Lainatut

”Shakki on lautapelien kuningas, pikashakki älypelien ping-pong.”
Kirjailija Jari Tammi nettisivullaan

”Shakki voisi hyvinkin olla minun seuraava urani, vaikka en olekaan koskaan pelannut kilpailuissa.”
Tanja Poutiainen Turun Sanomissa 9.2.2005

”Garri Kasparov ei ole sellainen kaveri, jota kaipaa taloyhtiön kokoukseen. Hän olisi se vakiokiusankappale, joka ensin riitauttaisi jokaisen päätöksen, menettelytavan ja henkilövalinnan, ja haastaisi sen jälkeen hallituksen, isännöitsijän, tilintarkastajat ja talonmiehen oikeuteen. [...] Siinäpä ikuinen oppositiomies, jonka rinnalla kaikenvastustajat Erkki Tuomioja ja Pentti Linkola ovat kalpeita oppipoikia.”
Pekka Seppänen Talouselämä-lehdessä 10.11.2006

”Miksi bisneksen pelisäännöt sitten ovat nykyään sitä mitä ovat? Tähän Lämsä ei vastaa; itse asiassa hän pitää kysymystä väärin asetettuna. Yhtä hyvin voitaisiin kysyä vaikkapa shakkipelin sääntöjen syytä: jos säännöt olisivat toiset, peli ei olisi enää shakkipeli.”
Antti Vanas referoi Kirjatyö-lehdessä 2001 Anna-Maija Lämsän väitöstä Tunteet mukana liikkeenjohdossa

”Shakkia pelasin ensimmäisellä tietokoneversiolla yökaudet. Se oli niin hidas siirroissaan, että menin välillä nukkumaan ja panin herätyskellon soimaan, kun tiesin, että on minun vuoroni.”
Ammattisijoittaja Kai Mäkelä Kauppalehdessä

Viikon video 3

Vsevolod Pudovkin (1893-1953) oli aikansa tärkeimpiä elokuvaohjaajia. Mykkäelokuva Shakkikuume (Shahmatnaja gorjatshka) on hänen kuuluisa esikoistyönsä. Se tehtiin parissa päivässä Moskovan kansainvälisen shakkiturnauksen aikana marraskuussa 1925, ja siinä vilahtaa monia sen ajan huomattavia shakinpelaajia: Capablanca, Grünfeld, Marshall, Réti, Spielmann, Torre ja Yates. Kesto: 19'09"

Muistattehan hetekan?

Heteka on teräksinen joustinsänky. Tarkkaan ottaen sana heteka tuli tällaisten sänkyjen yleisnimitykseksi Helsingin Teräshuonekalutehtaan alettua valmistaa niitä vuonna 1932. Sängystä tuli todellinen menestys, ja niitä valmistettiin kaikkiaan lähes kaksi miljoonaa kappaletta. Jossain vaiheessa lähes jokaisessa kodissa on siis ollut heteka. Omat muistikuvani hetekasta liittyvät mummolaan, missä heteka toimi yöllä vuoteena ja päivisin trampoliinina. Aikuisena nostalgiset muistikuvat palasivat mieleen, kun näin metsässä hylätyn ja puhkiruostuneen hetekaparan.

Hetekaa markkinoitiin erinomaisena luteenkarkoittajana, koska syöpäläiset eivät viihtyneet metallirunkoisessa vuoteessa. Mainoksissa sänkyä kehuttiin myös äänettömäksi, mutta varsinkin vanhemmiten niille tunnusomaista oli natina ja kitinä, jonka tahdissa moni sai alkunsa – ja moni menetti hermonsa.

1950-luvulta lähtien heteka sai paljon arvostelua, kun pilalle venyneet hetekat aiheuttivat runsaasti selkäsairauksia. Nykyään hetekoja ei juuri näe, mutta suomalaisiin sänky on jättänyt syvät jäljet. Veikko Lavi lauloi Serenadissa hetekalle: ”Ää-ii, ää-ii. Sävelmän tuon varmaan muistat oi, / ää-ii, ää-ii, tippa tuosta silmään tulla voi. / ää-ii, ää-ii, niin kuin pelimannin peli verkkopohja soi. / Rakkaat muistot mieleeni taas toi.”

