Kuka? (1)

Pieni kuvavisa. Kuka hän on?

Tätä peliä et halunnut nähdä 2

Slaavilainen puolustus

Juan Carlos Gonzalez-Zamora - Thomas Luther
Meksiko 17.12.2003
1.Rf3 d5 2.d4 Rf6 3.c4 c6 4.cxd5 cxd5 5.Rc3 Rc6 6.Lf4 Lf5 7.Rb1 Rb8 8.Rg1 Rg8 9.Lc1 Lc8 10.½-½

Juhani Aho

Henry Tanner lähetti kuvan shakkia pelaavasta Juhani Ahosta (1861-1921).

Shakki on saanut maininnan ainakin seuraavissa Ahon teoksissa: Lastuja I, Lastuja III, Lohilastuja ja kalakaskuja, Kirjeitä. Kolme ensimmäistä löytyy projekti Gutenbergistä.

Viikon video 36

Englantilaisen koomikon Paul Mertonin sketsissä tapahtuu kummia. Kesto: 1'12"


Kaikki viikon videot tästä.

Kuinka kävi Kekkoselta shakki?

Yleisesti ymmärretään, että maan ulkopolitiikan hoitaminen on samalla merkkien, signaalien, antamista kaikille muille maille. Signaalien vaihto, niiden tulkitseminen ja niiden pohjalla toimiminen on tietysti ikivanhaa diplomatiaa. Mutta nykyisin peli on pokerin asemesta shakkia: korttien salaaminen ei hyödytä, ja on tullut tavaksi tehdä siirrot siten, että niiden merkitys ymmärretään sillä taholla, mille ne on tarkoitettu.

Näin lausui Urho Kekkonen puheessaan Nuorison Rauhanforumin yleisistunnossa Helsingin Työväenopistossa 26.11.1967. Eikä kerta suinkaan ollut ensimmäinen, kun Kekkonen puheessaan tai kirjoituksissaan vertasi elämää tai politiikkaa shakkiin. Doria-palveluun, joka sisältää korkeakoulujen digitaalisia kokoelmia, tehty haku antaa tulokseksi kuusi shakki-osumaa Kekkosen kirjallisessa tuotannossa.

Operaatio Huskyn eli Sisilian maihinnousun tapahduttua Kekkonen kirjoitti Suomen Kuvalehteen nimimerkillä Pekka Peitsi Sisilialaisesta pelinavauksesta:

Sisilialainen pelinavaus.

Koko maailmaa suorastaan vapisuttavassa jännityksessä pitänyt maihinnousu Eurooppaan on nyt pantu vireille. Heinäkuun 10. päivä 1943 merkitään sotahistoriassa erään vaaranalaisimman ja suurisuuntaisimman operaation aluksi, mitä maailmanhistoria tuntee. Kun tämä maihinnousu samalla merkitsee uuden sotilaallisen kauden alkamista, voidaan shakinpelaajan terminologiaan turvautuen sanoa, että on suoritettu sisilialainen pelinavaus. Shakkipelin teoreetikot tosin varoittavat, että shakkipelin strategiaa ei sittenkään sovi verrata sodan strategiaan, mutta liittoutuneiden maihinnousussa on noudatettu hyvän pelinavauksen kultaista sääntöä: kevyillä, liikkuvilla voimilla on suoritettu ensimmäiset sotatoimet ja kaikessa on pyritty välttämään aikahäviöitä.

Maihinnousu Sisiliaan ei voinut akselin sodanjohdolle olla mikään yllätys. Ilmasta käsin tapahtunut pehmitys ja suunnattoman kuljetusarmaadan keskittäminen Välimerelle oli vastaansanomattoman selvästi osoittanut, että juuri Sisilia oli valittu maihinnousun kohteeksi. Akselilla oli siis täysi aihe, vieläpä aikaakin varustautua. Nyt on kulunut invasion alkamisesta kohta viikko, maihinnousujoukot ovat päässeet kaikkialla rantaan, ovatpa edenneetkin eräin paikoin monia kymmeniä kilometrejä sisämaahan. Ja kuitenkaan ei vielä ole puhuttu mistään suuremmasta vastarinnasta akselijoukkojen taholta. Sekä hyökkääjien että puolustajien tiedonannot ovat yhtäpitävästi kertoneet, että ankarat taistelut ovat edessä. Lue koko kirjoitelma

Samaisessä lehdessä 30.10.1970, nimimerkillä Liimatainen, Kekkonen kritisoi kansantuotteen käyttöä kehityksen mittarina:

Kansantuotteen viraltapano

Ihastuneena shakkipelistä, niin kerrotaan, Intian muinainen hallitsija kehotti pelin keksijää itse ehdottamaan palkkionsa. Tämä pyysi muutamia vehnänjyviä, yhden jyvän pelilaudan ensimmäisestä ruudusta, kaksi toisesta, neljä kolmannesta, kahdeksan neljännestä ja niin edespäin aina kaksinkertaisen määrän seuraavasta ruudusta pelilaudan viimeiseen eli kuudenteenkymmenenteenneljänteen ruutuun saakka. Hallitsija ilomielin lupasi täyttää näin kohtuullisen pyynnön. Mutta kun ryhdyttiin laskemaan, paljonko vehnää pyynnön täyttämiseksi tarvittiin, havaittiin, että kaikki maailman pellot eivät vuosisatojenkaan kuluessa kykenisi tuottamaan sellaista määrää. Se oli viljavuori, jota ei tämä kansa ole nähnyt eikä tule koskaan näkemään. Yli 1000 kuutiokilometriä.

