29. joulukuuta 2007
14. joulukuuta 2007
Viikon video 28
Blogi jää tämän myötä joululomalle. Hyvää joulua ja uutta vuotta kaikille!
YouTube: "We're sorry, this video is no longer available."
Osa 2
Osa 3
Osa 4
Osa 5
Osa 6
Osa 7
Osa 8
Osa 9
Osa 10
by Marko Tauriainen kello 2.43 0 kommenttia
10. joulukuuta 2007
Shakkiterminologia ei ole mutkatonta
Hiukan jäin kuitenkin raapimaan päänuppiani, kun Torstin palstalta 2.10.2005 luin vastauksen nimimerkki Koulumatin kysymykseen.
Kysyisin epätietoisuuden vallitessa, kuinka monella siirrolla voi tehdä shakissa koulumatin? Olemme kaverin kanssa väitelleet asiasta, emme käytännössä kokeilleet, koska minun shakin peluustani on yli neljäkymmentä vuotta ja tuskin enää osaisinkaan siirtoja, mutta ehkä joku porukoistanne tietää totuuden? Koulumatti
Tokihan tikkaremmissä on myös shakkitaitureita. Itsekin olen silloin tällöin pelannut shakkia, se virkistää kummasti aivonystyröitä. Koulumatin - toiselta nimeltään Hölmön matin - voi tehdä valkeilla pelatessa neljällä siirrolla ja mustilla kolmella. Siirtoja en viitsi paljastaa, sillä sittenhän kaikki vastustajani osaisivat varoa tuota nopeaa ja nöyryyttävää siirtoyhdistelmää.
Tässä Torstilla ja tikkaremmillä oli mennyt kaksi termiä sekaisin, kuten joku shakinharrastaja pian huomauttikin. Oikaisu tuli parin viikon kuluttua (HS 16.10.2005):
Väitin, että koulumatin voi tehdä mustilla pelatessaan kolmella siirrolla. Tehtäväniekka arvelee, että tarkoitin narrinmattia: "Vaikuttaa siltä, että tässä on sekoitettu koulumattiin tuo narrinmatti, jonka tosiaankin musta voi tehdä yhtä puolisiirtoa nopeammin kuin valkea. Ehkä sekaannusta on aiheuttanut sana 'siirto'. Se voi tarkoittaa joko yksittäistä (esim. valkean) siirtoa tai siirtoparia. Selvyyden vuoksi on otettu käyttöön sana 'puolisiirto', kun halutaan tehdä ero yksittäisen siirron ja valkean ja mustan siirtoparin välillä. Kun puhutaan siitä, miten nopeasti shakkipeli voi päättyä, niin tässä nopeimmat puolisiirtomäärät molemmille. Narrinmatti: neljä puolisiirtoa (musta tekee toisella siirrollaan matin) ja koulumatti: seitsemän puolisiirtoa (valkea tekee neljännellä siirrollaan matin)." Thomas ja Aulikki Ristojan Shakki-teos kertoo narrinmatin siirroiksi 1.f3 e5 2.g4 Dh4X. Koulumatti syntyy siirroin 1.e4 e5 2.Lc4 Rc6 3.Dh5 Rf6 4.Dxf7X.
by Marko Tauriainen kello 0.34 5 kommenttia
8. joulukuuta 2007
Viikon video 27
by Marko Tauriainen kello 14.02 0 kommenttia
7. joulukuuta 2007
Radioshakkia
Näin alkaa YleX:ltä taannoin lähetetty "Ensimmäinen selostettu shakkiottelu radiossa". Sen voi kuunnella klikkaamalla tästä.
Shakkia on radiossa Suomessakin toki esitetty. Ensimmäisen kerran jo 1930-luvulla. Palaan aiheeseen myöhemmin.
by Marko Tauriainen kello 0.35 0 kommenttia
1. joulukuuta 2007
Viikon video 26
by Marko Tauriainen kello 3.31 1 kommenttia
30. marraskuuta 2007
Lempivaate
Kuva: Nanso
by Marko Tauriainen kello 1.20 1 kommenttia
28. marraskuuta 2007
27. marraskuuta 2007
Suomalaisia lyhytpelejä 7
Ranskalainen puolustus
Tekniikan ylioppilaiden shakkikerhon talviturnaus 1939
1.e4 e6 2.d4 d5 3.Rc3 Rf6 4.Lg5 Le7 5.Lxf6 Lxf6 6.e5 Le7 7.Dg4 0-0 8.0-0-0 f5 9.Dh3 c5 10.dxc5 Rc6 11.f4 Lxc5 12.Ld3 Da5 13.g4 d4 14.gxf5
Kirjassaan Shakkistrategiaa ja -taktiikkaa (WSOY, Helsinki, 1945) Böök kirjoittaa: "Jos musta vastaanottaa tarjotun uhrauksen, seuraa 14.-dxc3 15.f6 g6 (tai h6) 16.Rge2! Rb4 (16.-Dxa2 17.Rxc3 tai 16.-cxb2+ 17.Kb1 Rb4 18.Rc3 ei ole sen parempi.) 17.Rxc3 Rxa2+ 18.Rxa2 Dxa2 19.c3! ja valkealla on voiton takaava, ylivoimainen hyökkäys." Onko tosiaan näin? 19.c3:n jälkeen näyttäisi luonnollinen 19.-Ld7 asettavan valkean "ylivoimaisen hyökkäyksen" vähintään kiistanalaiseksi.
15.Lc4+ Kh8 16.Rd5 Le6 17.Rf3 Lxd5 18.Lxd5 Le7 19.Lb3 Db6 20.Thg1 Tad8 21.Txg7 Kxg7 22.Tg1+ Kh8 23.Dg3 1-0
by Marko Tauriainen kello 21.20 5 kommenttia
25. marraskuuta 2007
Jääkiekkoshakki
by Marko Tauriainen kello 15.27 3 kommenttia
24. marraskuuta 2007
Viikon video 25
by Marko Tauriainen kello 0.44 0 kommenttia
Jumalanpilkkaa
Epäsäännöllinen avaus
Hans Klip - Tom Bottema
Dieren 1990
1.e4 f6 2.d4 g5 3.Dh5#
by Marko Tauriainen kello 0.28 0 kommenttia
23. marraskuuta 2007
Kolme näyttelijää
Lehden sisäsivuilla oli vielä pari muuta kuvaa.
Preussilainen peli
Samuel Reshevsky - Humphrey Bogart
Beverly Hills 1956
1.e4 e5 2.Rf3 Rc6 3.Lc4 Rf6 4.Rg5 d5 5.exd5 Rxd5?! 6.d4 f6? 7.dxe5 fxg5 8.Dxd5 Dxd5 9.Lxd5 Le7 10.0-0 Lf5 11.c3 Rxe5 12.Lxb7 Td8 13.Te1 0-0 14.Rd2 Lf6 15.Re4 Lxe4 16.Lxe4 h6 17.Le3 a5 18.Lc5 Tfe8 19.Tad1 Kh8 20.Txd8 Txd8 21.Kf1? Rg4? 22.h3 Re5 23.Ke2? Rc4 24.Td1 Txd1 25.Kxd1 Rxb2+ 26.Kc2 Ra4 27.Ld4 Lxd4 28.cxd4 ½-½
Bogartista (ja Bacallista) shakinpelaajana lisää mm. Bill Wallin sivuilta tai Chessgames.comista.
by Marko Tauriainen kello 0.43 0 kommenttia
21. marraskuuta 2007
Viikon video 24
Oikea mestari hallitsee lajin kuin lajin. Kesto: 0'46"
by Marko Tauriainen kello 15.23 0 kommenttia
14. marraskuuta 2007
Kilpailu shakkiaiheisista sananlaskuista
Meille saa lähettää vanhojakin sananlaskuja, jos ne eivät ole yleisesti tunnettuja. Jos tiedät tällaisen sananlaskun keksijän, niin ilmoita sekin. Nämä vanhat sananlaskut eivät kuitenkaan osallistu kilpailuun. Netistä tällaisia löytyy kohtalaisen runsaasti, mutta useimmat niistä eivät ole erityisen kekseliäitä tai hauskoja.
Tarkoitus ei ole loukata ketään yksittäistä henkilöä; ei siis sananlaskuja tyyppiä: ”Tyhmä ja sokea kuin shakkimestari X.”
Kilpailuun osallistuvat sananlaskut lähetetään 1.1.2008 mennessä sähköpostitse osoitteeseen: tolkku@gmail.com. Tuomareina toimivat Marko Ylijoki & Henry Tanner, jotka eivät itse osallistu kisaan.
Kaikissa kilpailuehdotuksissa pitää olla kilpailijan oikea nimi; ei osallistumista nimimerkin (tms.) suojassa.
Paras (tai jos laatu on korkeaa ja/tai osanotto runsasta, kolme parasta) uusi sananlasku palkitaan esim. shakkikirjalla. Tärkeintä on kuitenkin saada julkisuuteen uusia sanontoja & voittaja(t) saa(vat) tietysti kuolematonta mainetta.
Esimerkkejä:
Klassisia
Kun et tiedä, mihin ryhtyisit, odota, kunnes vastustajasi keksii suunnitelman; se on varmasti huono. Siegbert Tarrasch (1862-1934)
Gambiitin määritelmä: uhraat sotilaan saadaksesi häviöaseman. Samuel Boden (1826-1882)
Ratsu reunassa, teho siellä.
Shakin pohjimmainen ristiriita: tyhmät eivät osaa pelata shakkia mutta vain tyhmät tuhlaavat siihen aikaansa.
Tässä lisäksi joitakin tuomarien laatimia tietoisen yksinkertaisia shakkiaiheisia sananlaskuja. Kilpailijat saavat toivottavasti aikaan parempia.
Aikaahan oli vaikka lampaat söisi, sanoi Kurho kun viimeisellä sekunnilla matin teki. (HT)
Ei huutele vahinko tullessaan, mutisi Salon Topi kun ratsuhaarukkaan joutui. (HT)
Ei sitä syötäväks ollu tarkotettu, sanoi Salminen kun sommitteli. (MY)
Hevoset karkaa, hihkaisi Henriksson kun ratsu reunalta tippu. (MY)
Laadunuhraus päivässä pitää lääkärin loitolla. (HT)
Luunappi!, hätkähti Hämäläinen kun vastustaja hyökkäsi. (MY)
Niin on muunnelmia kuin meren mutaa, manasi Muttilainen ja upposi mietteisiinsä. (MY)
Siitä yli missä aita on matalin, sano Luukkonen ja linnoitti. (MY)
Siperia opettaa, sanoi isoveli kun pikkuveljestä koulumatin teki. (HT)
by Marko Tauriainen kello 3.03 0 kommenttia
12. marraskuuta 2007
Googlismeja
Hakusanalla chess kone sylkäisi uumenistaan mm. tällaisia:
chess is just like mike tyson in boxing
chess is a racist game
chess is poetry
chess is chess
chess is not a game
chess is not for nerds
chess is for nerds
chess is life
chess is for fucking losers
chess is art
chess is boring
chess is not an easy game
chess is a foolish expedient for making idle people believe they are doing something very clever
chess is a good mistress but a bad master
chess is a fairy tale of 1001 blunders
chess is more than a game
chess is a cure for headaches
chess is not illegal
chess is the answer
chess is the most elaborate waste of human intelligence outside of an advertising agency
chess is a curse
chess is a sport and deserves regular coverage in the sports pages
chess is an excellent tool to demonstrate the value of critical thinking
chess is played with the mind and not with the hands
Edit 12.11., klo 15.12:
Shakki on kamppailulaji.
Shakki on kiinalaisen Piérre Pascalin vuonna 1337 kehittämä uhkapeli.
