Kuka? (1)

Pieni kuvavisa. Kuka hän on?

Tätä peliä et halunnut nähdä 2

Slaavilainen puolustus

Juan Carlos Gonzalez-Zamora - Thomas Luther
Meksiko 17.12.2003
1.Rf3 d5 2.d4 Rf6 3.c4 c6 4.cxd5 cxd5 5.Rc3 Rc6 6.Lf4 Lf5 7.Rb1 Rb8 8.Rg1 Rg8 9.Lc1 Lc8 10.½-½

Juhani Aho

Henry Tanner lähetti kuvan shakkia pelaavasta Juhani Ahosta (1861-1921).

Shakki on saanut maininnan ainakin seuraavissa Ahon teoksissa: Lastuja I, Lastuja III, Lohilastuja ja kalakaskuja, Kirjeitä. Kolme ensimmäistä löytyy projekti Gutenbergistä.

Viikon video 36

Englantilaisen koomikon Paul Mertonin sketsissä tapahtuu kummia. Kesto: 1'12"


Kaikki viikon videot tästä.

Kuinka kävi Kekkoselta shakki?

Yleisesti ymmärretään, että maan ulkopolitiikan hoitaminen on samalla merkkien, signaalien, antamista kaikille muille maille. Signaalien vaihto, niiden tulkitseminen ja niiden pohjalla toimiminen on tietysti ikivanhaa diplomatiaa. Mutta nykyisin peli on pokerin asemesta shakkia: korttien salaaminen ei hyödytä, ja on tullut tavaksi tehdä siirrot siten, että niiden merkitys ymmärretään sillä taholla, mille ne on tarkoitettu.

Näin lausui Urho Kekkonen puheessaan Nuorison Rauhanforumin yleisistunnossa Helsingin Työväenopistossa 26.11.1967. Eikä kerta suinkaan ollut ensimmäinen, kun Kekkonen puheessaan tai kirjoituksissaan vertasi elämää tai politiikkaa shakkiin. Doria-palveluun, joka sisältää korkeakoulujen digitaalisia kokoelmia, tehty haku antaa tulokseksi kuusi shakki-osumaa Kekkosen kirjallisessa tuotannossa.

Operaatio Huskyn eli Sisilian maihinnousun tapahduttua Kekkonen kirjoitti Suomen Kuvalehteen nimimerkillä Pekka Peitsi Sisilialaisesta pelinavauksesta:

Sisilialainen pelinavaus.

Koko maailmaa suorastaan vapisuttavassa jännityksessä pitänyt maihinnousu Eurooppaan on nyt pantu vireille. Heinäkuun 10. päivä 1943 merkitään sotahistoriassa erään vaaranalaisimman ja suurisuuntaisimman operaation aluksi, mitä maailmanhistoria tuntee. Kun tämä maihinnousu samalla merkitsee uuden sotilaallisen kauden alkamista, voidaan shakinpelaajan terminologiaan turvautuen sanoa, että on suoritettu sisilialainen pelinavaus. Shakkipelin teoreetikot tosin varoittavat, että shakkipelin strategiaa ei sittenkään sovi verrata sodan strategiaan, mutta liittoutuneiden maihinnousussa on noudatettu hyvän pelinavauksen kultaista sääntöä: kevyillä, liikkuvilla voimilla on suoritettu ensimmäiset sotatoimet ja kaikessa on pyritty välttämään aikahäviöitä.

Maihinnousu Sisiliaan ei voinut akselin sodanjohdolle olla mikään yllätys. Ilmasta käsin tapahtunut pehmitys ja suunnattoman kuljetusarmaadan keskittäminen Välimerelle oli vastaansanomattoman selvästi osoittanut, että juuri Sisilia oli valittu maihinnousun kohteeksi. Akselilla oli siis täysi aihe, vieläpä aikaakin varustautua. Nyt on kulunut invasion alkamisesta kohta viikko, maihinnousujoukot ovat päässeet kaikkialla rantaan, ovatpa edenneetkin eräin paikoin monia kymmeniä kilometrejä sisämaahan. Ja kuitenkaan ei vielä ole puhuttu mistään suuremmasta vastarinnasta akselijoukkojen taholta. Sekä hyökkääjien että puolustajien tiedonannot ovat yhtäpitävästi kertoneet, että ankarat taistelut ovat edessä. Lue koko kirjoitelma

Samaisessä lehdessä 30.10.1970, nimimerkillä Liimatainen, Kekkonen kritisoi kansantuotteen käyttöä kehityksen mittarina:

