Viikon video 1

Lauantai on sopiva päivä esittää viikon video. Tänään Pixarin ihastuttava Oscar-voittaja Geri's Game, vuodelta 1997. Kesto: 4'47"

Ihmeellinen mies

Bantam-järven pohjoispuolella Litchfieldissä, Connecticutissa, on hieman yli 16 km²:n suuruinen luonnonsuojelualue, joka tarjoaa mm. loistavat retkeily- ja pyöräilymaastot, mutta on kiehtova paikka myös rikkaan kasvillisuutensa ja eläimistönsä vuoksi. Aluetta ylläpitää White Memorial Conservation Center, jonka perustajia 1913 olivat Alain C. ja May W. White – varakkaat sisarukset, jotka asuivat yhdessä koko elämänsä.

Veli Alain (1880-1951) saattaa hyvinkin olla tehtäväshakin historian merkittävin yksittäinen henkilö. Shakin säännöt hän oppi isältään John Jay Whitelta ollessaan 5-vuotias. 11-vuotiaana hän ratkaisi ja laati shakkitehtäviä ja tapasi myöhemmin monia problemisteja, joista Sam Loydista tuli hänen idolinsa ja oppi-isänsä. Jälkipolvet saattavat muistaa Whiten vaikkapa hyvin varhain alkaneesta problemistin urastaan, monista hienoista tehtävistään tai merkittävästä roolistaan Good Companions -tehtäväshakkiyhdistyksessä, mutta päällimmäisenä mieleen tullee kuitenkin hänen Joulusarjansa. Vuosien 1905-1936 välillä sarjassa ilmestyi 44 teosta, jotka White lähetti lukuisille ystävilleen ympäri maailmaa maksutta, joululahjana. White keräsi myös yli 250 000 tehtävän systemaattisesti järjestellyn kokoelman. Sen kohtalo oli myöhemmin hajota eri tahoille.

1930-luvulla Whiten terveydentila alkoi heiketä huomattavasti, mutta vielä 1940-luvulla hän julkaisi toista kirjasarjaa (Overbrook) Frank Altschulin kanssa. Tehtävämaailma menetti paljon, kun White kuoli 71-vuotiaana huhtikuussa 1951. Lähes kaikki hänen kirjansa on omistettu M.W.W:lle, joka oli hänen sisarensa May.

Henry Tannerin ansiokas artikkeli Whitesta ja hänen Joulusarjastaan julkaistiin Suomen Tehtäväniekat -lehden numerossa 3/2006. Voit lukea sen PDF-versiona täältä.

Myös Bob Meadleyn A letter to Bert on mielenkiintoista luettavaa. Se puolestaan löytyy täältä.

Suklaata, tupakkaa ja olutta

Shakki mainonnassa on oma mielenkiintoinen juttunsa. "Tee oikea siirto" voi olla oikein iskevä lause vaikkapa liikemaailmaan sijoittuvassa mainoksessa. Hieno shakkilauta ja mielikuvituksellinen asema vielä tehostaa vaikutelmaa. Peli tuokin lähes poikkeuksetta positiivisia mielleyhtymiä - myös shakkia pelaamattomien joukossa - joten shakin käyttäminen rekvisiittana ei ole ollenkaan ihmeellistä.

Timo Sarvelan jäämistöistä löysin kuitenkin pienen yllätyksen: lähes ehyenä säilyneen suklaakäärepaperin, jossa shakkiteema esiintyy yllättävän voimakkaana. Muistaako joku maistaneensa King-suklaata?


Voit katsella kuvaa lähemmin klikkaamalla sitä.

Itse shakinpelaajiin kohdistuva mainonta on ehkä oma lukunsa. Varsinkin vanhoista alan lehdistä voi löytää ihastuttavia "shakkimainoksia", kuten alla olevat 1930-luvun Suomen Shakeista poimitut.


Voit katsella kuvia lähemmin klikkaamalla niitä.


[Edit 26.4.2007: Antti G. Ojasen vuonna 1943 toimittamasta Ruutulaudasta löysin vielä seuraavan jollakin tapaa huvittavan mainoksen, joka on eittämättä ansainnut paikkansa tässä artikkelissa, vaikkei se shakkiin sinänsä liitykään.

Voit katsella kuvaa lähemmin klikkaamalla sitä.]

Helsingin Yleisen Shakkiseuran neljä suurta

Kun Relander-juttuni herätti kiinnostusta, päätin hiukan selvittää siinä mainittujen HYS:n neljän suuren (Backmansson, Hörhammer, Kaján, Uggla) shakkitaustoja. Heistä ainakin Backmanssonista (1860-1953) ja Hörhammerista (1884-1953) saisi kokonaan oman juttunsa, mutta se vartokoon vielä tekijäänsä. Seuraavassa Arvid Kajánia lukuun ottamatta kultakin kaksi peliä, jotka olen löytänyt vanhoista Suomen Shakeista. Tietääkö kukaan muita? Entä löytyykö Ugglasta kuvaa?

Backmansson, Hörhammer, Kaján

Kuningatargambiitti
Edgar Lindroos – Jarl Uggla
Pelattu Paimiossa 17.7.1926
1. d4 d5 2. c4 e6 3. Rf3 Rf6 4. Lg5 Rbd7 5. Rc3 Le7 6. e3 O-O 7. Tc1 c6 8. Dc2 a6 9. a3 Te8 10. Ld3 dxc4 11. Lxc4 b5 12. La2 h6 13. Lh4 Lb7 14. Lb1 Rf8 15. Re5 c5 16. dxc5 Lxc5 17. Td1 De7 18. Lxf6 Dxf6 19. Rd7 Dg5 20. Re4 Lxe4 21. Dxe4 f5 22. Df3 De7 23. Re5 Dc7 24. Rd3 Le7 25. g4 Da5+ 26. Ke2 b4 27. gxf5 exf5 28. Thg1 bxa3 29. La2+ Kh8 30. Txg7 Kxg7 31. Tg1+ Lg5 32. h4 f4 33. hxg5 hxg5 34. Db7+ 1-0

Kuningatarsotilaspeli

Helsingin Yleisen Shakkiseuran syysturnaus 1929

Jarl Uggla – K. E. Lagerstam

1. d4 d5 2. c3 c6 3. Lf4 Db6 4. Dc2 g6 5. f3 Lf5 6. Db3 Rf6 7. Rd2 h5 8. a4 Rbd7 9. a5 Dxb3 10. Rxb3 Tc8 11. e3 Lh6 12. Lxh6 Txh6 13. Kd2 a6 14. Re2 h4 15. Rec1 g5 16. h3 Rh5 17. Ld3 Le6 18. Te1 f5 19. Lc2 g4 20. Rd3 gxf3 21. Rbc5 fxg2 22. Tg1 Rxc5 23. Rxc5 f4 24. Rxe6 fxe3+ 25. Ke1 Txe6 26. Lf5 Tf6 27. Lxc8 Rg3 28. Kd1 Tf1+ 29. Kc2 Txa1 30. Txa1 Rf1 31. 0-1

Lähettipeli

pelattu n. 1905

N.N. - Hugo Backmansson (sokkona)

1. e4 e5 2. Lc4 f5 3. Lxg8 Txg8 4. exf5 g6 5. fxg6 Txg6 6. Dh5 De7 7. Re2 d5 8. h3 Rc6 9. Rg3 Ld7 10. O-O O-O-O 11. Dd1 e4 12. Ra3 Re5 13. De1 Lxh3 14. De3 Rf3+ 15. Kh1 d4 16. Dxe4 Dxe4 17. Rxe4 Lxg2#

Ranskalainen puolustus

Kirjepeli 16.11.1928-19.4.1929

L. Ohls – Hugo Backmansson

1. e4 e6 2. d4 d5 3. e5 c5 4. c3 Rc6 5. Rf3 Db6 6. Ld3 cxd4 7. cxd4 Ld7 8. Lc2 Rb4 9. La4 Da6 10. Lc2 Rxc2+ 11. Dxc2 Tc8 12. Rc3 Re7 13. De2 Db6 14. O-O Rf5 15. Le3 Lb4 16. Tfc1 O-O 17. Tc2 Rxe3 18. fxe3 Le7 19. Te1 f5 20. g3 a6 21. Dg2 g5 22. h4 gxh4 23. gxh4+ Kh8 24. Rg5 Lxg5 25. hxg5 Tg8 26. Kf2 Dd8 27. Tcc1 Le8 ja valkea luovutti muutaman siirron kuluttua.

Grünfeldin puolustus

A. Candolin – Ivar Hörhammer

Turussa 1924

1. d4 Rf6 2. c4 g6 3. Rf3 Lg7 4. Rc3 d5 5. e3 O-O 6. cxd5 Rxd5 7. Db3 Rxc3 8. bxc3 c5 9. La3 cxd4 10. cxd4 Rc6 11. Le2 Da5+ 12. Rd2 Le6 13. Db2 Tfd8 14. O-O Txd4 15. exd4 Rxd4 16. Dxb7 Rxe2+ 17. Kh1 Ld5 18. Dxe7 Rf4 19. Re4 Da4 20. Tae1 Rxg2 21. Kxg2 Te8 22. Db4 Dc2 23. Kg1 Lxe4 24. f3 Lc3 25. Db5 Ld4+ 26. Kh1 Lxf3+ 27. Txf3 Txe1+ 28. Tf1 De4#

A. Candolin – Ivar Hörhammer

Helsingissä 1926

1.- Taf8 2. Re4 Rxe4 3. Lxe4 Dxe4 4. Dxe4 Tf1+ 5. Txf1 Txf1+ 6. Tg1 Rf2+ 7. Kg2 Lh3+ 8. Kf3 Rxe4+ 9. Txf1 Rd2+ 10. 0-1

Näistä neljästä ainakin Backmansson ja Kaján (1898-1953) ovat laatineet myös shakkitehtävän. Backmansson tiettävästi vain tämän yhden ainoan, mutta tietääkö joku, olisiko Kaján laatinut enemmän?

Hugo Backmansson

Novoje Vremja 1890

Kolmen siirron matti

Arvid Kaján

Suomen Shakki 1930

omistettu Hugo Backmanssonille 70-vuotispäivänä

Kolmen siirron matti

Ratkaisut noin viikon kuluttua.

[Edit 26.4.2007: Pistin tehtävien ratkaisut 20.4. kommenttina tähän artikkeliin. En tiedä, mitä on tapahtunut, mutta kommentti on hävinnyt sen siliän tien. Samalla meni koko kommentointimahdollisuus tähän artikkeliin - mystistä. Tehtävien ratkaisut:

Backmansson
1.Rd5! (uhkaa 2.Re3#)
1.- Txd5 2.Le4+ Kxe4 3.Df4#, 2.- Kg4 3.Dh4#
1.- Kg4 2.Dg6+ Kh3 3.Rf4#
1.- Te7 2.Rxe7+ Kg4 3.Dh4#

Kaján
1.Kc6! ja 2.Td4 ~/Kxd4 3.Te4/Lf6#]

[Edit 6.5.2007: Taas voi kommentoida tähänkin artikkeliin. Kaikki oli vain parin napinpainalluksen takana.]

Shakkia pelaava presidentti

Lauri Kristian Relander (1883-1942), Suomen tasavallan toinen presidentti, harrasti shakkia. Hänen vierailustaan Helsingin Yleisen Shakkiseuran peli-iltaan 30.9.1925 kirjoittaa toimittaja A. Kaján Suomen Shakin numerossa 10-12/1944. Melkein 20 vuotta vierailun jälkeen siis!

Kaján kirjoittaa: ”Presidentti otti kutsun ystävällisesti vastaan saapumalla keskiviikkona, syyskuun 30. päivänä 1925 vanhemman adjutanttinsa eversti Aejmelaeus-Äimän – shakinpe-
laaja hänkin – seurassa vierailulle seuran peli-iltaan. Galerie Hörhammerin viihtyisissä suojissa seuran hallitus in corpore ja joukko kutsuvieraita ottivat presidentin vastaan. Seuran puheenjohtaja eversti H. Backmansson puhui korkealle vieraalle tuoden esiin, miten suuri merkitys maan shakinpelaajille tällä vierailulla oli ja minkä kannustimen he siinä näkivät. Lopuksi hän toivotti presidentin sydämellisesti tervetulleeksi shakinpelaajien pariin. Lyhyessä kiitoksessaan presidentti Relander painosti shakkipelin ominaisuuksia ei ainoastaan hupaisana ajanvietteenä, vaan myös arvostelukykyä korottavana ja teroittavana askarteluna, jollaista me kaikki jokapäiväisessä elämässämmekin tarvitsemme.”

Puheiden jälkeen Relanderille luovutettiin visakoivuinen shakkipeli ja hän jäi seuraamaan kerhon vahvimpien pelaajien (Hörhammer ja Kaján sekä Backmansson ja Uggla) välisiä otteluita, mutta ei pelannut kuitenkaan itse.

Tapahtumasta on merkintä myös Relanderin päiväkirjassa (Presidentin päiväkirja 1. Julkaissut Eino Jutikkala. Weilin+Göös 1967), jonne se on päässyt luultavasti sen vuoksi, että Relander ei ollut oikein ilahtunut siitä, kuinka hänen shakkivierailunsa oli otettu lehdistössä vastaan. 19.10.1925 hän kirjoitti:

”Tänään se sitten tuli se sanomalehtipakina sen johdosta, että olin eräänä iltana kutsuttuna vieraana mennyt seuraamaan shakkipeliä. Pakina on Lappeenrannassa ilmestyvässä Etelä-Saimaa-lehdessä, ja jottei se jäisi minulta lukematta, lähetti lehti oikein erikoisnumeron siitä minulle postissa. Kyllähän minulla on ollut tiedossa, etteivät erinäiset piirit suopein silmin katsele edesottamisiani, mutta että sillä taholla suoranaisessa pahansuopaisuudessa mentäisiin niin pitkälle kuin kyseessä olevassa pakinassa, sitä en olisi uskonut. Että lehti, jonka päätoimittajana on filosofian maisteri, voi valtion päämiehestä - olkoon että tällä paikalla olen minä - kirjoittaa niin tahdittomasti, se osoittaa tavatonta vainoamishalua.”

Relander pelaa adjutanttinsa Äimän kanssa. (Kuva presidentin päiväkirjasta)

Päiväkirjamerkinnän luettuani jäin miettimään, että kuinkahan ilkikurisesti lehdistö on tuohon aikaan suhtautunut shakkipeliin. Se tuntui omituiselta, sillä useimmissa muissa maissa on suhtauduttu hyvin myönteisesti valtionpäämiesten mahdollisiin shakkitaitoihin, joskus jopa liioitellen.

Kyselin asiasta muutamilta tuttaviltani ja sain Antero Leitzingerilta vastauksena mm. Etelä-Saimaan kyseisen palstan (päivätty 17.10.1925). Siinä nimimerkki Totti kirjoittaa otsikon Shakkipeli arvoon ja kunniaan alla seuraavasti:

”Mekin kerran olemme olleet joutumaisillamme pelihimon pauloihin. Ei korttipelin, sillä siihen emme koskaan ole tunteneet minkäänlaista vetovoimaa, vaikka olemmekin pannut merkille, että esim. 8 markan nakissa voi puolessa tunnissa voittaa – tai hävitä – sievoisia summia. Meidän ensimmäinen ja ainoa rakkaus tällä alalla on shakkipeli, vaikka se onkin varttuneemmalla iällämme päässyt pahasti ruostumaan. [...] Vanha rakkautemme shakkipeliin leimahti ikäänkuin uuteen liekkiin ja me rupesimme muistelemaan lapsuutemme ja varhaisemman nuoruutemme kultaisia päiviä, huomatessamme suurten herrojenkin nykypäivinä olevan tähän hienoon ajanvietteeseen mieltyneitä. [...] Me otaksumme, että ylhäinen esimerkki varsinkin maalaisliiton keskuudessa herättää huomiota ja saa paljon seuraajia, sillä kyllä siellä, jos missään, tarvitaan sellaista työskentelyä, joka on omansa kohottomaan ja terästämään ihmisen ajatus- ja arvostelukykyä. [...] Ellei nyt kortinpeluu sittenkin olisi rakkaampaa, kun siihen on niin monessa miespolvessa harjaannuttu. Tosin se ei taida terästää älyä juuri yhtä suuressa määrässä kuin shakki, mutta eipä sillä ole väliäkään, sillä jos kaikki tulisivat yhtä viisaiksi, niin kuka sitten kelpaisi johtajaksi ja kutka laumaksi laskettaisiin? Me puolestamme tahtoisimme nyt pelata shakkia, mutta näyttää siltä, että emme enää koskaan saa siihen tarpeellista aikaa, sitä kiirettä työntouhua kun pakkaa olemaan ihan aina, pyhät ja aret, yöt ja päivät. Mutta emme me silti kadehdi niitä, joilla on aikaa ja tilaisuutta päästää Barabbas irti, s.o. Pelihimo valloilleen. Niin että antakaa ravata vain ajatus- ja arvostelukykynne terästämiseksi, elleivät elävätkuvat siihen yksin riitä.”

Juttu tuntuu siis pieneltä ja melko harmittomalta pilalta. Ehkä Relander oli tässäkin suhteessa samalla tavoin yliherkkä arvostelulle, kuten hänen sanotaan muutenkin olleen. Joka tapauksessa shakkiharrastustaan hän ei näy hylänneen. Mielenkiintoinen on Leitzingerin löytämä maininta Svenska Pressenistä 26.10.1935. Siinä kerrottiin Relanderin vierailleen tiistaina 22.10.1935 Helsingin Yleisessä Shakkiseurassa koko illan ja pelanneen tasan Karlinia vastaan. Onkohan kyseessä tosiaan ollut ruotsalainen huippupelaaja Ored Karlin, joka vieraili noihin aikoihin Suomessa?

Muita mainintoja presidentin shakkiharrastuksesta on ollut ainakin Allas Krönikassa 17.10.1925, Helsingin Sanomissa 4.10.1925 sekä Sakari Virkkusen teoksessa Relander. Hymyilevä presidentti. Otava 1979. Aleksis Rautasen omistustehtävä Relanderille julkaistiin monissa lehdissä samaan aikaan 1.9.1929. Löytyykö muita dokumentteja presidentin harrastuksesta?