Shakki on se kuningaslaji, jossa otetaan miehestä mittaa tietokonettakin vastaan.
Shakki on rauhanomainen peli.
Shakki on omituinen älytön peli.
Shakki on maailman eka peli se on ihan paska siinä vaa liikutellaa jotai nappuloi.
Shakki on mielen voimistelusali.
Shakki on kyllästymisen taiteen korkein muoto.
Shakki on oman elämänsä hukkaamista.
Shakki on perseest.
shakki on omiaan hypertekstinä.
Shakki on kuin kuivan maan urheilukalastus.
Shakki on yhtälailla urheilua kuin afrikantähti tai monopoli.
Shakki on kyl iha tylsäke.
Shakki on sodan veretön muoto.
Shakki on varma valinta.
Shakki on "chess" ja ovi on "door".
Shakki on nyt pelkkää triviaalia "kalkuleeraamista".
Shakki on satua.
Shakki on tehokasta kuntoilua.
Shakki on jonkin sortin lelu.
Shakki on melko simppeli peli.
Shakki on applessa vakiona.
Shakki on kahden etevän pelaajan välinen dialogi.
Shakki on syvältä ja poikittain.
Shakki on miehekästä.
Shakki on uudehko strategiapeli.
Shakki on ruutulaudan jalkapalloa.
Shakki on ihan homojen peli.
Shakki on epäeettistä.
Shakki on ilmaista.
Edit 30.11., klo 12.54:
Googlettamalla selviää myös, että...
X on shakkia
Äitiys on shakkia.
Curling on shakkia.
Sodankäynti on shakkia.
No shakkihan nyt on shakkia.
Rock on shakkia!
Jenkkifutis on shakkia nurmikentällä.
Sotilaspolitiikka on shakkia.
X on kuin shakkia
Liikenne on kuin shakkia.
Johtajuus on kuin shakkia.
Golf on kuin shakkia.
Pokeri on kuin shakkia.
Purjehdus on kuin shakkia.
Pesäpallo on kuin shakkia.
Suurvaltapolitiikka on kuin shakkia.
Sota on kuin shakkia.
Formulat on kuin shakkia.
Kaisa on kuin shakkia.
Keskustelu on kuin shakkia.
Jalkapallo on kuin shakkia.
Miekkailu on kuin fyysistä shakkia.
by Marko Tauriainen kello 4.56 0 kommenttia
10. marraskuuta 2007
Viikon video 23
by Marko Tauriainen kello 1.52 0 kommenttia
9. marraskuuta 2007
Turuus
by Marko Tauriainen kello 2.00 0 kommenttia
7. marraskuuta 2007
Kaksi kotimaista shakkisketsiä
Ilkamat: Shakin sokkosimultaaniottelu
Läpiveto: Shakki
by Marko Tauriainen kello 3.39 1 kommenttia
3. marraskuuta 2007
Viikon video 22
Eduardo Avila opettaa lyhytelokuvassaan meille shakin sääntöjä... Kesto: 2'11"
by Marko Tauriainen kello 14.10 0 kommenttia
1. marraskuuta 2007
Juomingit
Uusi Suometar 15.3.1880
-- Omituinen shakkipeli. Muutamassa Yli-Unkarin kaupungissa, jossa elämä on hywin ylimyksellistä, pani neljä nuorta herraa warsin omituisen shakkipelin toimeen. He jakoiwat biljardi-pöydän 64 palstaan ja asettivat nappulain sijaan wiinipulloja. Sampanja-pullo oli kuningas, pullo Bordeaux'ta kuningatar, muut henkilöt muita tawallisia wiinejä. Joka "söi" jonkun pullon, hänen täytyi myös juoda se tyhjäksi. Pelissä ei kauaksi päästy, tuskin talonpoikia edemmäksi, sillä kaikki pelaajat makasiwat jo silloin pöydän alla.
by Marko Tauriainen kello 13.19 2 kommenttia
29. lokakuuta 2007
Lahden Shakin avoin ratkaisijamestaruus 2002-2007
Ratkaisukilpailun voittajia ovat:
2002 Hannu Kettunen
2003 Juha Saukkola ja Olli Välikangas
2004 Harri Hurme
2005 Kari Tikkanen
2006 Olli Välikangas
Tehtävänäytteitä:
Tammikuu 2002
Alle kahdeksannappulaisia tehtäviä kutsutaan miniatyyreiksi. Tämä onnistunut miniatyyri pääsi tuoreimpaan FIDE-albumiin (1992-94), johon kerätään valiotehtäviä kolmevuotiskausittain.
Vladimir Kozhakin
1. palkinto
Vechernij Magadan 1994
Kahden siirron matti
Maaliskuu 2002
Koska maaliskuun tehtävämme on sellainen, ettei sitä oikeastaan voi ratkaista tuntematta FIDEn shakkisääntöjen artiklaa kuolleesta asemasta, kerromme lyhyesti mitä kyseinen sääntö pitää sisällään:
Peli on tasapeli, jos asema on sellainen, että kummallakaan osapuolella ei ole mahdollisuutta tehdä mattia, vaikka vastustaja pelaisi kuinka huonosti. Tämä päättää pelin välittömästi.
Andrew Buchanan
StrateGems 2001
Kumpi on siirtänyt viimeksi?
Joulukuu 2002
Voidaan pitää pienoisena ihmeenä, että tehtävän laatija Oleg Pervakov on löytänyt tällaisesta 2s+1s loppupeliasetelmasta jotain uutta loppupeliteorian paljon tutkitulla saralla. Vinkkinä joulun kiireiden keskelle annettakoon, että 1.d4? häviää, koska 1.- f4 ja musta ehtii korottumaan shakaten. 1.Kxf5? b5 johtaa samanlaiseen tilanteeseen. Mikähän mahtaa olla ongelmana 1.Ke5:ssä?