Mutta Heteka Oy valmisti myös muuta, kuten viereisestä 1930-luvun mainoksesta voi nähdä. Voit katsella kuvaa lähemmin klikkaamalla sitä. Ja lopuksi: vierailkaa hyvät ihmiset osoitteessa www.heteka.fi

Unet sen kertoo

Gustavus Hindman Miller Ten Thousand Dreams Interpreted, or what's in a dream: a scientific and practical exposition (1901):

"To dream of playing chess, denotes stagnation of business, dull companions, and poor health. To dream that you lose at chess, worries from mean sources will ensue; but if you win, disagreeable influences may be surmounted."

Kirja on käännetty yli kymmenelle kielelle, myös suomeksi. Alkuperäiskielellä teosta voi lueskella vaikkapa täällä.

Ei oo helppoo olla hyvä - eikä hyvä olla helppo

Eli tapahtuipa kerran mestaruusturnauksissa...

Sisilialainen puolustus
Yhdysvaltain mestaruusturnaus 1984
Kamran Shirazi – John A. Peters
1.e4 c5 2.b4 cxb4 3.a3 d5 4.exd5 Dxd5

5.axb4?? De5+ 6. 0-1

Oranki-avaus
Tshekin mestaruusturnaus 1996
Marek Vokac – Petr Bazant
1.b4 d5 2.Lb2 Rd7 3.Rf3 Rgf6 4.e3 g6 5.c4 dxc4 6.Lxc4

6.-Lg7?? 7.Lxf7+! 1-0

Englantilainen peli
Suomen mestaruusturnaus 2005
Hannu Joentausta – Santul Kosmo
1.c4 Rf6 2.Rc3 c5 3.Rf3 e6 4.d4 cxd4 5.Rxd4 Lb4 6.Ld2

6.-d5?? 7.Da4+ 1-0

Kuningasgambiitti
Norjan mestaruusturnaus 2006
Joran Aulin-Jansson – Espen Lie
1.e4 e5 2.f4 d5 3.exd5 exf4 4.Rf3 Rf6 5.Lb5+ c6 6.dxc6 Rxc6

7.0-0?? Db6+ 8. 0-1

Asennollakin on väliä

Otavan Pieni tietosanakirja (1925-1928) oli toinen suomeksi julkaistu tietosanakirja. Myös shakki oli päässyt mukaan. (Voit katsella kuvaa lähemmin klikkaamalla sitä.) Tietosanakirjaa voi lueskella Runeberg- projektin sivuilla.

Jäin miettimään vanhojen lähteiden "alkuasennon" ja nykyisin vakiintuneen "alkuaseman" (merkitys)eroja. Sekä "asema" että "asento" ovat johdoksia ikivanhasta "asea"-verbistä, jonka alkuperäinen merkitys lienee 'panna (kuntoon), asettaa' tai eräiden arvioiden mukaan myös 'olla, sijaita'. Molemmilla sanoilla on nykykielessämme omat merkityksensä, vaikka eron tekeminen voikin paikoin olla hankalaa. Selvää on, että vinossa oleva taulu ei ole oikeassa asennossa, mutta taulun asema voi olla esimerkiksi valaistuksen kannalta huono. Silloin täytyy huonossa asennossa olevaa valonlähdettä kääntää mutta ei siirtää. Joskus kuulee myös puhuttavan taivaankappaleiden asennosta. Tarkoitetaanko tällöin niiden suhdetta toisiinsa nähden vai ulkopuolisen tarkkailijan näkemää muutosta horisontaali- tai vertikaalitasolla?
Juteltuani ystäväni kanssa alkuasennosta ja -asemasta sain häneltä hämmästyttävän yksinkertaiselta ja järkevältä tuntuvan puolteen jälkimmäiselle. Shakkihan on kuin onkin sotapeli. Voidaan siis ajatella nappuloiden (sotilaiden) olevan asemissa. Jos ne olisivat asennossa, olisi kyse jostain muusta, harjoituksista tai sulkeisista.
Shakkilaudalla asema voi muuttua tukalaksi, jos tuoli on huono ja pelurin asento väärä. Alkuasemassa olevat nappulat ovat useimmiten oikeassa asennossa. Jos eivät ole, niin voi sanoa vaikka j'adoube ja asettaa ne oikein päin.

Jk. Olisiko shakki kulkenut poeettisempaan suuntaan, jos joku olisi tullut ehdottaneeksi termiä "alkuasetelma"? Nykyisin ehdotuksen tekeminen lienee mahdotonta, sillä kieleen vakiintuneen ja aivan hyvän termin korvaaminen jollakin uudella ei tunnu järin mielekkäältä. Tosin aika ja kielenkäyttäjät sen sitten päättäisivät.

