Lahden Shakin avoin ratkaisijamestaruus 2002-2007

Lahden Shakki on järjestänyt nettisivuillaan avointa ratkaisijamestaruuskilpailua vuodesta 2002 lähtien. Kilpailu koostuu vuosittain kahdestatoista kuukauden tehtävästä. Ratkaisut voi lähettää joko jokaiseen tehtävään erikseen tai kaikkiin yhtaikaa vuoden lopulla (kts. säännöt).

Ratkaisukilpailun voittajia ovat:
2002 Hannu Kettunen
2003 Juha Saukkola ja Olli Välikangas
2004 Harri Hurme
2005 Kari Tikkanen
2006 Olli Välikangas

Tehtävänäytteitä:

Tammikuu 2002

Tammikuun tehtävässämme valkea tekee mustasta kahden siirron matin. Ratkaisuksi riittää pelkkä valkean alkusiirto; sitä seuraavia mustan puolustussiirtoja sekä valkean mattisiirtoja ei tarvitse ilmoittaa.

Alle kahdeksannappulaisia tehtäviä kutsutaan miniatyyreiksi. Tämä onnistunut miniatyyri pääsi tuoreimpaan FIDE-albumiin (1992-94), johon kerätään valiotehtäviä kolmevuotiskausittain.

Vladimir Kozhakin
1. palkinto
Vechernij Magadan 1994

Kahden siirron matti

Maaliskuu 2002

Maaliskuun tehtävää ratkaistessa kannattaa harjoittaa erityistä huolellisuutta! Vaatimus kuuluu lyhyesti ja yksinkertaisesti: "Kumpi on siirtänyt viimeksi?" Vastaukseksi ei riitä rasti ruutuun -tyyppinen "valkea" tai "musta", vaan vastaus täytyy perustella. Siis kumpi on siirtänyt, mikä on ollut tämä siirto ja miksi viimeinen siirto ei ole voinut olla vastapuolen siirto?

Koska maaliskuun tehtävämme on sellainen, ettei sitä oikeastaan voi ratkaista tuntematta FIDEn shakkisääntöjen artiklaa kuolleesta asemasta, kerromme lyhyesti mitä kyseinen sääntö pitää sisällään:
Peli on tasapeli, jos asema on sellainen, että kummallakaan osapuolella ei ole mahdollisuutta tehdä mattia, vaikka vastustaja pelaisi kuinka huonosti. Tämä päättää pelin välittömästi.

Andrew Buchanan
StrateGems 2001

Kumpi on siirtänyt viimeksi?

Joulukuu 2002

Joulukuun tehtävämme vaatimus on: Valkea alkaa ja saavuttaa tasapelin.

Voidaan pitää pienoisena ihmeenä, että tehtävän laatija Oleg Pervakov on löytänyt tällaisesta 2s+1s loppupeliasetelmasta jotain uutta loppupeliteorian paljon tutkitulla saralla. Vinkkinä joulun kiireiden keskelle annettakoon, että 1.d4? häviää, koska 1.- f4 ja musta ehtii korottumaan shakaten. 1.Kxf5? b5 johtaa samanlaiseen tilanteeseen. Mikähän mahtaa olla ongelmana 1.Ke5:ssä?

Oleg Pervakov
1. palkinto
64 2000

Valkea alkaa ja tekee tasapelin

Lokakuu 2003

Lokakuun ratkaisukohteemme on ruotsalaisen Allan Werlen nelinappulainen mattitehtävä, joka Anders Uddgrenin ja Alexander Hildebrandin kirjan Svenska Miniatyrer I mukaan on maailmankuulu. Tuntuuko tutulta vai haiskahtaako ruotsalaisten omakehu?

Allan Werle
Tidskrift för Schack 1945

Neljän siirron matti

Elokuu 2005

Elokuussa ollaan vielä vähän hulivili-tunnelmissa. Shakki ja tehtäväshakkihan ovat täynnä mitä erilaisimpia kuriositeetteja. Netistäkin niitä voi bongata sieltä ja täältä; yksi sangen kiehtova sivusto on Tim Krabben ylläpitämä: www.xs4all.nl/~timkr/chess/chess.html. Mutta mitähän mahtaa sanoa shakkitehtävistä Ilmari Jäämaan suomentama ja Franz Gutmayerin kirjoittama Shakki pelien kuningas?

"Shakkitehtävät (keinotekoiset mattisommitelmat) ovat sepitettyjä mattituhoja (mattisommitelmia). Ne eroavat shakkipelin matinteoista loistavien, kätkössä olevien harvinaisen hienojen aatteittensa puolesta. Ne ovat shakkipelin taiderunoutta ja sellaisina ankarain ehtojen alaisia: niiden tarkoituksena on sulkea pois kaikki proosallinen ja vaatia hengen korkeampaa lentoa." Korkeaa hengen lentoa vaaditaan myös elokuun tehtävän ratkaisijalta!