Mitä tällä vertauksella on tekemistä kansantuotteen kanssa, paitsi, että ongelmana on viljavuori? Sitä, että kansantuotteen kasvun laskelmat johtavat helposti samankaltaisiin merkillisyyksiin.

Jos kansantuotteen vuotuinen kasvuvauhti on 6 %, mikä on hyvä mutta ei poikkeuksellisen suuri kasvu, niin kansantuote tulee kaksinkertaiseksi 12 vuodessa.

Kasvun vaikutus on verrattavissa edellä selostettuun viljapeliin shakkilaudalla. Viljapelissä siirtyminen ruudulta toiselle ja määrän kaksinkertaistuminen tapahtui mielikuvituksessa ilman ajan kulumista, tässä siirtyminen "ruudulta" toiselle, so. kansantuotteen kaksinkertaistuminen kestää 12 vuotta.

Samaa vauhtia jatkaen kansantuote tulee nelinkertaiseksi 24 vuodessa, kahdeksankertaiseksi 36 vuodessa jne. Se olisi 75 vuoden kuluttua noin 80-kertainen. Tämä riittääkin. Ei kannata laskea, mitä se olisi shakkilaudan 64:nnen ruudun kohdalla. Vastaavalla rahamäärällä voisi luultavasti moneen kertaan paperoida maapallon. Lue koko kirjoitelma

Kekkosen mahdollisesta shakkiharrastuksesta nämä kirjoitelmat eivät sinänsä kerro, mutta hyvin myötämielinen asenne hänellä on täytynyt peliä kohtaan olla. Tuskinpa hän muuten olisi vieraillut Helsingin shakkiolympialaisissa 12.8.1952 seuraamassa kolmannen kierroksen pelejä. Ja olihan hän myös Pohjoismaisen turnauksen suojelijana 1957.


Kekkonen seuraa peliä Eero E. Böök - Samuel Reshevsky. Muina katselijoina Ari Ilmakunnas ja ylituomari Karel Opočenský.


Peli Dennis Horne - Ludwig Rellstab on juuri alkanut. Kekkosen kanssa peliä seuraavat (vasemmalta): Vjatšeslav Ragozin, Ari Ilmakunnas ja Karel Opočenský.

Lue myös juttu Relanderista

Pelin rasitteisiin

Olen silloin tällöin esitellyt mainoksia, joissa kosiskellaan shakinpelaajia pienten paheiden pariin. Vuoden 1932 Suomen Shakista löytyi pelianalyysien perästä melko huomaamaton mainos. Huomaamaton myös siinä mielessä, että (varomattomalle lukijalle) ei paljastu mistään, että kyse on mainoksesta eikä esimerkiksi lehden toimittajan kehotuksesta. (Voiko näitä kahta asiaa erottaa toisistaan?)

Suomalaisia lyhytpelejä 10

Kaksiratsupeli
Ilmari Niemelä - Eero E. Böök
Helsinki 1934
1.e4 e5 2.Rf3 Rc6 3.Lc4 Rf6 4.d4 exd4 5.0-0 Lc5
Johtaa vaikeaan Max Langen hyökkäykseen, jota useat vanhan ajan mestarit, kuten Staunton, Steinitz, Berger, Tschigorin, Marshall, Tarrasch, Rubinstein ja Horowitz ovat tutkineet. Nykyisin avaus on melko harvinainen. Syitä on pidetty puhtaasti käytännöllisinä; avaus johtaa monimutkaisiin asemiin, jotka täytyy tuntea hyvin, sillä pienikin erehdys voi maksaa koko pelin.
6.e5 d5 7.exf6 dxc4 8.Te1+ Le6 9.Rg5
Tämä on päämuunnelma. Kuitenkin saksalaisen Kaissiberin tammi-maaliskuun numerossa 2006 suurmestari Lev Gutman kirjoittaa (artikkelissaan White wins in the Max Lange Attack - History and Theory), että kolme viimeistä puolisiirtoa ovat virheitä. Hänen mukaansa mustan olisi pitänyt vastata siirtoon 8.Te1+? Kf8!, jonka jälkeen valkea pelaa 9.Rg5! ja asema on tasan! Gutmanin mielestä valkean onkin syytä pelata 8.fxg7! Tg8 9.Te1+! Le6 10.Lg5 Le7 11.Lxe7 Kxe7 12.Te4! d3 13.Rbd2! Dd5 14.Txc4! Txg7 15.cxd3 Dxc3 16.Tc3 Dd5, ja näin syntynyttä asemaa hän pitää mustan häviönä: mustan K-asema on heikompi, eikä mahdollisuuksia vastapeliin ole, sillä valkean asemassa ei ole heikkouksia.
9.-Dd5
Lomanin puolustus 9.-g6 ei ole erityisen suosittu, vaikka esimerkiksi Keres piti sitä huomion arvoisena.
10.Rc3 Df5 11.Rce4 Lf8
Yleisin jatko on 11.-0-0-0.
12.g4?

Oikein oli 12.Rxf7! Kxf7 13.Rg5 Kg8 14.g4! Dg6 (14.-Dd5 15.Rxe6 on mukavampi valkealle.) 15.fxg7 (Jatko 15.-Txe6 gxf6 16.Df3 Kg7! on mustalle edullinen.) 15.-Ld5! 16.gxh8D+ Kxh8 17.Rh3 Ld6 18.Rf4 ja valkealla on etua.
12.-Dg6?
Virhe, joka kääntää pelin lopputuloksen. Piti pelata 12.-Dxg4+! 13.Dxg4 Lxg4, sillä musta voittaisi jatkoissa 14.Rd6+ Kd7, 14.Rc5+ Le6 15.Rgxe6 fxe6 16.Rxe6 Kf7 17.Rxc7 Tc8 ja 14.fxg7 Lxg7 15.Rf6+ Kf8 16.Rgxh7+ Txh7 17.Rxh7 Kg8 18.Rg5 Lf5!.
13.f4! gxf6
Musta ei voi mitään, valkea vyöryy väkisin voittoon.
14.f5 Dg7 15.fxe6 fxg5 16.exf7+ Kd7 17.Df3 Le7 18.Rc5+ Lxc5 19.Df5+
Pieni kauneusvirhe loppuun. Nopean matin olisi tehnyt 19.Dd5+ Ld6 20.De6+ Kd8 21.De8+.
19.-Kd8 20.Lxg5+ Le7 21.Txe7 Rxe7 22.Te1 1-0

Rajuna hyökkäyspelaajana pidetty Ilmari Niemelä (1907-1975) osallistui shakin SM-kilpailuun 21 kertaa - useammin kuin kukaan muu tähän mennessä. Hän voitti ainoan mestaruutensa osallistuttuaan ensimmäisen kerran vuonna 1948. Sen jälkeen menestys oli vaihtelevaa. Olympialaisissa Niemelä edusti Suomea seitsemästi: 1950 Dubrovnikissa, 1952 Helsingissä, 1956 Moskovassa, 1960 Leipzigissa, 1962 Varnassa, 1964 Tel Avivissa ja 1966 Havannassa.

Kaikki lyhytpelit tästä.

Melkein kioskiromantiikkaa

Marja-Liisa Polkunen: Erä shakkia, merenneito (Karisto, Hämeenlinna 1992)

Viikon video 35

Saavedran asema on monille tuttu, joillekin vielä tuntematon. Viikon videossa asema selitetään mallikelpoisesti. Kesto: 4'14"

(Kiitos Henry Tannerille vinkistä!)

Kaikki viikon videot tästä.

Shakkikaupunki

Paul Waineman A Summer Tour in Finland (Lontoo, 1908).

Väinämöisestä juontuvan kirjailijanimen Waineman taa kätkeytyy Suomessa syntynyt ja kasvanut Sylvia Borgström, joka muutti Englantiin avioiduttuaan Herbert McDougallin kanssa. Koko matkakertomuksen voi ladata esimerkiksi täältä. Shakki(lauta)a kirjassa ei kuitenkaan toistamiseen mainita.

Kirjakauppa vuonna Paavo ja Erkki

Kirjakaupoista on perinteisesti saanut paljon muutakin kuin kirjoja. Weurlanderin puodissa 1800-luvun lopulla tarjonta oli kuitenkin paljon kirjavampaa kuin nykyisissä kirjakaupoissa. (Kuva suurenee klikkaamalla sitä.)

Mainos Sawo-lehdessä 30.11.1885.

Sitaatti

"Siniseksi vain kun sipulipaperi", sanoi (Antti) Aukee, kun peittosi meitä aloittelevia shakissa.
Hannes Huhtanen: Leimattu matkalippu (Neirol, 2005)

Tietääkö joku, mitä on sipulipaperi?

Alfameettistä

Heinäkuussa 1924 brittiläinen matemaatikko ja erilaisten pulmien ja tehtävien - myös shakillisten - laatija Henry Dudeney (1857-1930) julkaisi kuuluisan alfameettisen tehtävänsä Strand Magazinessa.

Tehtävänä on siis korvata jokainen kirjain numerolla (ja jokainen numero vastaa vain tiettyä kirjainta). Kuten kaikissa kunnollisissa alfameettisissä tehtävissä, tässäkin on vain yksi ratkaisu. Täydellisen ratkaisun voi kurkata vaikka täältä.