Viikon video 2

Fleischerin veljesten, Maxin (1883-1972) ja Daven (1894-1979) luoma seksiä tihkuva Betty Boop seikkaili valkokankaalla 1930-luvulla. Tämän piukkamekkoisen pimun 23. esiintyminen oli lyhytelokuvassa Chess Nuts vuodelta 1932. Kesto: 6'11"

Hys!

Helsingin Yleisen Shakkiseuran kansainvälinen turnaus 1927
Uggla jakamassa neljättä sijaa

1. Carl Ahues (Saksa) 5½/6
2. Thorsten Gauffin (Turku) 3½
3. Ivar Hörhammer (Helsinki) 3
4.-5. Haakon Larsen (Tampere) 2½
Jarl Uggla (Helsinki)
6.-7. Ragnar Krogius (Viipuri) 2
Birger Rasmusson (Viipuri)

Turnauksen voittaja - ja ainoa ulkomaalainen - Carl Ahues (1883-1968) oli vahva saksalainen pelaaja, joka oli aloittanut shakin pelaamisen suhteellisen myöhään, vasta 19-vuotiaana. Hän tuli Berliinin mestariksi 1910 ja sijoittui kolmanneksi Hampurin kansainvälisessä turnauksessa. Lupaavasti alkanut ura tyssäsi kuitenkin hetkeksi, kun 1. maailmansota alkoi 1914 ja Ahues joutui rintamalle ja sotavangiksi aina vuoteen 1919 asti.
1920-luvulla Ahues osallistui yhdeksän kertaa Saksan mestaruusturnaukseen ja onnistui voittamaan vuonna 1929. Shakkiolympialaisiin hän osallistui kolmesti (Hampuri 1930, Praha 1931 ja München 1936 (epävirallinen)) saavuttaen joka kerta positiivisen tuloksen. Hänelle myönnettiin kansainvälisen mestarin titteli 1950. Shakkitehtävien laadinnan suurmestari Herbert Ahues (s. 1922) on hänen poikansa.

Ei pöllömpää

Kirjoitin 12.4. Helsingin Yleisen Shakkiseuran neljästä suuresta. Silloisesta jutusta jäi puuttumaan joitakin tietoja mm. Jarl Ugglasta. Pari päivää sitten löysin Ugglan muistokirjoituksen ruotsalaisen Schackvärldenin numerosta 7/1940, mikä antoi aiheen kokonaan uuteen artikkeliin.

Jarl Uggla syntyi Loviisassa 2.8.1887, tuli ylioppilaaksi Turussa 1905 ja valmistui myöhemmin sekä filosofian että oikeustieteen kandidaatiksi. Toimi notaarina Turun hovioikeudessa ja istui vuosina 1916-20 Loimijoen ja Mikkelin tuomioistuimissa. Siirryttyään Helsinkiin hän meni asianajotoimiston palvelukseen ja perusti oman toimiston 1934. Kotonaan Ugglalla oli suuri lakikirjojen kirjasto. Hänen mielenkiintonsa kohdistui ennakkotapauksiin.

Uggla oli aluksi Turun Shakkilubin jäsen, kunnes syksyllä 1906 hän liittyi Helsingin Shakkiklubiin., jonka riveissä hän otti osaa Pohjoismaiden shakkikongressiin Tukholmassa 1912. Vuonna1916 hän palasi edustamaan Turun Shakkiklubia, mutta näyttää vaihtaneen seuraa taas 1920. Helsinki-Tallinna -otteluun hän osallistui 1923 ja oli perustamassa Helsingin Yleistä Shakkiseuraa 7.1.1924. Vuosia 1934-35 lukuun ottamatta hän kuului myös seuran hallitukseen. Myös Suomen Shakkiliiton hallituksessa Uggla on toiminut eri tehtävissä. Hän kuoli sydänkohtaukseen 18.6.1940.

Schackvärldenin muistokirjoituksessa, jonka kirjoittajaksi veikkaan Arnold Hindsiä (1896-1952), on mielenkiintoista mm. se, että siinä mainitaan Ugglan olleen 1920-luvun vahvin suomalainen shakinpelaaja. Olisin kuvitellut tittelin kuuluneen Anatol Tschepurnoffille (1871-1942). Onkohan Ugglan ”paremmuudesta” olemassa jonkinlaisia todisteita?