Werner Speckmann
Deutsche Schachzeitung 1941

Viiden siirron matti

Toukokuu 2005

Vappu oli ja meni, mutta vapputunnelma jäi. Tehtävämaakarinne jäi muistelemaan kaikenmaailman vappujäyniä ja sitä yhtä shakkitarinaa, jossa mukamas Ruotsin kuningas Kaarle XII pelasi päällikkönsä Grothusenin kanssa taistelun ollessa parhaillaan käynnissä turkkilaisia vastaan. Turkkilaisten kuulat veivät Kaarlen nappuloita mennessään, mutta kuningaspa ei häkeltynyt, vaan julisti matin aina uudestaan ja uudella tavalla sitä mukaa kuin nappuloita väheni.

Toukokuun tehtävän laatija oli haminalainen pankinjohtaja ja suomalainen tehtävämestari Antti G. Ojanen. Vaatimuksena on tehdä mustasta yhden siirron matti.

Antti G. Ojanen
Suomen Shakki 4/1947

Yhden siirron matti

Heinäkuu 2006

Heinäkuun tehtävän laatija John Nunn ei juuri esittelyjä kaipaa. Maailman kärkikymmenikköön takavuosina mahtunut pelaaja on myös tehtävänratkaisijana yksi maailman parhaista. Hänen kirjoittamansa Solving in Style kuluu useiden tehtäväniekkojen käsissä.

Vaatimuksena on 4,5-siirron apumatti. Valkea siis alkaa ja tekee avuliaasta mustasta viidennellä siirrollaan matin. Hikisiä ratkaisuhetkiä!

John Nunn
The Problemist 2005

Neljän ja puolen siirron apumatti

Tammikuu 2007

Vuoden 2007 ratkaisukilpailun aloitustehtävä on poimittu vasta pidetyn kansainvälisen ratkaisukilpailun (ISC) tehtävien joukosta, vasta-alkajien ryhmästä, joten sen ei pitäisi olla kohtuuttoman vaikea kenellekään.

ISC:n tuloksia odotellaan parhaillaan. Tässä vaiheessa ainakin Suomen osakilpailujen tulokset löytyvät osoitteesta www.saunalahti.fi/~stniekat/st/kvrtul07.htm, mutta eiköhän sinne muidenkin maiden tulokset piakkoin ilmaantune.

H. von Gottschalk
Deutsche Schachzeitung 1892

Kahden siirron matti

Viikon video 21

Fidelity Electronicsin Chess Challenger -shakkitietokoneen mainos saa hymyn huulille. Kesto: 0'29"

YouTube: "We're sorry, this video is no longer available."

Hesari tykkää shakkivertauksista

Sanomalehdissä verrataan shakkia milloin mihinkin. Joskus jalkapallo tai jääkiekko on kuin shakkia, toisinaan ihmiset ovat pelinappuloita suurella shakkilaudalla, näytelmissä tai konserteissa saatetaan pelata shakkia yleisön kanssa. Mikäpä siinä, onnistuessaan vertaukset voivat olla ihan paikallaan. Aina lopputulos ei kuitenkaan tunnu oikein luontevalta. Alla muutama otsikko taannoisista hesareista.

Kuntajohtaja on työssään kuin shakkipelin hevonen
HS 31.1.2007

Koivulan shakkipeli tehosi Tammerissa
HS 18.10.2004

Metsänhoitaminen muistuttaa shakinpeluuta
HS 8.7.2002

Stalingrad ei ollut shakkilauta
HS 15.10.2000

Pelinjohtaja Juntusen shakki osui nappiin
HS 30.7.1993

Tunnelmia Rodokselta

Rodoksella järjestettiin 50. kansainvälinen tehtäväshakkikongres-
si 13.-20.10.2007. Kuvien myötä satunnaisia tunnelmapaloja.

Kongressin juliste.


Kongressi järjestettiin viihtyisässä hotelli Olympic Palacessa.

Skootteri on kätevin kulkuväline kaupungissa, jos sillä vain uskaltautuu autojen sekaan.

Harri Hurme ja allekirjoittanut arkeologisessa museossa...

...jonka sisäpihaa vartioi "leijona". Päädyimme kuitenkin siihen tulokseen, että kyseisen leijonan veistäjä ei ole kyllä koskaan leijonaa nähnytkään. Harri ristikin elukan norpaksi!

Suurmestarin palatsi, jota mm. Mussolini piti kesämökkinään.

Rodoksen eteläpuolella oleva Lindoksen Akropolis on suosittu nähtävyys.

Näimme myös turkkilaisia laskuvarjojoukkoja...


...ja tietysti kulkukissoja.


Valaistu vanha kaupunki oli kaunis näky.

Kongressin epävirallisiin kilpailuihin kuului mm. tandem-turnaus. Tässä vastakkain joukkueet Indrek Aunver, Margus Sööt (Viro) - David Friedgood, John Nunn (Iso-Britannia). Kumpikaan joukkueista ei pärjännyt mainittavasti. Yritimme Harrin kanssa ottaa osaa turnaukseen, mutta ilmottautumisemme tapahtui muutaman minuutin liian myöhään. Mutta sainpa ainakin opettaa Nunnille digikellon käyttöä.

John Nunn voitti sekä henkilökohtaisen että joukkueiden (yhdessä Jonathan Mestelin ja David Friedgoodin kanssa) ratkaisemisen maailmanmestaruuden!

Henkilökohtaisen kilpailun palkintokolmikko (vasemmalta): Georgi Jevsejev (Venäjä), John Nunn (Iso-Britannia) ja Piotr Murdzia (Puola).

Suomen ratkaisujoukkue ei onnistunut odotetulla tavalla. Harri Hurme ja Kari Karhunen ovat varmaankin suhteellisen tyytyväisiä tulokseensa, mutta Jorma Paavilainen epäonnistui totaalisesti. Jälkeenpäin hän on kuitenkin iloinnut uudesta ennätyksestä: kukaan ei ole aiemmin pudottanut MM-kilpailussa vahvuuslukuaan 114 pistettä!

Kari Karhusesta tuli ratkaisemisen KvM!

Jorma Paavilaisen kaksisiirtoinen apumatti sai 2. palkinnon perinteisessä Whisky-kilpailussa, jossa tehtävät tuomitaan yhtäältä taiteellisuuden ja toisaalta ratkaisun vaikeuden kannalta. Minulta Jorman tehtävä jäi kokonaan ratkaisematta.

Hannu Harkola ojentaa 11. kertaa jaettavan Finlandia-palkinnon PCCC:n entiselle presidentille Bedrich Formánekille.

Näytteeksi ratkaisemisen MM-kilpailun 2-siirtoiset mattitehtävät. Jokainen voi kokeilla kuinka pärjäisi. Aikaa on 20 minuuttia. (Kuva suurenee klikkaamalla sitä.)

Lisää kongressista ja kilpailuista Suomen tehtäväniekkojen kotisivuilla!
Bulletiini löytyy klikkaamalla tästä.

Muita linkkejä:
Kongressin virallinen kotisivu
PCCC:n kotisivut
Solving Chess
Brian Stephensonin blogi
Valokuvia Andrei Selivanovin sivuilla

Viikon video 20

Kahden legendan, Mike Oldfieldin ja Jon Andersonin, yhteenlyöttäytymänä syntynyt biisi Shine ei ole varsinainen hitti, ja videokin on vähintään kömpelön oloinen, mutta animoitu shakkipeli ansaitsee tässäkin tulla huomioiduksi. Kesto: 3'21"

Lisää anagrammeja

Kirjoitin 18.6. jutun anagrammeista. Kerroin tuolloin, että suomalaisessa shakkilehdistössä on ollut anagrammikilpailuja tai -koosteita seuraavasti: Suomen Shakki 1/1933, Suomen Shakki 5/1977, Suomen Tehtäväniekat 5/1992 ja Suomen Tehtäväniekat 6/2000.
Suomen Shakissa on kuitenkin ollut vielä yksi anagrammikilpailu yllä mainittujen lisäksi. Numerossa 5/1979 julkaistiin kilpailu, jonka kohteena oli 25 ulkomaalaista suurmestaria. Tulokset julistettiin numerossa 7/1979, jossa myös todettiin kilpailun olleen ilmeisen vaikea, koska vastauksia ei ollut tullut läheskään yhtä paljon kuin aiempaan kilpailuun. Ulkomaalaisten mestarien nimet eivät ehkä olleet läpikotaisin tuttuja, mutta toisaalta voi olettaa suosion laskeneen myös sen vuoksi, ettei kohteena ollut kotimaisia pelaajia. Hauskoja väännöksiä joukossa joka tapauksessa oli: vaimon markat (Mark Taimanov), olin kova parta (Anatoli Karpov), orgiasormi itte (Sergio Mariotti), ruma porotar (Arturo Pomar).
Kaikenlaisissa shakkitoimissa hyvin aktiivisesti 30- ja 40-luvulla häärinyt Arnold Hinds ehti myös järjestää anagrammikilpailun ruotsalaisessa Schackvärldenissä, jonka toimituskuntaan hän kuului. Lehden numerossa 7/1940 oli kohteena kymmenen ruotsalaista shakkimiestä. Ratkaisut esitettiin numerossa 6/1941. Belo Stridgånghe oli Gideon Ståhlberg, L. G. Jacuntus Stahlhof Johan Gustaf Schultz ja Z. S. T. Lotsögat puolestaan Gösta Stoltz.
Lopuksi joitakin uusia anagrammeja, kymmenen tuttua shakkipersoonaa:

