Pentti Solan syntymästä 100 vuotta

Eräs Suomen merkittävimmistä tehtäväniekoista, Pentti Sola syntyi 28.5.1907 oopperalaulaja Wäinö Solan ja näyttelijätär Elli Solan esikoisena. Hän valmistui Helsingin Normaalilyseosta ylioppilaaksi erinomaisin arvosanoin keväällä 1925 ja suunnitteli lakiopintoja yliopistossa. Ennen yliopistoelämää Pentti sai kuitenkin tilaisuuden nähdä suurta maailmaa, sillä hänen isänsä oli lähdössä Yhdysvaltain kiertueelle ja oli päättänyt ottaa poikansa mukaansa säestäjäkseen. Noin kuusi kuukautta kestäneen matkan aikana Solat pitivät yli 60 omaa konserttia ja esiintyivät vähintään yhtä monissa erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa ympäri Yhdysvaltoja. Tällä ikimuistoisella matkalla Pentti tapasi myös tehtäväniekan, kirjailijan ja mesenaatin Alain C. Whiten, jonka kanssa solmittu ystävyyssuhde antoi alkusysäyksen Suomen tehtäväniekat ry:n synnylle noin kymmenen vuotta myöhemmin.

Kotiuduttuaan Yhdysvalloista Sola ryhtyi lukemaan lakia, mutta opinnot etenivät tuskastuttavan hitaasti. Äidilleen, joka oli hänelle isää läheisempi, Pentti oli monet kerrat valitellut, että oli tullut valinneeksi sittenkin väärän uran – kielet tai musiikki olisivat kiehtoneet häntä huomattavasti enemmän. Isänsä kanssa Pentti ei ollut koskaan pystynyt puhumaan, mutta 1920-luvun loppupuolella heidän välilleen kehkeytyi läheinen kirjeenvaihto, jossa molemmin puolin kosketeltiin syviäkin tuntoja. Pentti tuskaili opiskelujensa nihkeyttä ja kertoi käyttäneensä aikansa etupäässä mietiskelyyn ja itsetutkiskeluun. Samalla hän pohti opiskelujensa keskeyttämistä ja ilmoittautumista vapaaehtoisena sotaväkeen. Isä puolestaan kertoi painineensa nuorena samanlaisten ongelmien kanssa ja katuvansa omia ratkaisujaan. Hän arveli – aivan oikein – että eräänä syynä Pentin haluttomuuteen olisi ”odottamaton häiritsijä: Nainen”, mutta kehoitti poikaansa siitä huolimatta yrittämään entistä kovemmin. Mutta oli vielä eräs muukin syy opiskelujen viivästymiseen. Eräässä kirjeessään isälleen Pentti kirjoittaa: ”Ja sitten kolmas syy: last but not least! – Shakki! Syyttä ei Tschepurnoff varoittanut. Tehtävien sepittämisessä ja ratkaisemisessa olen tosiaan edistynyt. Vahinko vain, ettei sitä voi ottaa elämänurakseen!” Kesäkuun 4. 1929 Pentti ilmoitti olevansa sotaväessä ja pukeutuvansa kruunun vaatteisiin.

Pentti Solan shakkiharrastus oli alkanut jo ennen Amerikan matkaa, oletettavasti joskus 1920-luvun alussa. Tarkkojen tietojen puuttuessa on vaikea arvioida, oliko hänellä pelishakillisia ambitioita, mutta tehtäväshakin pauloihin hän kietoutui viimeistään 1924, jolloin esikoistehtävä näki päivänvalon. Vuosina 1930-33 hän toimitti erinomaista shakkipalstaa Ajan Sanassa ja sen seuraajassa Ajan Suunnassa. Politikointi oli tuolloin kiivaimmillaan, ja se oli saavuttanut paikoin myös sanomalehtien shakkipalstat. Ajan Sana ja Ajan Suunta olivat äärioikeistolaisia lehtiä, mutta Sola ilmoitti jo ensimmäisellä palstallaan, että lehden shakkiosasto lähtee taipaleelleen kaikkien yhteisenä ja puolueettomana äänitorvena – näin kävikin. Solan palstasta tuli äärimmäisen suosittu, sen parissa kasvaneista problemisteista käytettiin nimitystä ”Solan koulun käyneet”. Näihin kuului mm. Osmo Kaila, joka pitikin Solaa ehdottomasti merkittävimpänä suomalaisena tehtäväniekkana.

Sanomalehtipalsta oli kuitenkin vain yksi meriitti Solan uralla. Jo 1930-luvun alussa hän oli ehdottanut suomalaisten problemistien yhdistystä, mutta harrastajien ja kenties varojenkin puuttuessa idea muuttui todeksi vasta muutamaa vuotta myöhemmin. Kuten edellä mainitsin, Sola tapasi Amerikan matkallaan Alain C. Whiten, joka kustansi jouluksi 1934 Solan toimittaman tehtäväkirjan Suomi: A collection of problems by Finnish composers. Teos antoi perusedellytykset Suomen tehtäväniekkain synnylle seuraavana vuonna!

Sola oli tuottelias ja erinomainen laatija. Hänen laadittujen tehtäviensä opusluku on noin tuhat, mutta julkaistuja näistä on vain noin puolet. Laatijana hän oli erittäin monipuolinen ja hallitsi kaikki alueet kaksi- ja kolmisiirtoisista aina lopputehtäviin, apumatteihin, satushakki- ja retrotehtäviin saakka. Varsinkin apumatit ja satutehtävät kiehtoivat Solaa erityisesti – samaan aikaan eläneistä tehtäväniekoistamme suurin osa taas vastusti juuri näitä tehtäväshakin alueita jyrkästi. Nerokkaana laatijana Sola ehätti myös kehittämään uusia teemoja. Ehkä merkittävin hänen keksinnöistään on suomalainen Nowotny, mutta hän kehitti myös monia ns. hidastusideoita. Hidastus tarkoittaa tässä yhteydessä kahden siirron mattitehtävien ideoiden esittämistä kolmen siirron mattitehtävissä. Näistä Solan hidastuksista elinvoimaisimmaksi on jäänyt Sola-Schiffman. Molemmista edellä mainituista teemoista laaditaan vielä näinä päivinäkin paljon hienoja tehtäviä.

1930-luvun puolivälissä Pentti Sola oli avioitunut Vieno Lehtisen kanssa, jättänyt lakiopintonsa lopullisesti sekä ryhtynyt opiskelemaan musiikkia. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi 1937 ja työskenneltyään 1936-38 Kalevan matkatoimistossa siirtyi Yleisradion musiikkipäällikön apulaiseksi. Samaan aikaan hän valmisteli isänsä muistiinpanojen pohjalta suomalaisen oopperan historiaa väitöskirjaansa varten. Tämä työ jäi kuitenkin kesken, kun talvisota syttyi 30.11.1939.

Sola oli reservinvänrikki ja palveli everstiluutnantti Kaarlo Raunion JR 69:ssä, joka siirrettiin Kollaanjoelle, sen äärimmäiseen kärkeen itärajalla, helmikuussa 1940. Kollaa oli hankala paikka. Puna-armeijalla oli valtava ylivoima, neljä divisioonaa yhtä vastaan, ja maaliskuun 2. päivä se aloitti hyökkäyksen koko Kollaanjoki-linjan leveydeltä. Raunio oli joutunut suojaamaan pääjoukkoaan, jolloin hänen täytyi antaa reservinluutnantti Leinolle ja vänrikeille Kallio ja Sola ehdoton määräys pitää puoliaan viimeiseen mieheen. Näin kävikin, kuudesta reserviupseerista ja kolmesta sadasta miehestä jäi lopulta henkiin vain yksi upseeri ja kaksikymmentä miestä. Tilanne koko suurhyökkäyksen ajan oli erittäin vaikea. Sola haavoittui pahoin 12. maaliskuuta ja sai vain vaivoin kerrottua viimeisistä kokemuksistaan talvisodassa: ”Kollaanjoella oli taistelu kestänyt 12 päivää. Miehet olivat valvomisesta kuolemanväsyneitä ja horjuivat toivottomassa tilassa. Järjestys alkoi höltyä. Oli tottelemattomuutta. Maanantaina maaliskuun 11. päivänä vihollisen hyökkäystoiminta kiihtyi ja ammunta oli aivan helvetillistä. Sitä jatkui koko seuraavan päivän taukoamatta. Kaikki oli ammuttu aivan hajalle, ei ollut kantoakaan pystyssä ja kranaatin hajoittaman kuopan täytti heti seuraava ammus. Ei ollut paikkaa, jossa olisi voinut suojautua. Tiistaina 12. päivän aamuna kiväärin luoti meni sitten korvanlehden läpi ja aiheutti kovan verenvuodon, mutta sitomisen jälkeen menin takaisin linjalle johtamaan joukkueeni toimintaa. Silloin tunsin, kuinka turtumus alkoi vallata minut. Väsymys teki välinpitämättömäksi vielä kun kello 14 aikaan huomasin vihollisen hakuammunnan lähestyvän kohtaa, jossa minä seisoin. Ensin kranaatti räjähti 50 metrin päässä, sitten lähempänä, mutta ei ollut, äiti, voimaa enää juosta kauemmaksi ja maastoutua. Hetken päästä tuli kranaatti parin metrin päähän enkä ennättänyt heittäytyä maahan ennenkuin se räjähti. Heräsin tajuihini myöhään illalla sidontapaikalla. En kyennyt liikuttamaan itseäni. Toinen puoli ruumiista oli silloin jo kuin kahleissa.”