Uskallan veikata, että ainoa suomalainen, vähintään mestaritason shakinpelaaja, jonka nimestä saa alfameettisen tehtävän tyyppiä etunimi+sukunimi=shakki, on Juhani Sorri.

Ratkaisu?

Henry Dudeneyn Amusements in Mathematics (1917) projekti Gutenbergin sivuilla.

Viikon video 34

René Clairin (1898-1981) ohjaama ja Francis Picabian (1879-1953) käsikirjoittama dadaistinen Entr'acte vuodelta 1924 on katsomisen arvoinen lyhytelokuva, jossa mikään ei ole sitä, miltä aluksi näyttää. Yksi elokuvan tunnetuimmista kohtauksista on, kun Marcel Duchamp ja Man Ray pelaavat shakkia. Kesto: 20'07"



Kaikki viikon videot tästä.

Leinon Shakkipeli

Useimmat tietävät, että Eino Leino oli intohimoinen shakinpelaaja. Lähes yhtä moni muistaa hänen kirjoittaneen shakkiaiheisen näytelmän. Se ei kuitenkaan ole Leinon arvostetuimpia teoksia, joten saattaa olla, että kovin moni ei näytelmää ole lukenut, saati nähnyt sitä esitettävän. Tapio Riikosen ja Projekti Lönnrotin toimesta tämäkin kappale on digitoitu (Kootut teokset VIII).

Eino Leino shakkilaudan ääressä. G. Nyholmin piirros vuodelta 1921.

Eino Leino
SHAKKIPELI
Kuvaelma karkelon ja pantomiimin kera (Naamioita V, 1909)

HENKILÖT:
NIILO OLAVINPOIKA, Särkilahden herra.
DOMINUS BARTHOLOMAEUS.
KUOLEMA.
KIRVES, asemies.

Näyttämö esittää keski-aikaista suomalaista ritaritupaa. Aika: 1400-luku.

Kynttilät ovat sytytetyt. Särkilahti istuu yksin shakkilaudan ääressä, katsoen välillä tuntilasiin. Kulkuset kilahtavat ulkona. Koira haukkuu. Pian astuu sisälle Dominus Bartholomaeus hengellisen säädyn puvussa. Särkilahti rientää vastaan hänelle.

SÄRKILAHTI: Täsmällinen kuten aina, Dominus Bartholomaeus. Pääsin juuri katsomasta tuntilasia.

BARTHOLOMAEUS kumartaa, hymyilee.

SÄRKILAHTI: Ettehän vaan liene vilustanut itseänne? Matka on pitkä pappilasta ja taivas on pyryn jälkeen kylmäksi tähdittynyt. Pisara viiniä, jos suvaitsette?

BARTHOLOMAEUS kohottaa juomasarven huulilleen ja laskee sen takaisin pöydälle yhtä äänettömänä.

SÄRKILAHTI: Maljanne, ja tervetulemaan! -- Kas niin, huomaan jo, että silmänne palavat shakkipöytään. Kenties voimme heti alottaa. (Istuvat.)

BARTHOLOMAEUS viittaa häntä alkamaan.

SÄRKILAHTI: Aivan oikein, tänään on minun vuoroni alottaa. Teidän muistonne on pettämätön. (Siirtää.) -- Jaa, jaa, kuinkahan monta vuotta me olemme näin joka lauantai-ilta tässä tuvassa toisiamme vastapäätä istuneet? Pian neljäkymmentä, luulen minä.

BARTHOLOMAEUS nyykähyttää päätään.

SÄRKILAHTI: Ja niiden vuosien vieriessä on paljon tapahtunut. Monta hallitsijaa on meillä ollut, monta ystävää on meiltä kuollut, piispat ja valtaherrat ovat vaipuneet istuimiltaan, sotajoukot toisiaan vastaan välähtäneet. Tällaista sekasortoa, mikä nykyään Suomenmaassa vallitsee, emme me sentään vielä koskaan ole kokeneet. Mikä on teidän mielipiteenne siitä, Dominus Bartholomaeus?

BARTHOLOMAEUS tekee ristinmerkin, siirtää.

SÄRKILAHTI: Tiedän teidän kannattavan Kristian Oldenburgilaista. Suokaa anteeksi, siinä asiassa eroavat meidän mielipiteemme tykkänään. Minä en todellakaan ymmärrä teitä. Kaarle Knuutinpoika Bonde on meidän oikea ja laillinen hallitsijamme.

BARTHOLOMAEUS tekee epäävän liikkeen.

SÄRKILAHTI (kiivastuneena): Eikö? Niin minä tiedän, se on teidän esimiehenne, piispa Konrad Bitzin ansiota. Hänen valtiolliset vehkeilynsä ovat monta kirkasta päätä Suomen papiston keskuudessa sekoittaneet. Mutta että tekin, Dominus Bartholomaeus!... Ahaa, te tahdotte saada minut kiivastumaan, murhataksenne minulta tuossa yhden talonpojan? (Pelaavat hetken aikaa äänettöminä.)
BARTHOLOMAEUS siirtää, hymyilee.