Aulis I. Tatti
himmeä kuolematon
kamapa kelpaa
liukastui onneen
meni, näykki matoja
mm. kalorikakku
mr. Kaakkilukko
nyt aknenörtti
rusinan tahrima
vuoda posti

Yrjön ritaristo

Lokakuun 24. päivä tulee kuluneeksi 130 vuotta Gornyi Dubnjakin taistelusta, joka oli osa Turkin sodan saarrostoimia, joilla venäläiset pyrkivät valloittamaan Bulgariassa olevan Plevnan kaupungin. Syyskuussa 1877 sotaan komennettu Suomen kaarti sai tulikasteensa tuossa verisessä taistelussa, joka suurista miestappioista huolimatta kääntyi voitoksi. Kaarti kunnostautui sodassa, ja kotiin palanneita juhlittiin sankareina. Upseerit saivat ylennyksiä, aliupseereille ja miehistölle jaettiin Yrjön ristejä. Nykypolvet muistavat Gornyi Dubnjakin taistelun lähinnä Balkanin marssista, jota ainakin vielä 1980-luvulla laulettiin kouluissa kirkkain lapsen äänin: "Paljon on kärsitty vilua ja nälkää Balkanin vuorilla taistellessa. / Oi kallis kotimaa, Suomi sulo Pohjola, ei löydy maata sen armaampaa."

Suomen Kuvalehdessä 15.1.1878 julkaistu kuva
Gornyi Dubnjakin taistelusta.

Shakillisesti mielenkiintoista on, että vuosi tapahtumien jälkeen markkinoille ilmestyi Gustaf Wilhelm Edlundin (1829-1907) kustantama Gorny Dubniak eli Yrjön ritaristo -niminen 2-4 hengen shakkipeli! Sitä mainostettiin Uudessa Suomettaressa 11.12.1878 seuraavasti:

- Ajanratoksi nuorisolle, jopa aika-ihmisillekin, on hra G. W. Edlund'in kustannuksella ilmautunut "Gorny Dubniak eli Yrjön ritaristo" niminen uusi shakkipeli, jossa voi olla osallisena 2-4 henkeä. Siinä taistelee yksi keis. kaartista, suomalaisia ja kyrassiereja, mutta waan kaksi turkkilaista. Säännöt owat painetut ruotsin, suomen ja wenäjän kielellä.

Miltä tämä suomalainen shakin muunnos näytti? Kysymykseen ei ehkä saada vastausta, ellei sitten joku sattumalta omista kyseistä peliä. Kovin todennäköistä se ei liene, sillä menekki tuskin on ollut sotamenestyksen nostattamasta kansallistunteesta huolimatta kovin valtava.

Suomalaisia lyhytpelejä 6

Aljechinin puolustus
P. Järvinen - Toivo Salo
Viipurin mestaruus 1944

1.e4 Rf6 2.Rc3 d5 3.e5 d4 4.exf6 dxc3 5.fxg7 cxd2+ 6.Lxd2
6.Dxd2 Dxd2 7.Lxd2 Lxg7 8.0-0-0 johtaa loppupeliin, jota pidetään valkealle hitusen parempana.
6.-Lxg7 7.c3
Yleisimmät jatkot ovat 7.Df3 ja 7.Dh5.
7.-Rc6 8.Rf3 Lg4
Ehkä 8.-Le6, sillä pelijatkossa valkealla olisi mahdollisuus 9.Da4 hieman mukavammin asemin.
9.Lb5?! Dd5 10.De2 0-0-0
Musta on vähintään tasoittanut aseman. Valkean on reagoitava mm. uhkaukseen Re5 välittömästi. Pelisiirron ohella mahdolliselta näyttää esim. 10.Lc4 Df5 11.h3 Lxf3 12.Dxf3 Dxf3 13.gxf3 Re5 14.Le2.
11.Lxc6 Dxc6 12.0-0-0?
Tätä voi pitää jo virheenä, sillä lähettiparinsa ansiosta musta saa voimakkaan hyökkäyksen valkean heikkoa kuningasasemaa kohtaan. Piti pelata 12.Re5 Lxe5 13.Dxg4+ e6 14.0-0-0.