Oleg Pervakov
1. palkinto
64 2000
Valkea alkaa ja tekee tasapelin
Lokakuu 2003
Allan Werle
Tidskrift för Schack 1945
Neljän siirron matti
Elokuu 2005
"Shakkitehtävät (keinotekoiset mattisommitelmat) ovat sepitettyjä mattituhoja (mattisommitelmia). Ne eroavat shakkipelin matinteoista loistavien, kätkössä olevien harvinaisen hienojen aatteittensa puolesta. Ne ovat shakkipelin taiderunoutta ja sellaisina ankarain ehtojen alaisia: niiden tarkoituksena on sulkea pois kaikki proosallinen ja vaatia hengen korkeampaa lentoa." Korkeaa hengen lentoa vaaditaan myös elokuun tehtävän ratkaisijalta!
Werner Speckmann
Deutsche Schachzeitung 1941
Viiden siirron matti
Toukokuu 2005
Toukokuun tehtävän laatija oli haminalainen pankinjohtaja ja suomalainen tehtävämestari Antti G. Ojanen. Vaatimuksena on tehdä mustasta yhden siirron matti.
Antti G. Ojanen
Suomen Shakki 4/1947
Yhden siirron matti
Heinäkuu 2006
Vaatimuksena on 4,5-siirron apumatti. Valkea siis alkaa ja tekee avuliaasta mustasta viidennellä siirrollaan matin. Hikisiä ratkaisuhetkiä!
John Nunn
The Problemist 2005
Neljän ja puolen siirron apumatti
Tammikuu 2007
ISC:n tuloksia odotellaan parhaillaan. Tässä vaiheessa ainakin Suomen osakilpailujen tulokset löytyvät osoitteesta www.saunalahti.fi/~stniekat/st/kvrtul07.htm
H. von Gottschalk
Deutsche Schachzeitung 1892
Kahden siirron matti
by Marko Tauriainen kello 10.54 0 kommenttia
27. lokakuuta 2007
Viikon video 21
YouTube: "We're sorry, this video is no longer available."
by Marko Tauriainen kello 14.36 0 kommenttia
25. lokakuuta 2007
Hesari tykkää shakkivertauksista
Kuntajohtaja on työssään kuin shakkipelin hevonen
HS 31.1.2007
Koivulan shakkipeli tehosi Tammerissa
HS 18.10.2004
Metsänhoitaminen muistuttaa shakinpeluuta
HS 8.7.2002
Stalingrad ei ollut shakkilauta
HS 15.10.2000
Pelinjohtaja Juntusen shakki osui nappiin
HS 30.7.1993
by Marko Tauriainen kello 9.30 0 kommenttia
Tunnelmia Rodokselta
si 13.-20.10.2007. Kuvien myötä satunnaisia tunnelmapaloja.
Kongressin juliste.
Kongressi järjestettiin viihtyisässä hotelli Olympic Palacessa.
Harri Hurme ja allekirjoittanut arkeologisessa museossa...
Suurmestarin palatsi, jota mm. Mussolini piti kesämökkinään.
Näimme myös turkkilaisia laskuvarjojoukkoja...
...ja tietysti kulkukissoja.
Valaistu vanha kaupunki oli kaunis näky.
Suomen ratkaisujoukkue ei onnistunut odotetulla tavalla. Harri Hurme ja Kari Karhunen ovat varmaankin suhteellisen tyytyväisiä tulokseensa, mutta Jorma Paavilainen epäonnistui totaalisesti. Jälkeenpäin hän on kuitenkin iloinnut uudesta ennätyksestä: kukaan ei ole aiemmin pudottanut MM-kilpailussa vahvuuslukuaan 114 pistettä!
Kari Karhusesta tuli ratkaisemisen KvM!
Näytteeksi ratkaisemisen MM-kilpailun 2-siirtoiset mattitehtävät. Jokainen voi kokeilla kuinka pärjäisi. Aikaa on 20 minuuttia. (Kuva suurenee klikkaamalla sitä.)
Bulletiini löytyy klikkaamalla tästä.
Muita linkkejä:
Kongressin virallinen kotisivu
PCCC:n kotisivut
Solving Chess
Brian Stephensonin blogi
Valokuvia Andrei Selivanovin sivuilla
by Marko Tauriainen kello 1.42 0 kommenttia
23. lokakuuta 2007
Viikon video 20
by Marko Tauriainen kello 10.07 0 kommenttia
11. lokakuuta 2007
Lisää anagrammeja
Suomen Shakissa on kuitenkin ollut vielä yksi anagrammikilpailu yllä mainittujen lisäksi. Numerossa 5/1979 julkaistiin kilpailu, jonka kohteena oli 25 ulkomaalaista suurmestaria. Tulokset julistettiin numerossa 7/1979, jossa myös todettiin kilpailun olleen ilmeisen vaikea, koska vastauksia ei ollut tullut läheskään yhtä paljon kuin aiempaan kilpailuun. Ulkomaalaisten mestarien nimet eivät ehkä olleet läpikotaisin tuttuja, mutta toisaalta voi olettaa suosion laskeneen myös sen vuoksi, ettei kohteena ollut kotimaisia pelaajia. Hauskoja väännöksiä joukossa joka tapauksessa oli: vaimon markat (Mark Taimanov), olin kova parta (Anatoli Karpov), orgiasormi itte (Sergio Mariotti), ruma porotar (Arturo Pomar).
Kaikenlaisissa shakkitoimissa hyvin aktiivisesti 30- ja 40-luvulla häärinyt Arnold Hinds ehti myös järjestää anagrammikilpailun ruotsalaisessa Schackvärldenissä, jonka toimituskuntaan hän kuului. Lehden numerossa 7/1940 oli kohteena kymmenen ruotsalaista shakkimiestä. Ratkaisut esitettiin numerossa 6/1941. Belo Stridgånghe oli Gideon Ståhlberg, L. G. Jacuntus Stahlhof Johan Gustaf Schultz ja Z. S. T. Lotsögat puolestaan Gösta Stoltz.