SÄRKILAHTI: Ei, minä vakuutan, te ette tule siinä onnistumaan. -- (Siirtää.) Kristian Oldenburgilaisen aika on ohitse. Vaikka Kaarle Knuutinpoika ei enää ikinä Ruotsin valta-istuimelle pääsisikään, eivät sen suurmiehet sentään tule Kristian Oldenburgilaista kuninkaaksi tunnustamaan. Teidän piispanne olisi sen vuoksi parasta luopua turhista juonistaan, jotka vaan ovat omiaan syöksemään koko isänmaamme varmaan turmioon.

BARTHOLOMAEUS katsoo ylös korkeuteen.

SÄRKILAHTI: Näen, että te toivotte apua Jumalalta. Ja sitä onkin tarvis, kautta Maarian, sillä olot eivät enää ole siedettävissä. Vai mitä te arvelette? Kaarle Knuutinpoika asuu Raaseporissa ja nimittää itseään Jumalan armosta Ruotsin, Norjan ja Göötainmaan kuninkaaksi. Piispa Konrad Bitz asuu Kuusistossa ja pitää salaista yhteyttä Kristian Oldenburgilaisen kanssa. Eerikki Akselinpoika Tott on valtionhoitajana julki sodassa arkkipiispa Juho Pentinpoika Oxenstjernan kanssa, joka äskettäin kuuluu Tanskaan paenneen.

BARTHOLOMAEUS ottaa talonpojan.

SÄRKILAHTI: Te saitte talonpojan, mutta minä vakuutan, että se voitto on käyvä kalliiksi teille, ystäväni. -- (Siirtää.) Voisin salaisuudessa kuiskata teille jotakin: olen juuri saanut tärkeitä uutisia Tukholmasta. Mutta sormi suulle, Dominus Bartholomaeus, sormi suulle...

BARTHOLOMAEUS tekee puustavillisesti liikkeen.

SÄRKILAHTI (kuiskaten): Tottien ja Kristian Oldenburgilaisen välillä on puhjennut sota. Eerikki Akselinpojan on pakko nyt kallistua Niilo Sturen ja hänen johtamansa talonpoikais-liikkeen puolelle. Ja tiedättekö, mikä on siitä oleva seurauksena? Kaarle Knuutinpoika Bonde astuu kolmannen kerran Ruotsin valta-istuimelle.

BARTHOLOMAEUS pudistaa päätään, hymyilee.

SÄRKILAHTI: Te ette usko sitä? -- Ahaa, te olette kuullut, että Ruotsin kruunu on jo tarjottu jälleen Kaarle Knuutinpojalle, vaikka hän erikoisista syistä ei ole suostunut sitä vielä vastaanottamaan? Uskokaa minua, hän ottaa sen kyllä... Mitä? Te pudistatte jälleen päätänne? Te hymyilette? Tekin olette kuullut siis?...

BARTHOLOMAEUS laskee sormen suulleen.

SÄRKILAHTI: Se on panettelua, minä vakuutan teille, sen täytyy olla pelkkää panettelua?... Mitä, Kaarle Knuutinpoika, uljain, ritarillisin Ruotsin ylimyksistä, ihastunut yksinkertaiseen linnankomentajan tyttäreen? Kenenkä tyttäreen, sanotte te? Abrahamin, Raaseporin linnanherran... Hän? Mahdotonta! Kuka? Kaarle Knuutinpoika Bonde? Hän, jonka ensimmäinen puoliso oli Birgitta Tuurentytär Bjelke ja toinen Kaarina Kaarlontytär Gumsehufvud?... Ja nyt? Kristiina, Abrahamintytär! -- (Nauraa.) Teidän täytyy myöntää, rakas ystäväni, että tuo on tuiki mahdotonta! -- Mitä? Rakkausko?...

BARTHOLOMAEUS osoittaa sydäntään.

SÄRKILAHTI (nauraa): Kaarle Knuutinpoika ei ole nuori enää. Hän tietää, mitä hän on omalle arvolleen ja aateliskilvelleen velkapää. Mitä sanoisi siitä Ruotsin aatelisto? Ja mitä Suomen? Nyt juuri, kun hän kohta kruunataan kuninkaaksi? Sillä hän kruunataan, olkaa varma siitä! Eerikki Akselinpoika Tott on jo kokoonkutsunut valtiopäivät Tukholmaan...

BARTHOLOMAEUS kohottaa kaksi sormea taivasta kohti.

SÄRKILAHTI: Kaikki on Herran kädessä, tietystikin. Mutta niin totta kuin minä aion voittaa tämän pelin ... katsokaa, nyt alotan minä hyökkäykseni ja uhkaan heti kuningasta. Shak!

BARTHOLOMAEUS siirtää, hymyilee.