12.-e6
Analyyseissaan (Suomen Shakki 2/1944) Salo mainitsee, että 12.-Da4 on huonompi, sillä 13.Dxe7 Dxa2 14.Da3!. Mustan ei kuitenkaan tarvitse pelata 13.-Dxa2, vaan 13.-Lf5! 14.Re1 Lh6 (tai Lxc3) tekee nopeasti lopun. Valkean pitäisikin jatkaa 13.a3, jonka jälkeen mustalla on tukeva ote.
13.h3
13.Lg5 on paikallaan. Valkean ei ole syytä päästää mustan valkearuutuista lähettiä edullisesti diagonaalille b1-h7.
13.- Lh5
Parhaiten painetta pitäisi yllä 13.-Lf5.
14.g4??
Oli pelattava 14.Lg5, vaikka mustalla onkin 14.-Td5:n jälkeen lupaava asema. Pelisiirrolla valkea repii asemansa riekaleiksi.
14.- Lg6
Uhkaa Le4 tai Da4. Mitään ei ole enää tehtävissä. Jos valkea yrittää nyt 15.Lg5, niin seuraa 15.-Lxc3 16.Txd8+ Txd8 17.Lxd8 Lb4+ 18.Kd1 Dd5+ 19.Rd2 (19.Kc1 Dxa2) 19.-Dxh1+.
15.Re5 Txd2
Vieläkin tehokkaampi on 15.-Lxe5!
16.Dxd2 Lxe5 17.De3?
Viimeinen virhe hävityssä asemassa.
17.-Da4 18.1-0 Valkea luopui, sillä kaikkia uhkauksia on mahdoton välttää.


Toivo Salo (1909-1981) on yksi SM-turnaushistorian menestyneim-
mistä pelaajista. Hän osallistui turnaukseen 20 kertaa peräkkäin vuosina 1936-1960, ja saavutuksena on 3 mestaruutta ja seitsemän muuta palkintosijaa. Salo edusti Suomea viisissä olympialaisissa: Varsovassa 1935, Tukholmassa 1937, Helsingissä 1952, Amsterdamissa 1954 ja Moskovassa 1956. Hän oli Suomen joukkueessa myös Münchenin epävirallisissa olympialaisissa 1936. PM-kilpai-
luissa Salon paras sijoitus on 4. sija vuodelta 1948. Lähipelaamisen ohella Salo harrasti kirjeshakkia, laati shakkitehtäviä ja osallistui shakin järjestötoimintaan.

Ryöväys

Helsingin Wiikko-Sanomia 22.9.1882

Wierailta mailta.

- Ryöwäysjuttu ulkomailla. Lontoon sanomalehdet kertowat seuraawasta ryöwäyksestä, jonka uhrina sekä toimeen panijana oliwat wenäläiset. Hra Sawitsch tuli Lontooseen nostamaan weljensä perinnön, 150,000 ruplaa, englantilaisesta pankista; mutta kun ei taitanut englannin kieltä, otti tulkikseen erään Nowizkin. Kun rahat oliwat saatu, meniwät he kahwilaan, jossa Nowizki pyysi Sawitschia luokseen shakkia pelaamaan, johon wiimemainittu suostuikin. Siellä kun Sawitch paraillaan oli peli-innossaan, hyökkäsi Nowizki hänen kimppuunsa ja alkoi tukehuttaa häntä, tempasi rahakukkaron hänen taskustaan ja meni matkaansa. Ennenkuin Sawitsch tointui ja ennätti asiasta ilmoittaa polisille, oli Nowizki kadonnut, eikä wiellä ole löytty.

Hengenvaarallista?

Uutisjuttujen mukaan shakki on yllättävän riskaabelia.

Uusi Suometar uutisoi 26.11.1875:

- Surkea tapaus. Ilm. kertoo: Wiime torstain iltana oli Seidlerin koulussa Wiipurissa kaksi oppilaista pelannut schakkia huoneessansa ja kolmas piteli ladattua pyssyä, korjaillen sen solkkaantunutta lukkoa. Yhtäk'iä laukesi pyssy ja latinki yhtyi toisen schakkipelaajan päähän sillä seurauksella, että se paikalla kaatui tuoliltansa tunnottomaksi. Lääkäri haettiin paikalle, mutta kun haulit owat jääneet päähän, ei poika enää kauan eläne.

Katso myös "Vaarallinen harrastus?" toukokuulta.

Viikon video 19

Meiji Seika on japanilainen namu- ja lääketehdas, joka myy "hyvää makua ja terveyttä". Suklaamainoksessaan se hyödyntää kovin perinteistä shakkiasetelmaa.

Kuka muistaa Jessicaa?

