Asennollakin on väliä

Otavan Pieni tietosanakirja (1925-1928) oli toinen suomeksi julkaistu tietosanakirja. Myös shakki oli päässyt mukaan. (Voit katsella kuvaa lähemmin klikkaamalla sitä.) Tietosanakirjaa voi lueskella Runeberg- projektin sivuilla.

Jäin miettimään vanhojen lähteiden "alkuasennon" ja nykyisin vakiintuneen "alkuaseman" (merkitys)eroja. Sekä "asema" että "asento" ovat johdoksia ikivanhasta "asea"-verbistä, jonka alkuperäinen merkitys lienee 'panna (kuntoon), asettaa' tai eräiden arvioiden mukaan myös 'olla, sijaita'. Molemmilla sanoilla on nykykielessämme omat merkityksensä, vaikka eron tekeminen voikin paikoin olla hankalaa. Selvää on, että vinossa oleva taulu ei ole oikeassa asennossa, mutta taulun asema voi olla esimerkiksi valaistuksen kannalta huono. Silloin täytyy huonossa asennossa olevaa valonlähdettä kääntää mutta ei siirtää. Joskus kuulee myös puhuttavan taivaankappaleiden asennosta. Tarkoitetaanko tällöin niiden suhdetta toisiinsa nähden vai ulkopuolisen tarkkailijan näkemää muutosta horisontaali- tai vertikaalitasolla?
Juteltuani ystäväni kanssa alkuasennosta ja -asemasta sain häneltä hämmästyttävän yksinkertaiselta ja järkevältä tuntuvan puolteen jälkimmäiselle. Shakkihan on kuin onkin sotapeli. Voidaan siis ajatella nappuloiden (sotilaiden) olevan asemissa. Jos ne olisivat asennossa, olisi kyse jostain muusta, harjoituksista tai sulkeisista.
Shakkilaudalla asema voi muuttua tukalaksi, jos tuoli on huono ja pelurin asento väärä. Alkuasemassa olevat nappulat ovat useimmiten oikeassa asennossa. Jos eivät ole, niin voi sanoa vaikka j'adoube ja asettaa ne oikein päin.

Jk. Olisiko shakki kulkenut poeettisempaan suuntaan, jos joku olisi tullut ehdottaneeksi termiä "alkuasetelma"? Nykyisin ehdotuksen tekeminen lienee mahdotonta, sillä kieleen vakiintuneen ja aivan hyvän termin korvaaminen jollakin uudella ei tunnu järin mielekkäältä. Tosin aika ja kielenkäyttäjät sen sitten päättäisivät.