SÄRKILAHTI: Te ette usko sen onnistuvan?... Hyvä, minä ehdotan pientä vedonlyöntiä teille. Te pelaatte mustilla, minä valkoisilla. Musta kuningas olkoon Kristian Oldenburgilainen, valkea Kaarle Knuutinpoika. Jos musta voittaa, lupaan minä heti yhtyä piispanne Konrad Bitzin kera Kristian Oldenburgilaisen kuninkuutta kannattamaan. Samoin lupaatte te, jos valkea voittaa, yhtyä minuun ja tervehtiä ilolla ... huomatkaa, Dominus Bartholomaeus, oikealla, rehellisellä sydämen-ilolla, Kaarle Knuutinpoika Bondea ainoaksi lailliseksi hallitsijaksenne, sekä olla hänestä enää mitään kurjia kulkupuheita uskomatta. -- Kuinka on? Suostutteko?

BARTHOLOMAEUS nyykähyttää päätään.

SÄRKILAHTI: Hyvä. -- Shak!

BARTHOLOMAEUS siirtää.

SÄRKILAHTI: Shak!

BARTHOLOMAEUS siirtää.

SÄRKILAHTI: Mitä te aiotte? Te uhraatte juoksijan? -- No niin, minä otan kyllä, niitä tarjotaan. (Ottaa juoksijan.) -- Ah!

BARTHOLOMAEUS ottaa kuningattaren.

SÄRKILAHTI: Siinä menetin minä kuningattareni. -- Mutta minä saan uuden... Katsokaa: minun talonpoikani tuolla ovat jo pitkälle ehtineet. (Pelaavat hetken aikaa äänettöminä. Kynttilät hämärtyvät. Kulkuset kilahtavat pihalla jälleen. Koira haukkuu. Kuolema, viikatemiehen haamussa, ilmestyy ovensuuhun.)

BARTHOLOMAEUS nousee.

SÄRKILAHTI (katsoo häneen kummastuneena): Kuinka? Voitteko pahoin?

BARTHOLOMAEUS viittaa ovelle päin.

SÄRKILAHTI: Mitä? Te aiotte lähteä? Mahdotonta! Kesken peliä? Tätä ei ole vielä koskaan meidän shakkitoveruutemme aikana tapahtunut.

BARTHOLOMAEUS hymyilee surullisesti.

SÄRKILAHTI: Te voitte siis todellakin pahoin? Mutta eihän teidän sentähden toki liene pakko yön selkään lähteä... (Hymyilee leikillisesti.) Myöntäkää, että tuo minun viimeinen siirtoni oli omiaan saattamaan vatsanväänteitä teille. Niin, niin, te pelkäätte Kristian Oldenburgilaisen puolesta...

BARTHOLOMAEUS tekee avuttoman liikkeen.

SÄRKILAHTI: Että te voitte hiukan pahoin, sen voin minä ymmärtää. Mutta että te voisitte niin pahoin, että me emme voisi jatkaa peliä, sitä minun, suokaa anteeksi, Dominus Bartholomaeus, on luvalla sanoen vaikea ymmärtää... Kuinka? Jättää kesken shakkipeli? Mitä te ajattelettekaan? -- Tiedättekö, rakas ystäväni, jos minä olisin teidän sijassanne, nousisin minä vaikka kuolinvuoteeltani pelaamaan vielä viimeisen pelin teidän kanssanne. (Kuoleman viikate kohoaa vitkalleen.)

BARTHOLOMAEUS astuu tuskallisena askeleen ovelle päin.

SÄRKILAHTI: Kuinka? Te aiotte todellakin lähteä? -- (Tyytymättömänä.) Te olette siis sairas? Mutta jos te olette niin sairas, teidän on paras jäädä tänne yöksi.

BARTHOLOMAEUS pudistaa päätään.

SÄRKILAHTI: Te ette tahdo? Sallikaa minun sanoa teille: teidän lähtönne näyttää sangen merkilliseltä. -- No niin, minä tahdon uskoa, että joku äkillinen pahoinvointi on kohdannut teitä. Mutta jos te vielä olette niin voimissanne, että te ylipäänsä jaksatte lähteä pappilaan, pyydän teitä uhraamaan vielä edes viisi minuuttia minulle ja shakkipelillemme.

BARTHOLOMAEUS pudistaa päätään, osoittaa tuntilasiin.

SÄRKILAHTI: Kolme minuuttia! Minä omasta puolestani lupaan siirtää nopeasti.

BARTHOLOMAEUS pudistaa päätään.

SÄRKILAHTI: Kaksi minuuttia!

BARTHOLOMAEUS pudistaa päätään.

SÄRKILAHTI: No, minuutin te voitte ainakin myöntää minulle? Tahdon todistaa olevani oikeassa.

BARTHOLOMAEUS pudistaa päätään yhä hätäisempänä.

SÄRKILAHTI: Ettekö sitäkään? -- (Yhä suuttuneempana.) Huomatkaa: minä pyydän meidän vanhan shakkitoveruutemme nimessä. Ja minä sanon, että ellette te, Dominus Bartholomaeus, nyt heti myönnä itseänne voitetuksi, on tämä oleva viimeinen peli, mikä minulla on kunnia pelata teidän kanssanne.

BARTHOLOMAEUS nyykähyttää päätään hänelle.

