Kuinka kävi Kekkoselta shakki?

Yleisesti ymmärretään, että maan ulkopolitiikan hoitaminen on samalla merkkien, signaalien, antamista kaikille muille maille. Signaalien vaihto, niiden tulkitseminen ja niiden pohjalla toimiminen on tietysti ikivanhaa diplomatiaa. Mutta nykyisin peli on pokerin asemesta shakkia: korttien salaaminen ei hyödytä, ja on tullut tavaksi tehdä siirrot siten, että niiden merkitys ymmärretään sillä taholla, mille ne on tarkoitettu.

Näin lausui Urho Kekkonen puheessaan Nuorison Rauhanforumin yleisistunnossa Helsingin Työväenopistossa 26.11.1967. Eikä kerta suinkaan ollut ensimmäinen, kun Kekkonen puheessaan tai kirjoituksissaan vertasi elämää tai politiikkaa shakkiin. Doria-palveluun, joka sisältää korkeakoulujen digitaalisia kokoelmia, tehty haku antaa tulokseksi kuusi shakki-osumaa Kekkosen kirjallisessa tuotannossa.

Operaatio Huskyn eli Sisilian maihinnousun tapahduttua Kekkonen kirjoitti Suomen Kuvalehteen nimimerkillä Pekka Peitsi Sisilialaisesta pelinavauksesta:

Sisilialainen pelinavaus.

Koko maailmaa suorastaan vapisuttavassa jännityksessä pitänyt maihinnousu Eurooppaan on nyt pantu vireille. Heinäkuun 10. päivä 1943 merkitään sotahistoriassa erään vaaranalaisimman ja suurisuuntaisimman operaation aluksi, mitä maailmanhistoria tuntee. Kun tämä maihinnousu samalla merkitsee uuden sotilaallisen kauden alkamista, voidaan shakinpelaajan terminologiaan turvautuen sanoa, että on suoritettu sisilialainen pelinavaus. Shakkipelin teoreetikot tosin varoittavat, että shakkipelin strategiaa ei sittenkään sovi verrata sodan strategiaan, mutta liittoutuneiden maihinnousussa on noudatettu hyvän pelinavauksen kultaista sääntöä: kevyillä, liikkuvilla voimilla on suoritettu ensimmäiset sotatoimet ja kaikessa on pyritty välttämään aikahäviöitä.

Maihinnousu Sisiliaan ei voinut akselin sodanjohdolle olla mikään yllätys. Ilmasta käsin tapahtunut pehmitys ja suunnattoman kuljetusarmaadan keskittäminen Välimerelle oli vastaansanomattoman selvästi osoittanut, että juuri Sisilia oli valittu maihinnousun kohteeksi. Akselilla oli siis täysi aihe, vieläpä aikaakin varustautua. Nyt on kulunut invasion alkamisesta kohta viikko, maihinnousujoukot ovat päässeet kaikkialla rantaan, ovatpa edenneetkin eräin paikoin monia kymmeniä kilometrejä sisämaahan. Ja kuitenkaan ei vielä ole puhuttu mistään suuremmasta vastarinnasta akselijoukkojen taholta. Sekä hyökkääjien että puolustajien tiedonannot ovat yhtäpitävästi kertoneet, että ankarat taistelut ovat edessä. Lue koko kirjoitelma

Samaisessä lehdessä 30.10.1970, nimimerkillä Liimatainen, Kekkonen kritisoi kansantuotteen käyttöä kehityksen mittarina:

Kansantuotteen viraltapano

Ihastuneena shakkipelistä, niin kerrotaan, Intian muinainen hallitsija kehotti pelin keksijää itse ehdottamaan palkkionsa. Tämä pyysi muutamia vehnänjyviä, yhden jyvän pelilaudan ensimmäisestä ruudusta, kaksi toisesta, neljä kolmannesta, kahdeksan neljännestä ja niin edespäin aina kaksinkertaisen määrän seuraavasta ruudusta pelilaudan viimeiseen eli kuudenteenkymmenenteenneljänteen ruutuun saakka. Hallitsija ilomielin lupasi täyttää näin kohtuullisen pyynnön. Mutta kun ryhdyttiin laskemaan, paljonko vehnää pyynnön täyttämiseksi tarvittiin, havaittiin, että kaikki maailman pellot eivät vuosisatojenkaan kuluessa kykenisi tuottamaan sellaista määrää. Se oli viljavuori, jota ei tämä kansa ole nähnyt eikä tule koskaan näkemään. Yli 1000 kuutiokilometriä.

Mitä tällä vertauksella on tekemistä kansantuotteen kanssa, paitsi, että ongelmana on viljavuori? Sitä, että kansantuotteen kasvun laskelmat johtavat helposti samankaltaisiin merkillisyyksiin.

Jos kansantuotteen vuotuinen kasvuvauhti on 6 %, mikä on hyvä mutta ei poikkeuksellisen suuri kasvu, niin kansantuote tulee kaksinkertaiseksi 12 vuodessa.

Kasvun vaikutus on verrattavissa edellä selostettuun viljapeliin shakkilaudalla. Viljapelissä siirtyminen ruudulta toiselle ja määrän kaksinkertaistuminen tapahtui mielikuvituksessa ilman ajan kulumista, tässä siirtyminen "ruudulta" toiselle, so. kansantuotteen kaksinkertaistuminen kestää 12 vuotta.

Samaa vauhtia jatkaen kansantuote tulee nelinkertaiseksi 24 vuodessa, kahdeksankertaiseksi 36 vuodessa jne. Se olisi 75 vuoden kuluttua noin 80-kertainen. Tämä riittääkin. Ei kannata laskea, mitä se olisi shakkilaudan 64:nnen ruudun kohdalla. Vastaavalla rahamäärällä voisi luultavasti moneen kertaan paperoida maapallon. Lue koko kirjoitelma

Kekkosen mahdollisesta shakkiharrastuksesta nämä kirjoitelmat eivät sinänsä kerro, mutta hyvin myötämielinen asenne hänellä on täytynyt peliä kohtaan olla. Tuskinpa hän muuten olisi vieraillut Helsingin shakkiolympialaisissa 12.8.1952 seuraamassa kolmannen kierroksen pelejä. Ja olihan hän myös Pohjoismaisen turnauksen suojelijana 1957.


Kekkonen seuraa peliä Eero E. Böök - Samuel Reshevsky. Muina katselijoina Ari Ilmakunnas ja ylituomari Karel Opočenský.


Peli Dennis Horne - Ludwig Rellstab on juuri alkanut. Kekkosen kanssa peliä seuraavat (vasemmalta): Vjatšeslav Ragozin, Ari Ilmakunnas ja Karel Opočenský.

Lue myös juttu Relanderista