Kansantuotteen viraltapano

Ihastuneena shakkipelistä, niin kerrotaan, Intian muinainen hallitsija kehotti pelin keksijää itse ehdottamaan palkkionsa. Tämä pyysi muutamia vehnänjyviä, yhden jyvän pelilaudan ensimmäisestä ruudusta, kaksi toisesta, neljä kolmannesta, kahdeksan neljännestä ja niin edespäin aina kaksinkertaisen määrän seuraavasta ruudusta pelilaudan viimeiseen eli kuudenteenkymmenenteenneljänteen ruutuun saakka. Hallitsija ilomielin lupasi täyttää näin kohtuullisen pyynnön. Mutta kun ryhdyttiin laskemaan, paljonko vehnää pyynnön täyttämiseksi tarvittiin, havaittiin, että kaikki maailman pellot eivät vuosisatojenkaan kuluessa kykenisi tuottamaan sellaista määrää. Se oli viljavuori, jota ei tämä kansa ole nähnyt eikä tule koskaan näkemään. Yli 1000 kuutiokilometriä.

Mitä tällä vertauksella on tekemistä kansantuotteen kanssa, paitsi, että ongelmana on viljavuori? Sitä, että kansantuotteen kasvun laskelmat johtavat helposti samankaltaisiin merkillisyyksiin.

Jos kansantuotteen vuotuinen kasvuvauhti on 6 %, mikä on hyvä mutta ei poikkeuksellisen suuri kasvu, niin kansantuote tulee kaksinkertaiseksi 12 vuodessa.

Kasvun vaikutus on verrattavissa edellä selostettuun viljapeliin shakkilaudalla. Viljapelissä siirtyminen ruudulta toiselle ja määrän kaksinkertaistuminen tapahtui mielikuvituksessa ilman ajan kulumista, tässä siirtyminen "ruudulta" toiselle, so. kansantuotteen kaksinkertaistuminen kestää 12 vuotta.

Samaa vauhtia jatkaen kansantuote tulee nelinkertaiseksi 24 vuodessa, kahdeksankertaiseksi 36 vuodessa jne. Se olisi 75 vuoden kuluttua noin 80-kertainen. Tämä riittääkin. Ei kannata laskea, mitä se olisi shakkilaudan 64:nnen ruudun kohdalla. Vastaavalla rahamäärällä voisi luultavasti moneen kertaan paperoida maapallon. Lue koko kirjoitelma

Kekkosen mahdollisesta shakkiharrastuksesta nämä kirjoitelmat eivät sinänsä kerro, mutta hyvin myötämielinen asenne hänellä on täytynyt peliä kohtaan olla. Tuskinpa hän muuten olisi vieraillut Helsingin shakkiolympialaisissa 12.8.1952 seuraamassa kolmannen kierroksen pelejä. Ja olihan hän myös Pohjoismaisen turnauksen suojelijana 1957.


Kekkonen seuraa peliä Eero E. Böök - Samuel Reshevsky. Muina katselijoina Ari Ilmakunnas ja ylituomari Karel Opočenský.


Peli Dennis Horne - Ludwig Rellstab on juuri alkanut. Kekkosen kanssa peliä seuraavat (vasemmalta): Vjatšeslav Ragozin, Ari Ilmakunnas ja Karel Opočenský.

Lue myös juttu Relanderista

Pelin rasitteisiin

Olen silloin tällöin esitellyt mainoksia, joissa kosiskellaan shakinpelaajia pienten paheiden pariin. Vuoden 1932 Suomen Shakista löytyi pelianalyysien perästä melko huomaamaton mainos. Huomaamaton myös siinä mielessä, että (varomattomalle lukijalle) ei paljastu mistään, että kyse on mainoksesta eikä esimerkiksi lehden toimittajan kehotuksesta. (Voiko näitä kahta asiaa erottaa toisistaan?)