SÄRKILAHTI: Te myönnätte? (Ystävällisesti.) Niin, teidän asemanne oli todellakin epätoivoinen. Katsokaa itse: siitä ei ole enää mitään pelastusta.

BARTHOLOMAEUS kumartaa jäähyväisiksi.

SÄRKILAHTI (tarttuen hänen käteensä): Te ette siis tahdo jäädä yöksi meille? -- Mitä? Teidän kätenne on jääkylmä! Dominus Bartholomaeus... Ja teidän silmänne sulkeutuvat! Te horjutte, te kaadutte ... sallikaa minun tukea teitä.

BARTHOLOMAEUS nojaa häneen.

SÄRKILAHTI (kasvavalla kauhulla): Herra Jumala! Tehän olette kalman kalpea kasvoiltanne. Jaksatteko puhua enää? Mitä? Ettekö? Teidän huulenne sinestyvät... Te kuolette, te olette jo kuollut. Teidän sydämenne ei lyö enää. Ah! Nyt vasta huomaan: ettehän ole koko aikana puhunut sanaakaan!

(Kuoleman viikate välkähtää. Näyttämö pimenee. Dominus Bartholomaeus ja Särkilahti katoavat. Kulkuset kilisevät ulkona. Koira haukkuu. Sitten hetkisen syvä hiljaisuus.)


KARKELO JA PANTOMIIMI.

Juhlamarssi raikahtaa. Neljä asemiestä, soihdut peitsenkärjissä, astuu sisälle ja asettuu kuhunkin huoneen neljään nurkkaan. Heidän jäljestään neljä ritaria asettuen heidän vierelleen, niin että ovensuusta näyttämö-partaasen kummallekin puolen huonetta kaksi riviä muodostuu. Jälleen sisälle neljä airutta, jotka asettuvat ritarien vierelle. Kaikista edellisistä on kaksi mustaa, kaksi valkeata. Mustat ovat asettuneet oikealle, valkeat vasemmalle, asemiehet (tornit) äärimmäisenä. Airuet puhaltavat torviinsa, Valkea kuningas ja valkea kuningatar tulevat ja asettuvat valkean rivin keskikohdalle, kaikkien ritarien syvästi kumartaessa. Airuet puhaltavat jälleen. Musta kuningas ja musta kuningatar tulevat ja asettuvat oikealle edellisiä vastapäätä. Kuninkaat tervehtivät toisiaan miekoillaan. Kuninkaiden jäljestä kahdeksan paria talonpoikaisrahvasta, poikia ja neitoja, neljä mustissa, neljä vaaleissa puvuissa; asettuvat kahteen riviin edellisten eteen. -- Kansan karkelo. Talonpoikais-parit hajaantuvat. Mustat ja valkeat asemiehet vaihtavat paikkojaan. Airuet rientävät edes takaisin näyttämöllä saattaen sanoja kuningasten ja ritarien välillä. Ritarit astuvat esiin. -- Miekkatanssi. Osa esiintyvistä on siirtynyt perälle. Rivit ovat harvenneet, jälelle on jäänyt vain joku asemies, ritari ja rahvaan edustaja. Mustia seisoo vaikeiden puolella ja valkeita mustien. Hetkisen näyttää täydellinen hajaannus ja sekasorto vallitsevan. Kuninkaat ja kuningattaret astuvat esiin. -- Menuetti. Valkea kuningatar pyörtyy. Hänen kruununsa putoaa. Ritarit ja asemiehet rientävät häntä tukemaan, valkea kuningas näkee valkean talonpoikaistytön mustien äärimmäisellä sivustalla oikealla, kruunaa hänet entisen kuningattaren kruunulla ja jatkaa tanssia taukoamatta. Kansa puhkeaa riemuhuutoihin. -- Soihdut sammuvat, näyttämö pimenee. Koira kuuluu ulkona haukkuvan harvakseen. Näyttämö valkenee. Kynttilät palavat kuin kuvaelman alussa. Särkilahden herra istuu shakkilautansa ääressä, pää kätten varaan torkahtaneena. Kirves astuu sisälle kiireesti.

KIRVES: Herra Niilo! Herra Niilo! Herätkää! Tulen juuri pappilasta...

SÄRKILAHTI (herää huudahtaen): Dominus Bartholomaeus! -- Missä hän on? -- Luulen hiukan uinahtaneeni.

KIRVES: Dominus Bartholomaeus on kuollut.

SÄRKILAHTI: Kuinka? Hän kuoli todellakin? Hän ei siis ehtinyt kotiin?

KIRVES (katsoo häneen): Minä en ymmärrä, mitä herra Niilo tarkoittaa. Tietysti hän kuoli kotiin. Dominus Bartholomaeus ei ole ollenkaan liikkunut tänä päivänä huoneestaan.

SÄRKILAHTI: Mitä te sanotte? Ei liikkunut! Mahdotonta! Hän oli täällä! Hän pelasi minun kanssani.

KIRVES: Milloin?

SÄRKILAHTI: Nyt juuri. Mutta sitten kohtasi äkillinen pahoinvointi häntä...