Kuningatarsotilaspeli
Helsingissä syksyllä 1927
Jarl Uggla – Birger Rasmusson
1.d4 d5 2.Lf4 c5 3.e3 Db6 4.Dc1 cxd4 5.exd4 Dxd4 6.Rf3 Db6 7.c4 dxc4 8. Ra3 Le6 9.Lxc4 Lxc4 10.Rxc4 De6+ 11.Le3 Rc6 12.O-O Rf6 13.Dc2 g6 14.Tfe1 b5 15.Ra3 De4 16.Dxe4 Rxe4 17.Rxb5 Tc8 18.Rxa7 Rxa7 19.Lxa7 f5 20.Ld4 Tg8 21.Tac1 Ta8 22.a3 g5 23.Tc2 Td8 24.Lb6 Tb8 25.La5 Lg7 26.Lb4 e5 27.Tc7 g4 28.Te7+ Kd8 29.Td1+ Kc8 30.Rxe5 Lf6 31.Tc1+ Kd8 32.Rf7#

Lopuksi muutama sana Karl Berndtsonin (1892-1943) vuonna 1924 perustamasta Schackvärldenistä. Monipuolinen lehti pyrki aidosti olemaan yhteispohjoismainen shakkilehti, siinä julkaistiin mm. lukuisia Suomea koskevia shakkiuutisia – toisinaan jopa suomen kielellä! Berndtson itse oli Ruotsin parhaita shakinpelaajia, ja hänen kuolemansa oli raskas isku myös Schackvärldenille. Lehti lakkautettiin 1945.

Muistaako kukaan?

Kokeillaanpa kerrankin näin. Eli hakusessa olisi suuria, pieniä, tunnettuja tai tuntemattomia suomalaisia runoilijoita, jotka ovat runoissaan kirjoittaneet shakista. Hienoa toki olisi, jos mieleen muistuisi sellaisia runoja, joissa shakki olisi olennaisena osana eikä pelkkänä reunahuomautuksena, mutta myös jälkimmäisiä saa ehdottaa. Itselleni tulee mieleen Risto Ahti, Ture Jansson, Uuno Kailas, Jorma Kekki, Eino Leino, Oiva Paloheimo, Pentti Saaritsa sekä Aale Tynni. Muitakin varmasti on. Alla Kailaan runo teoksesta Uni ja kuolema, WSOY 1931.

Suru

He istuvat pöydän ääressä hiljaisina,
isä, äiti ja siskot ynnä pikkuveli.
He istuvat ääneti, maistavat tuskin mitään.
Kädet tavan takaa pöydälle unohtuvat.
Ja kaikkien silmät kaihtavat toisiaan.

Ne näkevät kuusen ja kynttilät. Joulu on tullut
kuin aina ennenkin, mutta ei silti kuin ennen.
Niin toisin on nyt. On poissa hilpeä hymy,
hyvä, viisas katse ja kaunis lempeä ääni.
Isonveljen tuoli on poissa viereltä äidin.

Se kaunis ääni ei ole tänäpänä
kera pikkuveljen leikiten kiistellyt siitä,
kuka suurempi laiskuri on, kuka kuusen noutais.
Se ei ole naurattanut isää sukkelin jutuin.
Se ei ole houkutellut äitiä hellään toraan.
Se ei ole kiusoitellut siskoja siitä,
kuka joulupuurosta kaihotun mantelin saa.

Isä näkee shakkilautansa kaapin päällä.
- Jos Yrjö eläisi... Harmaa parta tutjuu.
Ovat äidin silmissä kyynelet: - N ä k i k ö hän,
miten kätkin joululahjani häntä varten -?
Ja pikkuveli on onneton: - Hän ei elä,
mitä iloa on nyt uusista suksistakaan...

He istuvat pöydän ääressä hiljaisina,
isä, äiti ja siskot ynnä pikkuveli.
He näkevät kortit ja muistavat kuolinviestin.
He näkevät yön ja muistavat tumman virran,
joka kaukana vierii punaisten lyhtyjen alla,
monet kohtalot kätkevän, ruumiita vievän virran.
He näkevät kuusen ja muistavat hautausmaata.

[Edit 23.11.2007: Shakista kirjoittaneita runoilijoita ovat myös Hannu Helin, Sanna Karlström, Juhana Vähänen ja Olli Hyvärinen.]