Lopuksi joitakin uusia anagrammeja, kymmenen tuttua shakkipersoonaa:
Aulis I. Tatti
himmeä kuolematon
kamapa kelpaa
liukastui onneen
meni, näykki matoja
mm. kalorikakku
mr. Kaakkilukko
nyt aknenörtti
rusinan tahrima
vuoda posti
by Marko Tauriainen kello 16.32 4 kommenttia
10. lokakuuta 2007
Yrjön ritaristo
Suomen Kuvalehdessä 15.1.1878 julkaistu kuva
Gornyi Dubnjakin taistelusta.
Shakillisesti mielenkiintoista on, että vuosi tapahtumien jälkeen markkinoille ilmestyi Gustaf Wilhelm Edlundin (1829-1907) kustantama Gorny Dubniak eli Yrjön ritaristo -niminen 2-4 hengen shakkipeli! Sitä mainostettiin Uudessa Suomettaressa 11.12.1878 seuraavasti:
- Ajanratoksi nuorisolle, jopa aika-ihmisillekin, on hra G. W. Edlund'in kustannuksella ilmautunut "Gorny Dubniak eli Yrjön ritaristo" niminen uusi shakkipeli, jossa voi olla osallisena 2-4 henkeä. Siinä taistelee yksi keis. kaartista, suomalaisia ja kyrassiereja, mutta waan kaksi turkkilaista. Säännöt owat painetut ruotsin, suomen ja wenäjän kielellä.
Miltä tämä suomalainen shakin muunnos näytti? Kysymykseen ei ehkä saada vastausta, ellei sitten joku sattumalta omista kyseistä peliä. Kovin todennäköistä se ei liene, sillä menekki tuskin on ollut sotamenestyksen nostattamasta kansallistunteesta huolimatta kovin valtava.
by Marko Tauriainen kello 18.49 0 kommenttia
9. lokakuuta 2007
Suomalaisia lyhytpelejä 6
Aljechinin puolustus
P. Järvinen - Toivo Salo
Viipurin mestaruus 1944
6.Dxd2 Dxd2 7.Lxd2 Lxg7 8.0-0-0 johtaa loppupeliin, jota pidetään valkealle hitusen parempana.
6.-Lxg7 7.c3
Yleisimmät jatkot ovat 7.Df3 ja 7.Dh5.
7.-Rc6 8.Rf3 Lg4
Ehkä 8.-Le6, sillä pelijatkossa valkealla olisi mahdollisuus 9.Da4 hieman mukavammin asemin.
9.Lb5?! Dd5 10.De2 0-0-0
Musta on vähintään tasoittanut aseman. Valkean on reagoitava mm. uhkaukseen Re5 välittömästi. Pelisiirron ohella mahdolliselta näyttää esim. 10.Lc4 Df5 11.h3 Lxf3 12.Dxf3 Dxf3 13.gxf3 Re5 14.Le2.
11.Lxc6 Dxc6 12.0-0-0?
Tätä voi pitää jo virheenä, sillä lähettiparinsa ansiosta musta saa voimakkaan hyökkäyksen valkean heikkoa kuningasasemaa kohtaan. Piti pelata 12.Re5 Lxe5 13.Dxg4+ e6 14.0-0-0.
Analyyseissaan (Suomen Shakki 2/1944) Salo mainitsee, että 12.-Da4 on huonompi, sillä 13.Dxe7 Dxa2 14.Da3!. Mustan ei kuitenkaan tarvitse pelata 13.-Dxa2, vaan 13.-Lf5! 14.Re1 Lh6 (tai Lxc3) tekee nopeasti lopun. Valkean pitäisikin jatkaa 13.a3, jonka jälkeen mustalla on tukeva ote.
13.h3
13.Lg5 on paikallaan. Valkean ei ole syytä päästää mustan valkearuutuista lähettiä edullisesti diagonaalille b1-h7.
13.- Lh5
Parhaiten painetta pitäisi yllä 13.-Lf5.
14.g4??
Oli pelattava 14.Lg5, vaikka mustalla onkin 14.-Td5:n jälkeen lupaava asema. Pelisiirrolla valkea repii asemansa riekaleiksi.
14.- Lg6
Uhkaa Le4 tai Da4. Mitään ei ole enää tehtävissä. Jos valkea yrittää nyt 15.Lg5, niin seuraa 15.-Lxc3 16.Txd8+ Txd8 17.Lxd8 Lb4+ 18.Kd1 Dd5+ 19.Rd2 (19.Kc1 Dxa2) 19.-Dxh1+.
15.Re5 Txd2
Vieläkin tehokkaampi on 15.-Lxe5!
16.Dxd2 Lxe5 17.De3?
Viimeinen virhe hävityssä asemassa.
17.-Da4 18.1-0 Valkea luopui, sillä kaikkia uhkauksia on mahdoton välttää.
Toivo Salo (1909-1981) on yksi SM-turnaushistorian menestyneim-
mistä pelaajista. Hän osallistui turnaukseen 20 kertaa peräkkäin vuosina 1936-1960, ja saavutuksena on 3 mestaruutta ja seitsemän muuta palkintosijaa. Salo edusti Suomea viisissä olympialaisissa: Varsovassa 1935, Tukholmassa 1937, Helsingissä 1952, Amsterdamissa 1954 ja Moskovassa 1956. Hän oli Suomen joukkueessa myös Münchenin epävirallisissa olympialaisissa 1936. PM-kilpai-
luissa Salon paras sijoitus on 4. sija vuodelta 1948. Lähipelaamisen ohella Salo harrasti kirjeshakkia, laati shakkitehtäviä ja osallistui shakin järjestötoimintaan.
by Marko Tauriainen kello 20.57 2 kommenttia
Ryöväys
Wierailta mailta.
- Ryöwäysjuttu ulkomailla. Lontoon sanomalehdet kertowat seuraawasta ryöwäyksestä, jonka uhrina sekä toimeen panijana oliwat wenäläiset. Hra Sawitsch tuli Lontooseen nostamaan weljensä perinnön, 150,000 ruplaa, englantilaisesta pankista; mutta kun ei taitanut englannin kieltä, otti tulkikseen erään Nowizkin. Kun rahat oliwat saatu, meniwät he kahwilaan, jossa Nowizki pyysi Sawitschia luokseen shakkia pelaamaan, johon wiimemainittu suostuikin. Siellä kun Sawitch paraillaan oli peli-innossaan, hyökkäsi Nowizki hänen kimppuunsa ja alkoi tukehuttaa häntä, tempasi rahakukkaron hänen taskustaan ja meni matkaansa. Ennenkuin Sawitsch tointui ja ennätti asiasta ilmoittaa polisille, oli Nowizki kadonnut, eikä wiellä ole löytty.
by Marko Tauriainen kello 0.46 0 kommenttia
8. lokakuuta 2007
Hengenvaarallista?
Uusi Suometar uutisoi 26.11.1875:
- Surkea tapaus. Ilm. kertoo: Wiime torstain iltana oli Seidlerin koulussa Wiipurissa kaksi oppilaista pelannut schakkia huoneessansa ja kolmas piteli ladattua pyssyä, korjaillen sen solkkaantunutta lukkoa. Yhtäk'iä laukesi pyssy ja latinki yhtyi toisen schakkipelaajan päähän sillä seurauksella, että se paikalla kaatui tuoliltansa tunnottomaksi. Lääkäri haettiin paikalle, mutta kun haulit owat jääneet päähän, ei poika enää kauan eläne.
Katso myös "Vaarallinen harrastus?" toukokuulta.
by Marko Tauriainen kello 3.14 0 kommenttia
Viikon video 19
by Marko Tauriainen kello 2.45 0 kommenttia
5. lokakuuta 2007
Kuka muistaa Jessicaa?
Open verdict on chess girl`s death fall
By Stewart Payne
The Daily Telegraph
28 Sep 2007
THE mother of a teenage chess prodigy who fell from a hotel window just weeks before her father stood trial accused of raping her, yesterday launched an outspoken attack on the legal system for neglecting her daughter’s welfare. Jessica Gilbert, 19,... read more...
Lisää linkkejä:
BBC 29.7.2006: Chess star's father on sex charge
The Observer 30.7.2006: Tragic chess star's history of self-harm
Times Online 31.7.2006: Rape case of chess girl's father under review
Chessbase 7.8.2006: The tormented life of Jessie Gilbert
BBC 14.12.2006: Chess star father cleared of rape
by Marko Tauriainen kello 1.03 0 kommenttia
4. lokakuuta 2007
Tutkivaa journalismia
Turun Lehti 14.6.1890
Lasku, joka tuottaa hämmästyttävän tuloksen.
Sakkipeli on semmoinen peli, jossa 32 erilaista pientä joko ihmisen tai hewosen tahi tornin muotoista kuwaa muutellaan määrättyjen sääntöjen mukaan ruudulta toiselle laudalla, jossa on kaikkiaan 64 ruutua.
Kuka tämän hauskan, mutta waikeasti opittawan pelin on keksinyt, siitä ei ole warmoja tietoja; mutta yleisesti pidetään sen keksijänä eräs bramiini (intialainen pappi) Sissa, yksi Indian wiisaimpia ja etewimpiä miehiä, joka eli noin 400 vuotta ennen Kristusta. Sanotaan että hän tällä pelillä oli tahtonut näyttää kuningas Shahramille, joka ylenkatsoi alamaisiaan, että kuningas ei woi mitään ilman kansaa. (Sakkipelissä kaksi kuningasta taistelee wastatusten; "kuninkaat" owat pelin tärkeimmät kalut, mutta koko woitto tai tappio riippuu siitä, mitenkä "kuningasten" "alamaisia" - pelin muita kuwia käytetään.)
Joko kuningas Shahram ymmärsi bramiinin keksinnön tarkoituksen tai ei, kaikesta tapauksesta hän peliin ihastui niin, että käski tekijän itsen määräämään, minkä palkinnon hän tahtoi keksinnöstään saada. Bramiini silloin sanoi olewansa tyytywäinen, jos saisi yhden wehnäjyvän ensimmäisestä pelilaudan ruudusta, kaksi toisesta, neljä kolmannesta, kahdeksan seuraawasta j. n. e. aina seuraawasta ruudusta kaksi kertaa niin monta kuin edellisestä. Kuningas piti bramiinin pyynnön peräti wähäisenä, ja käski palwelijainsa heti antamaan hänelle pyydetyt jywät. Mutta kowin hän hämmästyi, kun jywäin luku oli laskettu ja hänelle ilmoitettiin sen luwun olewan niin suunnattoman suuren, ett'ei wähäistä osaakaan siitä wiljamäärästä woitaisi hankkia!
Eipä tuota ole ihmetteleminenkään, että kuningas Shahram tästä hämmästyi, sillä moni, joka on laskuoppiin enemmän perehtynyt kuin mitä kuningas Shahram luultavasti oli, warmaankin pitää lörpötyksenä wäitteemme: ettei kaikki se wehnämäärä, mitä maailmassa on wiljelty ja kaswatettu kolmen tuhannen wuoden kuluessa, tee niin paljon kuin bramiinin olisi pitänyt saada!
Jokainen, joka tahtoo tehdä siihen tarwittawat laskut, kuitenkin tulee wakuutetuksi siitä, että niin on kuin sanomme.