Suomalaisia lyhytpelejä 10

Kaksiratsupeli
Ilmari Niemelä - Eero E. Böök
Helsinki 1934
1.e4 e5 2.Rf3 Rc6 3.Lc4 Rf6 4.d4 exd4 5.0-0 Lc5
Johtaa vaikeaan Max Langen hyökkäykseen, jota useat vanhan ajan mestarit, kuten Staunton, Steinitz, Berger, Tschigorin, Marshall, Tarrasch, Rubinstein ja Horowitz ovat tutkineet. Nykyisin avaus on melko harvinainen. Syitä on pidetty puhtaasti käytännöllisinä; avaus johtaa monimutkaisiin asemiin, jotka täytyy tuntea hyvin, sillä pienikin erehdys voi maksaa koko pelin.
6.e5 d5 7.exf6 dxc4 8.Te1+ Le6 9.Rg5
Tämä on päämuunnelma. Kuitenkin saksalaisen Kaissiberin tammi-maaliskuun numerossa 2006 suurmestari Lev Gutman kirjoittaa (artikkelissaan White wins in the Max Lange Attack - History and Theory), että kolme viimeistä puolisiirtoa ovat virheitä. Hänen mukaansa mustan olisi pitänyt vastata siirtoon 8.Te1+? Kf8!, jonka jälkeen valkea pelaa 9.Rg5! ja asema on tasan! Gutmanin mielestä valkean onkin syytä pelata 8.fxg7! Tg8 9.Te1+! Le6 10.Lg5 Le7 11.Lxe7 Kxe7 12.Te4! d3 13.Rbd2! Dd5 14.Txc4! Txg7 15.cxd3 Dxc3 16.Tc3 Dd5, ja näin syntynyttä asemaa hän pitää mustan häviönä: mustan K-asema on heikompi, eikä mahdollisuuksia vastapeliin ole, sillä valkean asemassa ei ole heikkouksia.
9.-Dd5
Lomanin puolustus 9.-g6 ei ole erityisen suosittu, vaikka esimerkiksi Keres piti sitä huomion arvoisena.
10.Rc3 Df5 11.Rce4 Lf8
Yleisin jatko on 11.-0-0-0.
12.g4?

Oikein oli 12.Rxf7! Kxf7 13.Rg5 Kg8 14.g4! Dg6 (14.-Dd5 15.Rxe6 on mukavampi valkealle.) 15.fxg7 (Jatko 15.-Txe6 gxf6 16.Df3 Kg7! on mustalle edullinen.) 15.-Ld5! 16.gxh8D+ Kxh8 17.Rh3 Ld6 18.Rf4 ja valkealla on etua.
12.-Dg6?
Virhe, joka kääntää pelin lopputuloksen. Piti pelata 12.-Dxg4+! 13.Dxg4 Lxg4, sillä musta voittaisi jatkoissa 14.Rd6+ Kd7, 14.Rc5+ Le6 15.Rgxe6 fxe6 16.Rxe6 Kf7 17.Rxc7 Tc8 ja 14.fxg7 Lxg7 15.Rf6+ Kf8 16.Rgxh7+ Txh7 17.Rxh7 Kg8 18.Rg5 Lf5!.
13.f4! gxf6
Musta ei voi mitään, valkea vyöryy väkisin voittoon.
14.f5 Dg7 15.fxe6 fxg5 16.exf7+ Kd7 17.Df3 Le7 18.Rc5+ Lxc5 19.Df5+
Pieni kauneusvirhe loppuun. Nopean matin olisi tehnyt 19.Dd5+ Ld6 20.De6+ Kd8 21.De8+.
19.-Kd8 20.Lxg5+ Le7 21.Txe7 Rxe7 22.Te1 1-0

Rajuna hyökkäyspelaajana pidetty Ilmari Niemelä (1907-1975) osallistui shakin SM-kilpailuun 21 kertaa - useammin kuin kukaan muu tähän mennessä. Hän voitti ainoan mestaruutensa osallistuttuaan ensimmäisen kerran vuonna 1948. Sen jälkeen menestys oli vaihtelevaa. Olympialaisissa Niemelä edusti Suomea seitsemästi: 1950 Dubrovnikissa, 1952 Helsingissä, 1956 Moskovassa, 1960 Leipzigissa, 1962 Varnassa, 1964 Tel Avivissa ja 1966 Havannassa.

Kaikki lyhytpelit tästä.

Melkein kioskiromantiikkaa

Marja-Liisa Polkunen: Erä shakkia, merenneito (Karisto, Hämeenlinna 1992)

Viikon video 35

Saavedran asema on monille tuttu, joillekin vielä tuntematon. Viikon videossa asema selitetään mallikelpoisesti. Kesto: 4'14"

(Kiitos Henry Tannerille vinkistä!)

Kaikki viikon videot tästä.

Shakkikaupunki

Paul Waineman A Summer Tour in Finland (Lontoo, 1908).

Väinämöisestä juontuvan kirjailijanimen Waineman taa kätkeytyy Suomessa syntynyt ja kasvanut Sylvia Borgström, joka muutti Englantiin avioiduttuaan Herbert McDougallin kanssa. Koko matkakertomuksen voi ladata esimerkiksi täältä. Shakki(lauta)a kirjassa ei kuitenkaan toistamiseen mainita.