Jessica Gilbert (1987-2006) oli naisten Fide-mestari, joka kuoli viime vuoden heinäkuusa pudottuaan Pardubicessa (Tsekissä) kahdeksannesta kerroksesta. Kahden viikon kuluttua hänen hänen isäänsä syytettiin tytön raiskaamisesta. Joulukuussa 2006 Ian Gilbert vapautettiin syytteistä. Nyt Jessican kuolinsyy on julistettu tuntemattomaksi.

---

Open verdict on chess girl`s death fall
By Stewart Payne
The Daily Telegraph
28 Sep 2007

THE mother of a teenage chess prodigy who fell from a hotel window just weeks before her father stood trial accused of raping her, yesterday launched an outspoken attack on the legal system for neglecting her daughter’s welfare. Jessica Gilbert, 19,... read more...

Lisää linkkejä:

BBC 29.7.2006: Chess star's father on sex charge
The Observer 30.7.2006: Tragic chess star's history of self-harm
Times Online 31.7.2006: Rape case of chess girl's father under review
Chessbase 7.8.2006: The tormented life of Jessie Gilbert
BBC 14.12.2006: Chess star father cleared of rape

BBC 27.9.2007: Open verdict on chess star death

Tutkivaa journalismia

Turun Lehti käsitteli shakkipelin syntyyn liittyvää jyvätarinaa sangen perusteellisesti jutussaan 14.6.1890. Lukeva kansa sai samalla matematiikan oppitunnin.


Turun Lehti 14.6.1890

Lasku, joka tuottaa hämmästyttävän tuloksen.