Asetamme tähän numerot, jotka aloittawat jywäin lukua 12:sta ensimmäisestä ruudusta, nimittäin:
1:n ruutu 1
2:n " 2
3:s " 4
4:s " 8
5:s " 16
6:s " 32
7:s " 64
8:s " 128
9:s " 256
10:s " 512
11:s " 1024
12:s " 2048
Yhteensä 4,095
Niinkuin tässä on laskettu 12:teen ruutuun asti, on joka luku aina tehtäwä kahdenkertaiseksi, kunnes on tultu neljänteenseitsemättä eli wiimeiseen ruutuun. Tämä on jotenkin waiwaloinen työ, mutta wieläkin ikäwämmäksi käwisi laskea yhteen kaikki nämä 64 eri lukua, niinkuin tässä nyt on laskettu nuo 12 enmsimmäistä lukua. Tuon waiwaloisen yhteenlaskemisen woi kuitenkin wälttää, jos käyttää erästä "oikotietä", joka on seuraawa: Näiden 12 ruudun summa 4,095 saadaan, jos 12:nen ruudun luku 2,048 kerrotaan 2:lla ja siitä luwusta, mitä siten saadaan, wähennetään 1. (2 kertaa 2,048 on 4,096 ja siitä 1 pois tekee 4,095!). Sama on laita minkä ruudun paikalla tahansa. Esim. 7 ensimmäisen ruudun lukujen summa on 2 kertaa 64 ja siitä pois 1 eli 127. - 10:nen ruudun luku on 512; siis 10 ensimmäisten ruutujen lukujen summa on 2 kertaa 512 wähennettynä 1:llä eli 1,023! - No niin, kun siis kaikille 64:lle ruudulle on saatu lukunsa, niin kaikkien ruutujen lukujen summa saadaan, josa wiimeisen ruudun luku kerrotaan 2:lla ja tuloksesta wähennetään 1.
Se, jolla on kärsiwällisyyttä tehdä nämä laskut, saisi lopulta, jos waan on laskenut oikein, seuraawan luwun:
18,446,744,073,709,551,615.
Siis on wehnäjywäin luku yli 18 triljoonaa!
Tilastollisten laskujen mukaan tiedetään, kuinka suuri wehnän sato tätä nykyä wuosittain on useimmissa maissa. Se on Euroopan kaikista maissa (paitsi Turkissa) ja Amerikan Yhdysvalloissa yhteensä 350,210,000 tynnyriä. Wäkiluku näissä maissa tekee yhteensä 374,410,000 henkeä. Siis joka hengen osaksi ei tule täydelleen tynnyriäkään. Nyt on selwä asia ettei maailman maissa wehnänsato woi olla niin suuri kuin Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa, jotka owat parhaiten wiljellyt. Mutta jotta ei kukaan saattaisi sanoa, että laskemme sadon liian wähäksi, niin tahdomme otaksua että wehnän sato joka wuosi on yhtä monta tynnyriä kuin ihmisten luku koko maailmassa ja että niin on ollut 3,000 vuotta yhtä mittaa - waikka hywin luonnollista on että sato on lisääntynyt niinkuin ihmisten lukukin. Koko maailman wäkiluku on laskettu tekewän noin 1,430 miljoonaa ihmistä, mutta otaksukaamme se 1,500 miljoonaksi. Jos siis nyt sanomme wuotuisen wehnäsadon 1,500 milj. tynnyriksi, niin se tekee 3,000 wuodelta 3,000 kertaa 1,500 milj. tynnyriä eli
4,500,000,000,000 eli
4½ biljoonaa tynnyriä.
Saadaksemme nyt tietää tuleeko noista 4½ biljoonasta tynnyristä niin monta jywää kuin yllä olewa luku, joka oli yli 18 triljoonaa, täytyy meidän tietää kuinka monta jywää mahtuu yhteen tynnyriin. Eräs henkilö on laskenut, että yhteen kannuun menee 57,000 wehnäjywää. Koska 63 kannua tekee yhden tynnyrin, menee siis yhteen tynnyriin 63 kertaa 57,000 jywää eli 3,591,000 jywää!
Koska nyt laskimme wehnäsadon 3,000 vuoden kuluessa nousewan yhteensä 4,500,000,000,000 tynnyriin, niin saadaan jywäin luku, jos tynnyrissä olewain jywäin luku 3,591,000 kerrotaan wastamainitulla tynnyrien luwulla. Siten saadaan luku 16,159,500,000,000,000,000 eli wähän yli 16 triljoonaa!
Mutta edellä olemme maininneet että bramiinin olisi pitänyt saada yli 18 triljoonaa jywää. "Wähän yli 16 triljoonaa" on 2 triljoonaa wähempi kuin "wähän yli 18 triljoonaa."
Olemme siis näyttäneet, että 3,000 wuoden wehnäsato koko maailmassa ei tee niin monta jywää kuin ne, jotka bramiini pyysi kuninkaalta sakkipelistään!
by Marko Tauriainen kello 14.00 0 kommenttia
3. lokakuuta 2007
Viikon video 18
by Marko Tauriainen kello 0.46 2 kommenttia
2. lokakuuta 2007
Jyvätarina ja turkkilainen
Siltä varalta, että fraktuura on vaikeaselkoista luettavaa, koko teksti antiikvaksi muutettuna:
Sakki-pelin keksintö.
(Mukaelma).
Kaikista wiattomista ajan kulutuksista ja ratto-pelistä pidetään sakki-peli kaikkein hupaisimpana. Se waatii pelaajilta yhtä haawaa tarkkaa katsantoa, sywää ajattelemista ja wikkelää kekseliäisyyttä. Tältä kannalta katsoen, ei sakki-peli ole enää merkillinen, sillä yleensähän se tunnetaan; hupaisempi on tietää sen alkuperäinen keksintö.
Miten useampi tietää, kuuluu sakkipeliin nelikulmanen tasainen lauta, jonka pinta on jaettu 64 ruutuun eli neliöön, sekä joukko puisia eli luisia nappuloita, joiden muuttelemisesta yllämainituilla ruuduilla pelikumppaneitten woitto eli häwiö riippuu. Eräs Sissa niminen wiisas Bramini Itä-Indiasta keksi tämän pelin jo wiidennellä wuosisadalla eräälle synkkämieliselle ja alakuloiselle kuninkaalle huwitukseksi ja wirkistykseksi. Sissan tarkoitus oli näet saada tällä keksinnöllään kuninkaalle peli, joka eroaisi yhteisen kansan ajan-wietoista. Pelin keksijä itse neuwoi kuningasta pelaamaan sakkia ja saikin opetettawansa niin edistymään, että se harwoin kääntyi pelissä häwiölle. Opetus saattoi tosin olla aiwan waillinainen silloin wielä, mutta sakki-peli miellytti kuitenkin kuningasta niin, että hän tahtoi sen keksijälle antaa palkinnon, joka wastaisi hänen ansiotansa, ja käski Sissan määräämään työstään palkan.
