Hukkaan heitettyä aikaa

Amos Oz: Älä kysy yöltä (Tammi 2010)
suom. Pirkko Talvio-Jaatinen

Tämä ei ole kirja-arvostelu. Mutta koska tulin kustantajalta pyytäneeksi Amos Ozin teoksen Älä kysy yöltä siinä vilahtavan suhahtavan, lautapeliä tarkoittavan sanan takia, lienee paikallaan nyt jotain sanoa, vaikka hukkaan heitettyä aikaa tämäkin on.

Älä kysy yöltä tukehtuu ylitsepursuavaan, kauneutta tavoittelevaan kieleen (enkä voi olla varma, onko vika kirjailijassa vai suomentajassa), lukija tuntee olonsa epämukavaksi (jo ennen rakastelukohtauksia) eikä voi samaistua kehenkään kirjan henkilöön. Vasta vähän ennen puoliväliä laitoin kirjan kannet kiinni. Vain mielenhäiriössä avaan ne uudestaan.