KIRVES (vakavasti): Te olette nähnyt näkyjä, herra Niilo. Dominus Bartholomaeus ei pelaa koskaan enää. Hän on kuollut. Kuollut omassa vuoteessaan.

SÄRKILAHTI: Kummallista! -- Voitteko sanoa, millä hetkellä hän kuoli siis?

KIRVES: Hän veti viimeisen henkäyksensä juuri lähtiessäni pappilasta. Tulen suoraan sieltä. -- Muuten on minulla tärkeitä uutisia kerrottavana teille, herra Niilo.

SÄRKILAHTI (kuin itsekseen): Kummallista! Kuinka voi kuolla kesken kerran alotetun shakkipelin? -- (Kuin heräten.) Mutta kenen kanssa minä pelasin sitten? Kuka istui tuossa minua vastapäätä? Kuka siirsi! Tehän näette itse: peli on keskeneräinen.

KIRVES: Te olette pelannut yksin tahi hänen haamunsa kanssa, herra Niilo. -- Mutta minä en tuo teille terveisiä vain pappilasta, mutta myös Turusta ja Tukholmasta. Poikani palasi tänä aamuna sieltä ja minä riensin heti teidän kanssanne neuvottelemaan...

SÄRKILAHTI (häntä kuulematta): Hän nousi siis todellakin kuolinvuoteeltaan! Hän tahtoi tulla vaikka haudan tuolta puolen, täsmällisesti, täyttämään lupaustaan. Uskollinen Dominus Bartholomaeus...

KIRVES: Herätkää, herra Niilo, herätkää! Te puhutte itseksenne, te näette olemattomia. -- Kuunnelkaa minua! Asia koskee koko Suomen aatelia. Kaarle Knuutinpoika on lähtenyt Raaseporista...

SÄRKILAHTI (säpsähtäen): Mitä?

KIRVES: Hän on nyt juhlallisesti julistettu Ruotsin kuninkaaksi. Eerikki Akselinpoika Tott on luopunut valtionhoitajan virasta ja saanut koko Suomen läänityksekseen. Kristian Oldenburgilaisen pyyteet Ruotsin kruunuun nähden ovat ijäksi rauenneet.

SÄRKILAHTI (kuiskaten): Ja tuo nainen?

KIRVES: Kuka?

SÄRKILAHTI: Kristiina Abrahamintytär?

KIRVES: On seurannut Kaarle Knuutinpoikaa Tukholmaan. Sanotaan hänellä olevan hyvät toiveet valta-istuimelle.

SÄRKILAHTI: Niinkö? -- (Kuin itsekseen.) Dominus Bartholomaeus! Siinä tapauksessa lienee parasta, että julistamme remis'ksi tämän pelin.

(Kaataa shakkipelin. Samassa retkahtaa hänen päänsä taaksepäin. Hän kuolee ja jää jäykistyneenä nojatuoliinsa istumaan.)

KIRVES (kumartuen hänen ylitsensä): Herra Niilo! Herra Niilo! -- Kuollut. Suuri shakkimestari tuolla ylhäällä on siirtänyt samalla aikaa laudan ulkopuolelle vanhat vastapelaajat.

(Ristii kätensä äänettömään rukoukseen. Katoolisen kuorolaulun sävel näyttämön ulkopuolelta täyttää ilman.)

Esirippu.

Mars Marsiin

Uusi Suometar kertoo 11.6.1879:

Salmet, jotka kulkewat molempain manner-wyöhykkeiden läwitse, owat suurimmaksi osaksi puolipäiwä-piirin suuntaisia, niin että Marsin pinta wiwahtaa shakkilaudan ruutuihin, jossa maat owat wyöhykkeinä pitkin leweys-piirejä ja salmet katkaisewat niitä pitkin puolipäiwä-piiriä.

Tätä peliä et halunnut nähdä 1

Epäsäännöllinen avaus
Michael Dreyer - Martin Zimmermann
Schleswig-Holsteinin mestaruus, Glücksburg 1988

1.a4 a5 2.h3 h6 3.h4 h5 4.c4 c5 5.f4 f5 6.Ta3 Th6 7.Td3 Taa6 8.Thh3 Tad6 9.b3 b6 10.The3 The6 11.Rf3 Rf6 12.Rc3 Rc6 13.Rd5 Re4 14.Re5 Rd4 15.Lb2 Lb7 16.g3 g6 17.Lg2 Lg7 18.Db1 Db8 19.La1 La8 20.Db2 Db7 21.Kf1 Kf8 22.Lh1 Lh8 23.Kg2 Kg7 24.½-½

Viikon video 33

The Power of Good-Bye on Madonnan hittiballadi vuodelta 1998. Matthew Rolstonin ohjaamassa musiikkivideossa pelataan shakkia. Madonnan vastapelurina on Goran Višnjić, joka telkun töllöttäjille on tullut tutuksi Luka Kovačina sairaalasarjassa Teho-osasto. Kesto: 4'09"



Kaikki viikon videot tästä.