Sissa anoi silloin, että hänelle annettaisiin palkaksi sakki-laudan ensimäiseltä ruudulta ainoastaan yksi nisun-jyvä, toiselta ruudulta kaksi, ja kolmannelta neljä jywää j. n. e., aina joka seuraawalta ruudulta kaksinkertaisesti, kuin edelliseltä ruudulta. Kuningas, joka katsoi Sissan waatimuksen wähäpätöiseksi, sanoi: "Kyllä narri-parka olet osannut keksiä huwittawan pelin, mutta et ymmärrä työstäsi palkkaa määrätä; olisit edes nisujyväin sijaan anonut kulta-jyviä, niin sopisi se wähänkin kuninkaalliseksi palkinnoksi.
Majesteetilla oli pari laiwa-lastia nisuja. Hän kutsui kaikki howi-palwelijansa ja huoneensa haltiat ja käski heidän yksitellen lukea jywät Sissalle, sillä yksinkertaisuutensa rangaistukseksi ei hänen pitänyt saaman yhtään jywää enemmän, kuin pyytänyt oli. Luettiin ja luettiin miehissä jywiä ja kummasteltiin yhä enemmän ja enemmän, kun nähtiin miten jywäin luku joka ruudulta lisääntyi. Kuitenkaan ei wielä puoli-wälissä jywäin lukemista kukaan aawistanut summan nousewan niin korkeaksi, kuin se lopullisesti tuli -, sillä summa nousi siihen määrään, ettei kuninkaalla, eikä naapuri-ruhtinaillakaan ollut niin paljon nisuja, kuin sakki-pelin keksijä tuli saamaan.
Nykyään on sakki-peli tunnettu kaikissa maailman-osissa, warsinkin itä-mailla ja Kiinassa. Risti-retken aikana tuli tämä peli-taito Europaan. Erinomaisen monipuolisen tarkkuuden tähden, jota tässä pelissä tarwitaan, owatkin ani-harwat henkilöt tulleet mestariksi sakki-pelin pelaamisessa. Kuitenkin puhutaan semmoisesta koneesta, jota, ollen tawallisen miehen kokoinen ja muotoinen, - Turkkilais-pukuun waatetettuna, - istui pöydän wieressä ja muutteli koneen awulla sakki-pelin nappuloita niin osaawasti, että taitawinkaan pelaaja harwoin woitti sitä. Itse Napoleon ensimmäisen sanotaan häwinneen tuon koneen kanssa pelatessa. Minkalainen tuo konstikas rakennus muutoin oli, siitä ei ole saatu tarkempaa tietoa, ja näyttää muutoinkin hywin epäilyttäwälle, mitenkä kone taitaa waarin-ottaa pelin-juoksun ja nappuloitten muuttelemisen paremmin, kuin ajattelewa peli-kumppani saataa sen tehdä. F. U.
by Marko Tauriainen kello 18.16 1 kommenttia
25. syyskuuta 2007
Shakkiarvoitus
by Marko Tauriainen kello 11.23 1 kommenttia
22. syyskuuta 2007
Viikon video 17
YouTubessa jakso on pätkitty kahdeksaan kymmenen minuutin pätkään. Tässä postauksessa näistä pätkistä ensimmäinen. Loput löytyvät helposti täältä.
[Edit 23.12.2007: Video on poistettu YouTubesta. "We're sorry, this video is no longer available."]
by Marko Tauriainen kello 3.27 0 kommenttia
18. syyskuuta 2007
Lisää unitulkintaa
seen:
"To dream that you play at chess, is gain by lying and deceit. To see another play, is that he shall sustain loss by craft."
The interpretation of dreams, by that most celebrated philosopher Artimedorus. First Written in Greek, and afterwards translated into Divers Foreign Languages, and now Made into English. A New Edition. London: J. Bew, 1786.
Toisella vuosisadalla elänyt Artemidorus Daldianus oli antiikin ajan kuuluisin unien tutkija. Herättääkö hänen elinaikansa ja yllä oleva sitaatti kysymyksiä?
by Marko Tauriainen kello 1.02 0 kommenttia
16. syyskuuta 2007
Mestarimunauksia
Jatkona toukokuun juttuun:
Kuningasintialainen hyökkäys
David - János Balogh
Unkarin mestaruusturnaus 1948
1.Rf3 d5 2.g3 Lf5 3.Lg2 Rd7 3.c4 c6 5.cxd5 cxd5 6.Db3 Rc5 7.Db5+? Ld7
8.Dxc5?? Tc8 9. 0-1
Pircin puolustus
József Pogáts - Dezsö Szabó
Unkarin mestaruusturnaus 1952
1.e4 d6 2.d4 Rf6 3.Rc3 b6 4.f4 Lb7 5.Ld3 c5 6.d5 Ra6?
7.e5 Rd7 8.e6 fxe6 9.Dh5+ 1-0
Caro-Kann
Hannes Honkanen - Viljo Pulkkinen
Suomen mestaruusturnaus 1958
1.e4 c6 2.Rc3 d5 3.Rf3 dxe4 4.Rxe4 Rf6 5.De2
5.-Rbd7?? 6.Rd6#
by Marko Tauriainen kello 15.42 0 kommenttia
Viikon video 16
[Edit 23.12.2007: Video on poistettu YouTubesta. "We're sorry, this video is no longer available."]
Jk. Selo-listalla on 7166 suomalaista miespelaajaa, kun naisia on vain 277!
by Marko Tauriainen kello 1.00 0 kommenttia