Solan tilanne oli toivoton. Kranaatin sirpaleet olivat ruhjoneet vasemman puoliskon, joka oli halvaantunut. Kaksi sirpaletta oli jäänyt syvälle kainalokuoppaan, eikä niitä voitu poistaa. Valtasuoni oli vioittunut eikä pitänyt, vaikka uutta verta oli siirretty useaan kertaan. Viimeisenä iltana Pentti kertoi nähneensä unen, jossa hän oli taivaassa johtanut Sibeliuksen ”Sadun” ja bassoviulua oli soittanut itse presidentti Svinhufvud.

Pentti Sola kuoli 8.4.1940 Niuvanniemen sairaalassa. Solan perheessä riitti murhetta, sillä Pentin nuorempi veli Jaakko oli myös kaatunut talvisodassa. Samoihin aikoihin heidän sisarensa Sirkka kuoli keuhkotautiin.

Pentti Sola
Hufvudstadsbladet 1934

Kahden siirron matti

Koetelma: 1.eT~? E3!
Ratkaisu: 1.Texe4! (2.Ta4, Tc2#) Lxe4/Txe4 2.Ta4/Tc2#, lisämuunnelma 1.-Dxc4 2.Lxc4.

Tehtävä esittää Solan keksimän suomalaisen Nowotnyn, jonka määritelmä kuuluu: Kahden siirron mattitehtävän koetelmassa valkea uhkaa kahta mattia. Musta torjuu uhan avaamalla kahden erikulkuisen nappulan (yleensä mT ja mL) linjat siirtämällä niiden leikkauspisteessä olevaa nappulaa (yleensä sotilasta). Ratkaisussa valkea lyö leikkauspisteeseen koetelmasiirron tehneellä nappulalla.

Pentti Sola
1. palkinto
Deutsche Märchenschachzeitung 1932

Kahden siirron apumatti (esipeli)

*1.-Th8 2.Kxd3 2.Dh7#
1.Da1 De4 2.Lb2 d4#

Mitä luultavimmin Solan tunnetuin shakkitehtävä. Esipelissä valkea torni uraa tien valkealle daamille, ja ratkaisussa musta daami uraa mustalle lähetille. Tehtävä pääsi myös Fide-albumiin 1914-44.

Edit 29.5.2007:

Pentti Sola 100 MT. ST julistaa merkkivuoden kunniaksi kansainvälisen laadintakilpailun kahdessa ryhmässä:

a) Kahden siirron apumatit, vapaa teema, kaksoset ja useat muodot sallittuja, nolla-asemat eivät ole sallittuja. Tuomari Chris Feather.
b) satutehtävät, joissa esiintyy suomalainen Nowotny ja/tai suomalainen Plachutta, tuomari Marko Ylijoki.

Raha- ja kirjapalkinnot, tehtävät luottamusmiehelle 28.2.2008 mennessä: Neal Turner, Vanha Hämeenkyläntie 26 A, FI-00390 Helsinki, Finland, email: nealturnerfinland [[at]] hotmail.com

Pentti Sola 100 MT. In order to honour the centenary of Pentti Sola (28.5.1907-8.4.1940), Suomen Tehtäväniekat announces an international composing competition in two groups:

a) Helpmates in two moves, no set theme, twins and different parts allowed, zero-positions not allowed. Judge: Chris Feather.
b) Fairy chess problems featuring Finnish Novotny and/or Finnish Plachutta. Judge: Marko Ylijoki.

Money and book prizes, entries to the Tournament Director not later than February 28, 2008: Neal Turner, Vanha Hämeenkyläntie 26 A, FI-00390 Helsinki, Finland, email: nealturnerfinland [[at]] hotmail.com.

An example of Finnish Novotny: Jan Hannelius, Suomen Sosialidemokraatti 16.8.1969. Kg4 Rc6 Bb1 c3 Sd4 pd2 f6 - Kh6 Ra5 Ba4 pb3 b5 h2 (8+6), 2#. A random move by wS (1.Se2/Sf3/Sxb3) threatens two mates, 2.f7/d4#, but is defeated by 1.-b4!, opening the lines of bR and bB. The key is the capture of the pawn with the same threats: 1.Sxb5! (2.f7/d4#) 1.-Rxb5/Bxb5 2.f7/d4#. Please note that this problem would not be eligible for this competition, as it is an orthodox problem.
Finnish Plachutta functions in a similar fashion: the try is defeated by a pawn move, which opens two lines for two black line-pieces. The correct move is the capture of this pawn and then everything is as in "normal" Plachutta.