaan.
Nykyään on sakki-peli tunnettu kaikissa maailman-osissa, warsinkin itä-mailla ja Kiinassa. Risti-retken aikana tuli tämä peli-taito Europaan. Erinomaisen monipuolisen tarkkuuden tähden, jota tässä pelissä tarwitaan, owatkin ani-harwat henkilöt tulleet mestariksi sakki-pelin pelaamisessa. Kuitenkin puhutaan semmoisesta koneesta, jota, ollen tawallisen miehen kokoinen ja muotoinen, - Turkkilais-pukuun waatetettuna, - istui pöydän wieressä ja muutteli koneen awulla sakki-pelin nappuloita niin osaawasti, että taitawinkaan pelaaja harwoin woitti sitä. Itse Napoleon ensimmäisen sanotaan häwinneen tuon koneen kanssa pelatessa. Minkalainen tuo konstikas rakennus muutoin oli, siitä ei ole saatu tarkempaa tietoa, ja näyttää muutoinkin hywin epäilyttäwälle, mitenkä kone taitaa waarin-ottaa pelin-juoksun ja nappuloitten muuttelemisen paremmin, kuin ajattelewa peli-kumppani saataa sen tehdä. F. U.
1 kommentti:
Shakki ei ole minun lajini, mutta muistan kyllä nappuloiden nimiä jonkin verran.
Lähetä kommentti