Sakkipeli on semmoinen peli, jossa 32 erilaista pientä joko ihmisen tai hewosen tahi tornin muotoista kuwaa muutellaan määrättyjen sääntöjen mukaan ruudulta toiselle laudalla, jossa on kaikkiaan 64 ruutua.
Kuka tämän hauskan, mutta waikeasti opittawan pelin on keksinyt, siitä ei ole warmoja tietoja; mutta yleisesti pidetään sen keksijänä eräs bramiini (intialainen pappi) Sissa, yksi Indian wiisaimpia ja etewimpiä miehiä, joka eli noin 400 vuotta ennen Kristusta. Sanotaan että hän tällä pelillä oli tahtonut näyttää kuningas Shahramille, joka ylenkatsoi alamaisiaan, että kuningas ei woi mitään ilman kansaa. (Sakkipelissä kaksi kuningasta taistelee wastatusten; "kuninkaat" owat pelin tärkeimmät kalut, mutta koko woitto tai tappio riippuu siitä, mitenkä "kuningasten" "alamaisia" - pelin muita kuwia käytetään.)
Joko kuningas Shahram ymmärsi bramiinin keksinnön tarkoituksen tai ei, kaikesta tapauksesta hän peliin ihastui niin, että käski tekijän itsen määräämään, minkä palkinnon hän tahtoi keksinnöstään saada. Bramiini silloin sanoi olewansa tyytywäinen, jos saisi yhden wehnäjyvän ensimmäisestä pelilaudan ruudusta, kaksi toisesta, neljä kolmannesta, kahdeksan seuraawasta j. n. e. aina seuraawasta ruudusta kaksi kertaa niin monta kuin edellisestä. Kuningas piti bramiinin pyynnön peräti wähäisenä, ja käski palwelijainsa heti antamaan hänelle pyydetyt jywät. Mutta kowin hän hämmästyi, kun jywäin luku oli laskettu ja hänelle ilmoitettiin sen luwun olewan niin suunnattoman suuren, ett'ei wähäistä osaakaan siitä wiljamäärästä woitaisi hankkia!
Eipä tuota ole ihmetteleminenkään, että kuningas Shahram tästä hämmästyi, sillä moni, joka on laskuoppiin enemmän perehtynyt kuin mitä kuningas Shahram luultavasti oli, warmaankin pitää lörpötyksenä wäitteemme: ettei kaikki se wehnämäärä, mitä maailmassa on wiljelty ja kaswatettu kolmen tuhannen wuoden kuluessa, tee niin paljon kuin bramiinin olisi pitänyt saada!
Jokainen, joka tahtoo tehdä siihen tarwittawat laskut, kuitenkin tulee wakuutetuksi siitä, että niin on kuin sanomme.
Asetamme tähän numerot, jotka aloittawat jywäin lukua 12:sta ensimmäisestä ruudusta, nimittäin:
1:n ruutu 1
2:n " 2
3:s " 4
4:s " 8
5:s " 16
6:s " 32
7:s " 64
8:s " 128
9:s " 256
10:s " 512
11:s " 1024
12:s " 2048
Yhteensä 4,095
Niinkuin tässä on laskettu 12:teen ruutuun asti, on joka luku aina tehtäwä kahdenkertaiseksi, kunnes on tultu neljänteenseitsemättä eli wiimeiseen ruutuun. Tämä on jotenkin waiwaloinen työ, mutta wieläkin ikäwämmäksi käwisi laskea yhteen kaikki nämä 64 eri lukua, niinkuin tässä nyt on laskettu nuo 12 enmsimmäistä lukua. Tuon waiwaloisen yhteenlaskemisen woi kuitenkin wälttää, jos käyttää erästä "oikotietä", joka on seuraawa: Näiden 12 ruudun summa 4,095 saadaan, jos 12:nen ruudun luku 2,048 kerrotaan 2:lla ja siitä luwusta, mitä siten saadaan, wähennetään 1. (2 kertaa 2,048 on 4,096 ja siitä 1 pois tekee 4,095!). Sama on laita minkä ruudun paikalla tahansa. Esim. 7 ensimmäisen ruudun lukujen summa on 2 kertaa 64 ja siitä pois 1 eli 127. - 10:nen ruudun luku on 512; siis 10 ensimmäisten ruutujen lukujen summa on 2 kertaa 512 wähennettynä 1:llä eli 1,023! - No niin, kun siis kaikille 64:lle ruudulle on saatu lukunsa, niin kaikkien ruutujen lukujen summa saadaan, josa wiimeisen ruudun luku kerrotaan 2:lla ja tuloksesta wähennetään 1.
Se, jolla on kärsiwällisyyttä tehdä nämä laskut, saisi lopulta, jos waan on laskenut oikein, seuraawan luwun:
18,446,744,073,709,551,615.
Siis on wehnäjywäin luku yli 18 triljoonaa!
Tilastollisten laskujen mukaan tiedetään, kuinka suuri wehnän sato tätä nykyä wuosittain on useimmissa maissa. Se on Euroopan kaikista maissa (paitsi Turkissa) ja Amerikan Yhdysvalloissa yhteensä 350,210,000 tynnyriä. Wäkiluku näissä maissa tekee yhteensä 374,410,000 henkeä. Siis joka hengen osaksi ei tule täydelleen tynnyriäkään. Nyt on selwä asia ettei maailman maissa wehnänsato woi olla niin suuri kuin Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa, jotka owat parhaiten wiljellyt. Mutta jotta ei kukaan saattaisi sanoa, että laskemme sadon liian wähäksi, niin tahdomme otaksua että wehnän sato joka wuosi on yhtä monta tynnyriä kuin ihmisten luku koko maailmassa ja että niin on ollut 3,000 vuotta yhtä mittaa - waikka hywin luonnollista on että sato on lisääntynyt niinkuin ihmisten lukukin. Koko maailman wäkiluku on laskettu tekewän noin 1,430 miljoonaa ihmistä, mutta otaksukaamme se 1,500 miljoonaksi. Jos siis nyt sanomme wuotuisen wehnäsadon 1,500 milj. tynnyriksi, niin se tekee 3,000 wuodelta 3,000 kertaa 1,500 milj. tynnyriä eli
4,500,000,000,000 eli
4½ biljoonaa tynnyriä.
Saadaksemme nyt tietää tuleeko noista 4½ biljoonasta tynnyristä niin monta jywää kuin yllä olewa luku, joka oli yli 18 triljoonaa, täytyy meidän tietää kuinka monta jywää mahtuu yhteen tynnyriin. Eräs henkilö on laskenut, että yhteen kannuun menee 57,000 wehnäjywää. Koska 63 kannua tekee yhden tynnyrin, menee siis yhteen tynnyriin 63 kertaa 57,000 jywää eli 3,591,000 jywää!
Koska nyt laskimme wehnäsadon 3,000 vuoden kuluessa nousewan yhteensä 4,500,000,000,000 tynnyriin, niin saadaan jywäin luku, jos tynnyrissä olewain jywäin luku 3,591,000 kerrotaan wastamainitulla tynnyrien luwulla. Siten saadaan luku 16,159,500,000,000,000,000 eli wähän yli 16 triljoonaa!
Mutta edellä olemme maininneet että bramiinin olisi pitänyt saada yli 18 triljoonaa jywää. "Wähän yli 16 triljoonaa" on 2 triljoonaa wähempi kuin "wähän yli 18 triljoonaa."
Olemme siis näyttäneet, että 3,000 wuoden wehnäsato koko maailmassa ei tee niin monta jywää kuin ne, jotka bramiini pyysi kuninkaalta sakkipelistään!

Viikon video 18

64. postaus! Viikon videona shakkinappulamainos valtameren takaa. Miltähän Suomen sisällissodasta ideoidut nappulat mahtaisivat näyttää?

Kesto: 2'01"

Jyvätarina ja turkkilainen

Mahdollisesti ensimmäinen suomenkielinen shakkiartikkeli julkaistiin 17.11.1875 Uudessa Suomettaressa.

