Kirja-arvosteluja (11)
(Julkaistu Suomen Shakissa 6/2009)
Jerry van Rekom ja Leo Jansen:
The Black Lion
New in Chess, 2008, 280 s.
www.newinchess.com
Joitakin vuosia sitten Philidorin puolustuksen ikivanha Hanhamin muunnelma (1.e4 e5 2.Rf3 d6 3.d4 Rf6 4.Rc3 Rbd7 5.Lc4 Le7 6.0–0 0–0) sai jonkinlaista suosiota suurmestaritasolla.
Jerry van Rekomin ja Leo Jansenin The Black Lion on – ainakin osittain – paneutunut muunnelman aggressiiviseen puoleen: musta ei pyrikään pelaamaan lyhyttä linnoitusta vaan mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi h6 ja g5 sekä hyökkäämään kuningassivustalla. Itse asiassa jo James Hanham (1840–1923) teki kokeiluja tähän suuntaan, mutta huipputasolla pelitapaa ei ole juuri kokeiltu. Toki kirjassa esitetään muitakin pelitapoja sekä mustalle että valkealle, jolle varteenotettavimmaksi ”leijonan kumoukseksi” ehdotetaan aikaista f4:ää, mutta pyrkimys mustan voimakkaaseen pelivientiin jää minusta kirjan päätarkoitukseksi.
The Black Lion on siitä poikkeuksellinen avauskirja, että sen kirjoittajat ovat normaaleja kerhotason pelureita. Ja se näkyy kirjassa. Kirjoittajat ovat tutkineet vuosikausia lempimuunnelmaansa ja esittelevät työnsä tuloksia intohimoisesti, rakkaudella, mutta parhaimmillaan myös hyvin objektiivisesti. Toisaalta tietty amatöörimäisyys myös näkyy: analyyseissa esitettävät pelit ovat paikoin melko vanhoja tai harrastelijatasolla pelattuja ja esitetyissä muunnelmissa on silloin tällöin dramaattisiakin virheitä.
Testasin Rekomin ja Jansenin suosituksia kolmen minuutin nettipeleissä, ja menestys oli kohtuullisen hyvä. Näytti siltä kuin vastustajat olisivat joko alusta pitäen pyrkineet kumoamaan avauskäsittelyni tai sitten he yksinkertaisesti vain aliarvioivat sitä. Systeemi onkin omiaan pikapeliin ja miksei myös alle 2000 selopisteen pelaajien ”vakavampiin” turnauspeleihin, sen verran taktista käsikähmää on luvassa.
Kustantajan suositushinta on 24 euroa, mikä ei ole paljon siitä mutkattomasta lystistä mitä The Black Lion tarjoaa. Toisaalta laittamalla muutaman euron lisää saa jo varsin vakavasti otettavia avauskirjoja. Lopulta kyse on siitä, mitä kukin haluaa.
Marko Tauriainen
Jerry van Rekom ja Leo Jansen:
The Black Lion
New in Chess, 2008, 280 s.
www.newinchess.com
Joitakin vuosia sitten Philidorin puolustuksen ikivanha Hanhamin muunnelma (1.e4 e5 2.Rf3 d6 3.d4 Rf6 4.Rc3 Rbd7 5.Lc4 Le7 6.0–0 0–0) sai jonkinlaista suosiota suurmestaritasolla.
Jerry van Rekomin ja Leo Jansenin The Black Lion on – ainakin osittain – paneutunut muunnelman aggressiiviseen puoleen: musta ei pyrikään pelaamaan lyhyttä linnoitusta vaan mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi h6 ja g5 sekä hyökkäämään kuningassivustalla. Itse asiassa jo James Hanham (1840–1923) teki kokeiluja tähän suuntaan, mutta huipputasolla pelitapaa ei ole juuri kokeiltu. Toki kirjassa esitetään muitakin pelitapoja sekä mustalle että valkealle, jolle varteenotettavimmaksi ”leijonan kumoukseksi” ehdotetaan aikaista f4:ää, mutta pyrkimys mustan voimakkaaseen pelivientiin jää minusta kirjan päätarkoitukseksi.
The Black Lion on siitä poikkeuksellinen avauskirja, että sen kirjoittajat ovat normaaleja kerhotason pelureita. Ja se näkyy kirjassa. Kirjoittajat ovat tutkineet vuosikausia lempimuunnelmaansa ja esittelevät työnsä tuloksia intohimoisesti, rakkaudella, mutta parhaimmillaan myös hyvin objektiivisesti. Toisaalta tietty amatöörimäisyys myös näkyy: analyyseissa esitettävät pelit ovat paikoin melko vanhoja tai harrastelijatasolla pelattuja ja esitetyissä muunnelmissa on silloin tällöin dramaattisiakin virheitä.
Testasin Rekomin ja Jansenin suosituksia kolmen minuutin nettipeleissä, ja menestys oli kohtuullisen hyvä. Näytti siltä kuin vastustajat olisivat joko alusta pitäen pyrkineet kumoamaan avauskäsittelyni tai sitten he yksinkertaisesti vain aliarvioivat sitä. Systeemi onkin omiaan pikapeliin ja miksei myös alle 2000 selopisteen pelaajien ”vakavampiin” turnauspeleihin, sen verran taktista käsikähmää on luvassa.
Kustantajan suositushinta on 24 euroa, mikä ei ole paljon siitä mutkattomasta lystistä mitä The Black Lion tarjoaa. Toisaalta laittamalla muutaman euron lisää saa jo varsin vakavasti otettavia avauskirjoja. Lopulta kyse on siitä, mitä kukin haluaa.
Marko Tauriainen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti