Shakkia kirjan sivuilla
Kuka arvaa, mistä romaanista(!) alla oleva sivu on?
Kuva suurenee klikkaamalla.
Kuva suurenee klikkaamalla.
31. maaliskuuta 2011
30. maaliskuuta 2011
Suomen Shakki 2/2011
Uusin Suomen Shakki on ilmestynyt tänään. 10-sivuisen pdf-näytteen voi ladata ja lukaista klikkaamalla kantta.
Seuraava lehti ilmestyy toukokuun puolivälin huituvilla.
[Edit 30.3.2011, klo 16.58: Sivulle 24 on jäänyt virhe. Vasemmalla palstalla oleva kuvio kuuluisi olla valkean 18. siirron jälkeen.]
Seuraava lehti ilmestyy toukokuun puolivälin huituvilla.
[Edit 30.3.2011, klo 16.58: Sivulle 24 on jäänyt virhe. Vasemmalla palstalla oleva kuvio kuuluisi olla valkean 18. siirron jälkeen.]
29. maaliskuuta 2011
Levynkansia ja muuta (4)
Tietääkö joku jotain oheisesta levystä?
King Bishop and the Squares: Deeper Blues (1999)
Kappaleet:
1. Deeper Blues
2. Fifteen Queens
3. B Player Blues
4. John Henry
5. I Had A Won Game
6. Chess For Blood
7. Chess-By-Mail
8. Chess For Fun
9. American Team
10. Sacking The King
11. The Queens Rock Pawn
12. Music Of The Game
King Bishop and the Squares: Deeper Blues (1999)
Kappaleet:
1. Deeper Blues
2. Fifteen Queens
3. B Player Blues
4. John Henry
5. I Had A Won Game
6. Chess For Blood
7. Chess-By-Mail
8. Chess For Fun
9. American Team
10. Sacking The King
11. The Queens Rock Pawn
12. Music Of The Game
28. maaliskuuta 2011
25. maaliskuuta 2011
Niinistö pelaa
Huomenna 26.3. Lempäälän Ideaparkissa järjestetään shakkitapahtuma, jonka yhtenä ohjelmanumerona on näytösottelu Eduskunnan puhemies Sauli Niinistön ja nuoren Maria Larionovan välillä.
Aikataulu ja ohjelma:
klo 10.00-12.00 lapsille ja nuorille tarkoitettu shakkirata, jonka vetävät moninkertaiset Suomen mestarit, Tammer-Shakin kansainväliset mestarit Heikki Lehtinen ja Mika Karttunen. He toimivat myös päätoimisina opettajina pääosin Tampereella alakouluissa tapahtuvissa shakin puuhakerhoissa.
n. klo 11.45 Tammer-Shakin edustusjoukkueen jäsenet esittäytyvät areenalla sekä tuovat esille voittopokaalinsa ja kertovat tuntemuksistaan liigamestaruuden voitettuaan.
n. klo 12.00 alkaen eduskunnan puhemies Sauli Niinistö sekä eduskunnan shakkikerhon pj. ja entinen Suomen Keskusshakkiliiton pj. Arto Satonen saapuvat areenalle. Sauli Niinistö pelaa kaksi pikapeliä (näytösotteluna) 15-vuotiasta helsinkiläistä HSL:n nappulamestari Maria Larionovaa vastaan. Tämän jälkeen Arto Satonen pelaa simultaania n. 12. halukasta vastaan simultaanishakkia.
24. maaliskuuta 2011
Geopoliittinen shakkilauta
Russia Today: "The lightning invasion of Libya by the Western coalition, harshly condemned by Russia as 'indiscriminate bombing,' is not simply a defense of Libyan civilians, according to US sources, but a move on the geopolitical chessboard to counter Iranian influence, as well as protect precious oil routes."
20. maaliskuuta 2011
Kirja-arvosteluja (14)
(Julkaistu Suomen Shakissa 1/2010)
Eero E. Böök & Ilkka Kanko & Petri Saharinen:
Kaunista shakkia. Ali Ragnar Krogiuksen valitut pelit
Helsingin Shakkiklubi ry 2009, 102 s.
www.helsinginshakkiklubi.fi
Suomalainen shakkikirjallisuus sai vuoden 2009 lopulla merkittävän lisäyksen, kun Helsingin Shakkiklubi (HSK) julkaisi suomalaisen mestaripelaajan Ragnar Krogiuksen (1903–1980) shakillisen elämäkerran Kaunista shakkia. Teos pohjautuu suurmestari Eero Böökin ja Krogiuksen itsensä analyyseihin; näitä täydentävät Ilkka Kankon pelishakilliset lisäykset ja Petri Saharisen laaja elämäkerrallinen osuus. 102-sivuisessa pehmeäkantisessa kirjassa on 54 Krogiuksen voittopeliä vuosilta 1923–1968 ja lopussa listaus Krogiuksen tärkeimmistä kilpailutuloksista, pelaajahakemisto ja avausluettelo.
Koska Ragnar Krogius lienee useimmille Suomen Shakin lukijoille vain nimi shakkihistoriamme menneisyydestä – jos sitäkään – lienee paikallaan esitellä häntä hieman lähemmin. Viipurin läänin Jääskessä syntynyt Krogius vietti lapsuutensa ja kävi koulunsa Viipurissa, jossa hän myös oppi shakin alkeet ja liittyi Viipurin Shakkiklubiin. Siellä vaikutti Suomen tuolloin paras pelaaja Anatol Tschepurnoff (1871–1942), jonka aktiivinen, sommitelmiin pyrkivä pelityyli vaikutti myös Krogiukseen.
Krogiuksesta kehittyi pikku hiljaa vahva pelaaja, ja edistyäkseen vielä pitemmälle hän muutti 1920-luvun lopulla Helsinkiin ja liittyi Ivar Hörhammerin perustamaan Helsingin Yleiseen Shakkiseuraan (HYS). 1930-luvun alkuun mennessä Krogiuksesta oli tullut yksi kärkipelaajistamme, ja hänet valittiin mm. Hampurissa 1930 pelattuihin joukkueiden MM-kisoihin (ns. shakkiolympialaisiin). Vaikka Krogiuksen (kuten koko joukkueemme) menestys jäikin vaatimattomaksi, tästä alkoi lähes kymmenen vuotta kestänyt jakso, minkä aikana Krogius taisteli Tschepurnoffin, Böökin ja muutaman muun kanssa Suomen shakkiherruudesta. Henkilökohtaisen, kaksinotteluilla ratkaistun SM-tittelin hän voitti vain kerran, 1932, mutta nykyisen kaltaisen mestaruusturnauksen (yleissuomalaisen turnauksen mestaruusluokan) kahdesti, vuodenvaihteessa 1931–1932 sekä syksyllä 1932.
Turnaustuloksia katsellessa huomaa, että Krogiuksen tulokset olivat melko epätasaisia. Tähän on varmaankin vaikuttanut hänen pyrkimyksensä päästä sommittelemaan lähes mihin hintaan tahansa, jolloin osa veitsenterävistä uhrauksista väistämättä kääntyy häviöiksi.
Sota-aika oli ollut sairastelevalle Krogiukselle raskasta, ja saatuaan avioeron 1946 hän päätti muuttaa Ruotsiin (jossa hän käytti nimeä Ali Krogius). Hän osallistui kuitenkin vielä vuodenvaihteessa 1947–1948 Turussa pelattuun SM-turnaukseen ja edusti Suomea kesän 1948 pohjoismaisissa turnauksissa. Tämän jälkeen hän osallistui Suomessa vain muutamiin viikonlopputurnauksiin. Ruotsissa Krogius ja hänen uusi vaimonsa asettuivat Tukholman naapuriin Solnaan. Hän edusti Solna Schackklubbenia ja sittemmin Solna Schacksällskapia. Krogius lienee ollut melko aktiivinen kerhopelaaja Solnassa, mutta tältä ajalta kirjoittajat eivät ole onnistuneet jäljittämään yhtään peliä.
Kaunista shakkia sisältää – nimensä mukaisesti – paljon kauniita sommitelmapelejä, ja jo taktiikan kannalta teokseen perehtyminen kannattaa. Lisäksi Böökin analyysit (ja Kankon lisäykset) antavat paljon hyödyllistä tietoa avauksista. Muutamat 1930-luvun avaustyypit ovat toki poistuneet aktiivikäytöstä, mutta jotkin on taas otettu uudelleen ohjelmistoon, ja monet avaukset ovat olleet käytössä jatkuvasti.
Saharisen sujuvasti kirjoittama 15-sivuinen elämäkerta antaa monipuolisen kuvan paitsi Krogiuksesta myös suomalaisesta shakkikulttuurista, erityisesti 1930-luvulta.
Shakkitekstiksi poikkeuksellisen hauska ja ajankuvanakin kiinnostava on kirjassa julkaistu, Krogiuksen kirjoittama juttu ”Shakkimiesten retki Varsovaan”, joka kertoo suomalaisjoukkueen vaiheista Varsovan joukkue-MM-kisoissa 1935. Tarina julkaistiin Uudessa Suomessa (kirjan mukaan 1936; miksi vasta kisojen jälkeisenä vuonna?), ja tekstin poikamainen huumori tuo mieleen legendaarisen pakinoitsija Ollin, jonka tekstit ilmestyivät juuri Uudessa Suomessa.
Peliohjelmilla suoritettu tarkistus on tuonut esille jonkin verran virheitä Krogiuksen ja Böökin analyyseissa; opettavaa tämäkin. Erityiskiitos teoksen hyvästä oikoluvusta: kirjoitusvirheitä osui silmään poikkeuksellisen vähän. Kaiken kaikkiaan Kaunista shakkia on oikein suositeltava teos, jota ilmavan taiton ja selkeiden kuvioiden ansiosta on miellyttävä lukea. Ehkäpä joskus vielä saamme lisää tietoa shakkimestarimme vaiheista Solnassa…
HSK:sta tilattuna (sp-osoite yllä kansikuvan vieressä) teoksen hinta on 18 euroa + toimituskulut. Shakkikirjakauppiaamme lisännevät tähän pari euroa.
Jälkikirjoitus. Esimerkkinä Ragnar Krogiuksen sommitelmakyvyistä olkoon asema pelistä Ilmari Niemelää vastaan (Loviisa 1934).
Kuvion asemassa valkea saa (todennäköisesti ratkaisevan) edun uhrauksella 16.Txh7!, minkä seuraukset valkean on varmaankin ollut laskettava jo muutamaa siirtoa aikaisemmin. Jos musta ottaa tarjotun tornin vastaan heti, 16…Kxh7, seuraa 17.Dh5+ Kg7 18.Dh6+ Kg8 19.Lxg6 jne., ja jos 16…Lxg5 niin 17.Lxg6 Lh4+ 18.Kf1 fxg6 19.Txb7. Niinpä pelijatko 16…cxd3 lienee sitkein puolustus. Valkean pelattua 17.Kf2 musta jatkoi 17…f6 ja siirron 18.Dh1 jälkeen musta ilmeisesti luovutti (sitä ei suoraan sanota tekstissä; poistuiko Niemelä tupakalle ja jätti palaamatta laudan ääreen?!), mutta mielenkiintoista on tutkia, mitä olisi tapahtunut siirron 17…Kxh7 jälkeen. Teoksessa Böök toteaa lakonisesti, että ”nyt [olisi] seurannut 18.Dh1+ Kg8 19.Dh6 sekä 20.Th1 ja lopuksi matti”. Kanko ei tätä kommenttia kommentoi, enkä minäkään voi väittää, että se olisi varsinaisesti väärin, sillä mustasta kyllä tulee matti, mutta se voi kuitenkin kestää parikymmentä siirtoa ja saattaa toisinaan vaatia valkealta suurta tarkkuutta.
Katsotaanpa. Siis 16.Txh7 cxd3 17.Kf2 Kxh7 18.Dh1+ Kg8 19.Dh6 Lxg5 20.fxg5; nyt mD:lla on kaksi vaihtoehtoa, joissa molemmissa on omat puutteensa: a) 20...Dd7 21.Th1 f5 22.gxf6 ja jos nyt 22…Kf7 niin vain 23.Rf3!! johtaa valkean voittoon, esim. 23…Ke8 24.Dxf8+! Kxf8 25.Th8+ Kf7 26.Rg5# (mikä olisi ollut sovelias päätös tälle sommitelmapelille); jos 22...Txf6+ 23.exf6 Df5+ 24.Ke1 Dxf6 25.Dh7+ Kf8 26.Dxb7 voittaa; tai 23…Kf7 24.Rf3 +–; b) 20…De7 on sitkeämpi, koska mD voi lyödä f6:een, mutta toisaalta vT pystyy nyt lyömään 24. siirrossa mD:n shakilla: 21.Th1 f5 22.Dh8+ (22.gxf6? Txf6+ 23.exf6 Dxf6+ vaikeasti arvioitavin asemin) Kf7 23.Th7+ Ke6 24.Txe7+ Kxe7 25.Dg7+ Tf7 26.Dxg6, minkä jälkeen materiaali on suurin piirtein tasan, mutta valkealla on e- ja g-sotilaiden ansiosta pahoja uhkauksia (mm. 27.e6 Tff8 28.Dg7+ voittaa lähetin); peli voisi jatkua esim. 26…Kf8 27.Rf3 Te8 28.Dh6+! Kg8 29.g6 Tg7 30.Rg5 uhaten 31.Rf7 tai Rh7 ja jos 30…Tee7 niin 31.e6 ja 32.Rf7 voittaen.
Valkean uhraus 16. siirrossa lienee siis korrekti; sääli vain, että peli päättyi niin lyhyeen.
Eero E. Böök & Ilkka Kanko & Petri Saharinen:
Kaunista shakkia. Ali Ragnar Krogiuksen valitut pelit
Helsingin Shakkiklubi ry 2009, 102 s.
www.helsinginshakkiklubi.fi
Suomalainen shakkikirjallisuus sai vuoden 2009 lopulla merkittävän lisäyksen, kun Helsingin Shakkiklubi (HSK) julkaisi suomalaisen mestaripelaajan Ragnar Krogiuksen (1903–1980) shakillisen elämäkerran Kaunista shakkia. Teos pohjautuu suurmestari Eero Böökin ja Krogiuksen itsensä analyyseihin; näitä täydentävät Ilkka Kankon pelishakilliset lisäykset ja Petri Saharisen laaja elämäkerrallinen osuus. 102-sivuisessa pehmeäkantisessa kirjassa on 54 Krogiuksen voittopeliä vuosilta 1923–1968 ja lopussa listaus Krogiuksen tärkeimmistä kilpailutuloksista, pelaajahakemisto ja avausluettelo.
Koska Ragnar Krogius lienee useimmille Suomen Shakin lukijoille vain nimi shakkihistoriamme menneisyydestä – jos sitäkään – lienee paikallaan esitellä häntä hieman lähemmin. Viipurin läänin Jääskessä syntynyt Krogius vietti lapsuutensa ja kävi koulunsa Viipurissa, jossa hän myös oppi shakin alkeet ja liittyi Viipurin Shakkiklubiin. Siellä vaikutti Suomen tuolloin paras pelaaja Anatol Tschepurnoff (1871–1942), jonka aktiivinen, sommitelmiin pyrkivä pelityyli vaikutti myös Krogiukseen.
Krogiuksesta kehittyi pikku hiljaa vahva pelaaja, ja edistyäkseen vielä pitemmälle hän muutti 1920-luvun lopulla Helsinkiin ja liittyi Ivar Hörhammerin perustamaan Helsingin Yleiseen Shakkiseuraan (HYS). 1930-luvun alkuun mennessä Krogiuksesta oli tullut yksi kärkipelaajistamme, ja hänet valittiin mm. Hampurissa 1930 pelattuihin joukkueiden MM-kisoihin (ns. shakkiolympialaisiin). Vaikka Krogiuksen (kuten koko joukkueemme) menestys jäikin vaatimattomaksi, tästä alkoi lähes kymmenen vuotta kestänyt jakso, minkä aikana Krogius taisteli Tschepurnoffin, Böökin ja muutaman muun kanssa Suomen shakkiherruudesta. Henkilökohtaisen, kaksinotteluilla ratkaistun SM-tittelin hän voitti vain kerran, 1932, mutta nykyisen kaltaisen mestaruusturnauksen (yleissuomalaisen turnauksen mestaruusluokan) kahdesti, vuodenvaihteessa 1931–1932 sekä syksyllä 1932.
Turnaustuloksia katsellessa huomaa, että Krogiuksen tulokset olivat melko epätasaisia. Tähän on varmaankin vaikuttanut hänen pyrkimyksensä päästä sommittelemaan lähes mihin hintaan tahansa, jolloin osa veitsenterävistä uhrauksista väistämättä kääntyy häviöiksi.
Sota-aika oli ollut sairastelevalle Krogiukselle raskasta, ja saatuaan avioeron 1946 hän päätti muuttaa Ruotsiin (jossa hän käytti nimeä Ali Krogius). Hän osallistui kuitenkin vielä vuodenvaihteessa 1947–1948 Turussa pelattuun SM-turnaukseen ja edusti Suomea kesän 1948 pohjoismaisissa turnauksissa. Tämän jälkeen hän osallistui Suomessa vain muutamiin viikonlopputurnauksiin. Ruotsissa Krogius ja hänen uusi vaimonsa asettuivat Tukholman naapuriin Solnaan. Hän edusti Solna Schackklubbenia ja sittemmin Solna Schacksällskapia. Krogius lienee ollut melko aktiivinen kerhopelaaja Solnassa, mutta tältä ajalta kirjoittajat eivät ole onnistuneet jäljittämään yhtään peliä.
Kaunista shakkia sisältää – nimensä mukaisesti – paljon kauniita sommitelmapelejä, ja jo taktiikan kannalta teokseen perehtyminen kannattaa. Lisäksi Böökin analyysit (ja Kankon lisäykset) antavat paljon hyödyllistä tietoa avauksista. Muutamat 1930-luvun avaustyypit ovat toki poistuneet aktiivikäytöstä, mutta jotkin on taas otettu uudelleen ohjelmistoon, ja monet avaukset ovat olleet käytössä jatkuvasti.
Saharisen sujuvasti kirjoittama 15-sivuinen elämäkerta antaa monipuolisen kuvan paitsi Krogiuksesta myös suomalaisesta shakkikulttuurista, erityisesti 1930-luvulta.
Shakkitekstiksi poikkeuksellisen hauska ja ajankuvanakin kiinnostava on kirjassa julkaistu, Krogiuksen kirjoittama juttu ”Shakkimiesten retki Varsovaan”, joka kertoo suomalaisjoukkueen vaiheista Varsovan joukkue-MM-kisoissa 1935. Tarina julkaistiin Uudessa Suomessa (kirjan mukaan 1936; miksi vasta kisojen jälkeisenä vuonna?), ja tekstin poikamainen huumori tuo mieleen legendaarisen pakinoitsija Ollin, jonka tekstit ilmestyivät juuri Uudessa Suomessa.
Peliohjelmilla suoritettu tarkistus on tuonut esille jonkin verran virheitä Krogiuksen ja Böökin analyyseissa; opettavaa tämäkin. Erityiskiitos teoksen hyvästä oikoluvusta: kirjoitusvirheitä osui silmään poikkeuksellisen vähän. Kaiken kaikkiaan Kaunista shakkia on oikein suositeltava teos, jota ilmavan taiton ja selkeiden kuvioiden ansiosta on miellyttävä lukea. Ehkäpä joskus vielä saamme lisää tietoa shakkimestarimme vaiheista Solnassa…
HSK:sta tilattuna (sp-osoite yllä kansikuvan vieressä) teoksen hinta on 18 euroa + toimituskulut. Shakkikirjakauppiaamme lisännevät tähän pari euroa.
Henry Tanner
Jälkikirjoitus. Esimerkkinä Ragnar Krogiuksen sommitelmakyvyistä olkoon asema pelistä Ilmari Niemelää vastaan (Loviisa 1934).
Kuvion asemassa valkea saa (todennäköisesti ratkaisevan) edun uhrauksella 16.Txh7!, minkä seuraukset valkean on varmaankin ollut laskettava jo muutamaa siirtoa aikaisemmin. Jos musta ottaa tarjotun tornin vastaan heti, 16…Kxh7, seuraa 17.Dh5+ Kg7 18.Dh6+ Kg8 19.Lxg6 jne., ja jos 16…Lxg5 niin 17.Lxg6 Lh4+ 18.Kf1 fxg6 19.Txb7. Niinpä pelijatko 16…cxd3 lienee sitkein puolustus. Valkean pelattua 17.Kf2 musta jatkoi 17…f6 ja siirron 18.Dh1 jälkeen musta ilmeisesti luovutti (sitä ei suoraan sanota tekstissä; poistuiko Niemelä tupakalle ja jätti palaamatta laudan ääreen?!), mutta mielenkiintoista on tutkia, mitä olisi tapahtunut siirron 17…Kxh7 jälkeen. Teoksessa Böök toteaa lakonisesti, että ”nyt [olisi] seurannut 18.Dh1+ Kg8 19.Dh6 sekä 20.Th1 ja lopuksi matti”. Kanko ei tätä kommenttia kommentoi, enkä minäkään voi väittää, että se olisi varsinaisesti väärin, sillä mustasta kyllä tulee matti, mutta se voi kuitenkin kestää parikymmentä siirtoa ja saattaa toisinaan vaatia valkealta suurta tarkkuutta.
Katsotaanpa. Siis 16.Txh7 cxd3 17.Kf2 Kxh7 18.Dh1+ Kg8 19.Dh6 Lxg5 20.fxg5; nyt mD:lla on kaksi vaihtoehtoa, joissa molemmissa on omat puutteensa: a) 20...Dd7 21.Th1 f5 22.gxf6 ja jos nyt 22…Kf7 niin vain 23.Rf3!! johtaa valkean voittoon, esim. 23…Ke8 24.Dxf8+! Kxf8 25.Th8+ Kf7 26.Rg5# (mikä olisi ollut sovelias päätös tälle sommitelmapelille); jos 22...Txf6+ 23.exf6 Df5+ 24.Ke1 Dxf6 25.Dh7+ Kf8 26.Dxb7 voittaa; tai 23…Kf7 24.Rf3 +–; b) 20…De7 on sitkeämpi, koska mD voi lyödä f6:een, mutta toisaalta vT pystyy nyt lyömään 24. siirrossa mD:n shakilla: 21.Th1 f5 22.Dh8+ (22.gxf6? Txf6+ 23.exf6 Dxf6+ vaikeasti arvioitavin asemin) Kf7 23.Th7+ Ke6 24.Txe7+ Kxe7 25.Dg7+ Tf7 26.Dxg6, minkä jälkeen materiaali on suurin piirtein tasan, mutta valkealla on e- ja g-sotilaiden ansiosta pahoja uhkauksia (mm. 27.e6 Tff8 28.Dg7+ voittaa lähetin); peli voisi jatkua esim. 26…Kf8 27.Rf3 Te8 28.Dh6+! Kg8 29.g6 Tg7 30.Rg5 uhaten 31.Rf7 tai Rh7 ja jos 30…Tee7 niin 31.e6 ja 32.Rf7 voittaen.
Valkean uhraus 16. siirrossa lienee siis korrekti; sääli vain, että peli päättyi niin lyhyeen.
19. maaliskuuta 2011
Viikon video 89
Mark Taimanov täytti reilu kuukausi sitten 85 vuotta. Useat venäjänkieliset tv-kanavat ovat lähettäneet ohjelmaa hänestä. Viikon videona NTD Russianin lähetys. Kesto: 4'05"
Lisää löytyy esimerkiksi Google Videohausta nimellä Марк Тайманов.
Kaikki viikon videot tästä
Suomen Shakki 1/2011
Suomen Shakki 1/2011 ilmestyi jo 10. helmikuuta, mutta kiireiden vuoksi saan pdf-näytteen postattua vasta nyt.
10-sivuinen näyte latautuu klikkaamalla kantta.
Sisältö:
Pääkirjoitus 3
Seurajoukkueiden Eurocup 4
Iran – mielenkiintoinen shakkimaa 15
Salon viikonlopputurnaus 18
Tim Krabbé: Kuinka Bristol-teema muutti elämäni 22
Kartulla kopautettua: Tylsyyden huppu 24
Kirjeshakki 27
Kuukauden analyysi: Nuori Kasparov 30
Suomalaisia avausideoita: Nuori Westerinen kehitti avausteoriaa 34
Tehtäväshakki: Matti Myllyniemelle suurmestarin arvo 39
Suomen Shakki 40 vuotta sitten 41
Kombit 42
Shakkivisa 43
Ratkaisuja 44
Pertti Lindgren in memoriam 45
Eero Hillilä in memoriam 46
SKSL tiedottaa 48
Numero 2/2011 menee painoon maanantaina ja ilmestyy siis kuun vaihteessa. Numeron 3 aineisto päätoimittajalle 14. huhtikuuta mennessä.
10-sivuinen näyte latautuu klikkaamalla kantta.
Sisältö:
Pääkirjoitus 3
Seurajoukkueiden Eurocup 4
Iran – mielenkiintoinen shakkimaa 15
Salon viikonlopputurnaus 18
Tim Krabbé: Kuinka Bristol-teema muutti elämäni 22
Kartulla kopautettua: Tylsyyden huppu 24
Kirjeshakki 27
Kuukauden analyysi: Nuori Kasparov 30
Suomalaisia avausideoita: Nuori Westerinen kehitti avausteoriaa 34
Tehtäväshakki: Matti Myllyniemelle suurmestarin arvo 39
Suomen Shakki 40 vuotta sitten 41
Kombit 42
Shakkivisa 43
Ratkaisuja 44
Pertti Lindgren in memoriam 45
Eero Hillilä in memoriam 46
SKSL tiedottaa 48
Numero 2/2011 menee painoon maanantaina ja ilmestyy siis kuun vaihteessa. Numeron 3 aineisto päätoimittajalle 14. huhtikuuta mennessä.
10. maaliskuuta 2011
Pojan kanssa
Jari Huhtasalo laulaa shakin pelaamisesta. Vähän rasittavan kappaleen pystyy kyllä kertaalleen kuuntelemaan.
Kiitokset Atelle vinkistä!
2. maaliskuuta 2011
Bürgerbräukellerin attentaatti
Books on Demandilta ilmestyi loppuvuonna 2010 porvoolaisen Johan Strengin kirjoittama jännäri Musta rintama. Kirja kertoo yhden mahdollisen version Hitleriä vastaan vuonna 1939 suunnatusta attentaatista, jota ei koskaan saatu selvitettyä. Myös Aljechin seikkailee kirjan sivuilla. Lisää tulevassa Suomen Shakissa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