(Voit katsella kuvaa lähemmin klikkaamalla sitä.)

Siltä varalta, että fraktuura on vaikeaselkoista luettavaa, koko teksti antiikvaksi muutettuna:

Sakki-pelin keksintö.
(Mukaelma).

Kaikista wiattomista ajan kulutuksista ja ratto-pelistä pidetään sakki-peli kaikkein hupaisimpana. Se waatii pelaajilta yhtä haawaa tarkkaa katsantoa, sywää ajattelemista ja wikkelää kekseliäisyyttä. Tältä kannalta katsoen, ei sakki-peli ole enää merkillinen, sillä yleensähän se tunnetaan; hupaisempi on tietää sen alkuperäinen keksintö.
Miten useampi tietää, kuuluu sakkipeliin nelikulmanen tasainen lauta, jonka pinta on jaettu 64 ruutuun eli neliöön, sekä joukko puisia eli luisia nappuloita, joiden muuttelemisesta yllämainituilla ruuduilla pelikumppaneitten woitto eli häwiö riippuu. Eräs Sissa niminen wiisas Bramini Itä-Indiasta keksi tämän pelin jo wiidennellä wuosisadalla eräälle synkkämieliselle ja alakuloiselle kuninkaalle huwitukseksi ja wirkistykseksi. Sissan tarkoitus oli näet saada tällä keksinnöllään kuninkaalle peli, joka eroaisi yhteisen kansan ajan-wietoista. Pelin keksijä itse neuwoi kuningasta pelaamaan sakkia ja saikin opetettawansa niin edistymään, että se harwoin kääntyi pelissä häwiölle. Opetus saattoi tosin olla aiwan waillinainen silloin wielä, mutta sakki-peli miellytti kuitenkin kuningasta niin, että hän tahtoi sen keksijälle antaa palkinnon, joka wastaisi hänen ansiotansa, ja käski Sissan määräämään työstään palkan.
Sissa anoi silloin, että hänelle annettaisiin palkaksi sakki-laudan ensimäiseltä ruudulta ainoastaan yksi nisun-jyvä, toiselta ruudulta kaksi, ja kolmannelta neljä jywää j. n. e., aina joka seuraawalta ruudulta kaksinkertaisesti, kuin edelliseltä ruudulta. Kuningas, joka katsoi Sissan waatimuksen wähäpätöiseksi, sanoi: "Kyllä narri-parka olet osannut keksiä huwittawan pelin, mutta et ymmärrä työstäsi palkkaa määrätä; olisit edes nisujyväin sijaan anonut kulta-jyviä, niin sopisi se wähänkin kuninkaalliseksi palkinnoksi.
Majesteetilla oli pari laiwa-lastia nisuja. Hän kutsui kaikki howi-palwelijansa ja huoneensa haltiat ja käski heidän yksitellen lukea jywät Sissalle, sillä yksinkertaisuutensa rangaistukseksi ei hänen pitänyt saaman yhtään jywää enemmän, kuin pyytänyt oli. Luettiin ja luettiin miehissä jywiä ja kummasteltiin yhä enemmän ja enemmän, kun nähtiin miten jywäin luku joka ruudulta lisääntyi. Kuitenkaan ei wielä puoli-wälissä jywäin lukemista kukaan aawistanut summan nousewan niin korkeaksi, kuin se lopullisesti tuli -, sillä summa nousi siihen määrään, ettei kuninkaalla, eikä naapuri-ruhtinaillakaan ollut niin paljon nisuja, kuin sakki-pelin keksijä tuli saamaan.
Nykyään on sakki-peli tunnettu kaikissa maailman-osissa, warsinkin itä-mailla ja Kiinassa. Risti-retken aikana tuli tämä peli-taito Europaan. Erinomaisen monipuolisen tarkkuuden tähden, jota tässä pelissä tarwitaan, owatkin ani-harwat henkilöt tulleet mestariksi sakki-pelin pelaamisessa. Kuitenkin puhutaan semmoisesta koneesta, jota, ollen tawallisen miehen kokoinen ja muotoinen, - Turkkilais-pukuun waatetettuna, - istui pöydän wieressä ja muutteli koneen awulla sakki-pelin nappuloita niin osaawasti, että taitawinkaan pelaaja harwoin woitti sitä. Itse Napoleon ensimmäisen sanotaan häwinneen tuon koneen kanssa pelatessa. Minkalainen tuo konstikas rakennus muutoin oli, siitä ei ole saatu tarkempaa tietoa, ja näyttää muutoinkin hywin epäilyttäwälle, mitenkä kone taitaa waarin-ottaa pelin-juoksun ja nappuloitten muuttelemisen paremmin, kuin ajattelewa peli-kumppani saataa sen tehdä. F. U.