Viikon video 94

Manic Street Preachersin musiikkivideo (It's Not War) Just The End Of Love on täyttä asiaa, tai ainakin jokseenkin. Kesto: 3'35"



Kaikki viikon videot tästä

Vitsi kun on hauskaa

– Miten golfari voitetaan shakissa?
– Kun ei jätetä asemaan reikiä.


– Miksi sanotaan ratsua, joka siirtyy b1:stä c4:ään?
– Kevytkenkäiseksi.


– Miksi shakinpelaajat pitävät valokuvista?
– He haluavat seurata niiden kehitystä.


– Miksi Lumikki söi sotilaan?
– Hän ei tiennyt sen olevan myrkytetty.

Viikon video 93

Viikon videona T. S. Eliotin runoon The Love Song of J. Alfred Prufrock perustuva lyhytelokuva. Kesto: 6'18"



Kiitokset vinkistä Henry Tannerille!

Kaikki viikon videot tästä

Kalajuttu

Hauki on kala, ja aika moni shakkimies on myös kova kalamies. Moskovan shakkiolympialaisissa vuonna 1956 pelannut Veikko Hänninen on kirjoittanut kalajutuista kirjankin, Siima soi (Gummerus 1978).

Melkoinen piski

– Siitä saatte hyvän koiran, tarjoaa metsästäjä. – Se on viisas ja mietiskelee kaikenlaisia asioita aikansa kuluksi. Opettakaa sille aakkoset, niin jouluna se jo lukee sujuvasti ainakin poikien kirjoja! Antakaa sille shakkilauta eteen ja jo neljännellä siirrolla huomaatte olevanne häviöllä. Näettehän sen otsan?

Veikko Huovinen: Hamsterit (WSOY 1957)

Veljeni Sebastian

Annika Idstömin kirja (WSOY 1985) pahasta, painajaismaisesta maailmasta. Shakkiakin pelataan. Parempina hetkinä.

Viikon video 92

The Chess Show, huumoria 20 jakson verran! Tässä eka osa. Loput täältä. Kesto: 8'41"



"The Chess Show" is a locally produced, cable access TV show, viewable in the Portland, Oregon metropolitan area. Viewers can call in and make moves. There are challenging quizes, music videos, fabulous prizes, and a sexy hostess! all for the sole purpose of permanently imprinting the concept that "chess can be fun" into the subconsious of thousands of TV channel surfers."

Kaikki viikon videot tästä

Shakki lehdistössä (19)

Leena Laitinen jälleen. Tällä kertaa Me Naisissa 16.4.1987.

Shakki lehdistössä (18)

Elvytänpä vanhan sarjan. Aiemmat osat löytyvät blogin haulla.

Kovin moni shakinpelaaja ei ole saanut kasvojaan aikakauslehden (muun kuin Suomen Shakin) kanteen. Kauneus ja terveys -lehden 2/1983 kannessa poseeraavasta Leena Laitisesta on toki kirjoitettu ennenkin.







(Kuvat suurenevat klikkaamalla.)

Jk. Huomasin vasta, että blogin perustamisesta tuli tänään kuluneeksi neljä vuotta. Sinä aikana on ollut 436 postausta. Kiitos sinnikkäille lukijoille!

Papiross

Daniel Katzin mainio Mikko Papirossin taivaallinen niskalenkki (WSOY 1972) on monessa mielessä yllättävän ajankohtainen.

Ranskalaiset rakentavat öljynjalostamoa shakkilaudalle.

– Taimanovin mukaan f6 olisi parempi, sillä jos kompressori bc6?, niin caterpillari a4! ja Ståhlberg–Capablanca, Margate 1936:n mukaan siitä seuraa...

Viikon video 91

Suurmestari Heikki Kallio salaisista muistiinpanoista. Kesto: 9'44"

"Muistiinpanot on tylsiä, mutta salaiset muistiinpanot kiinnostaa. Erityisesti sellaiset, joita jotkut muut on tehny. Ja tässä mä oon tulostanu sähköposteja, jotka on lähettäny Suomen Keskusshakkiliiton hallituksen sisäpiiriin kuuluvat henkilöt."



Kaikki viikon videot tästä

Nyrkkeily kuin shakkia

Viime lauantaina Robert Helenius tyrmäsi raskaansarjan ottelussa Samuel Peterin. Selostaja Christer Sarlin selosti ottelua muun muassa näin:

”Nyrkkeilyhän on kuin shakkia. Jokainen liike pitää etukäteen – tai siirto pitää etukäteen miettiä tarkkaan, ja jos ei sitten tuota liikettä tule miettineeksi, niin siinä on hyvin nopeasti vastustaja tekee sinusta matin.”

Sarlin on aiemminkin verrannut nyrkkeilyä shakkiin.

Siirto, shakki, matti

Kirjoitin Shakkifoorumille aprillipäivänä seuraavan viestin:

”Joskus on käynyt mielessä, että lauta ja nappulat ovat oikeastaan turhakkeita – jopa koordinaatit.

Voitaisiinhan käydä vaikka seuraavanlainen vuoropuhelu:

– Siirto.
– Siirto.
– Siirto.
– Shakki.
– Siirto.

Aika monta mahdollista peliä olisi tuossa jo pelattu.”

Viesti ei ole pilaa eikä nonsensea, vaikka äkkiseltään se voi siltä näyttääkin. Jatkan ideasta tässä, koska vastaavaa pohdiskelua tai shakin varianttia en muista nähneeni.

Peliä voitaisiin siis käydä kahden pelaajan välillä, niin että siirrot välitetään sanomalla ’siirto’, ’shakki’ tai ’matti’. Nappuloita tai ruutujakaan ei ole muualla kuin päässä. Sokkoshakkia siis, mutta sillä erolla, että vastustajalle ei kerrota, mitä on siirretty ja mihin. Jotta mielenkiinto säilyy, niin matin täytyy olla ehdollinen. Sen voi siis kiistää, jos sen voi kiistää. Otetaan esimerkki:

Pelaaja A: ”Siirto.”
Pelaaja B: ”Siirto.”
Pelaaja A: ”Siirto.”
Ja nyt pelaaja B sanoo: ”Matti.”

Pelaaja B siis olettaa, että peli on kulkenut esimerkiksi 1.f4 e5 2.g4 Dh4#. Pelaaja A kuitenkin kiistää matin, koska hän on voinut siirtää muutakin kuin pikaisen lopun sallivat siirrot, aloittaa vaikka 1.e4:llä. Peli siis jatkuu. Tai ehkä on parempi, että väärän matin julistanut häviää.

Sitä vastoin shakki ei ole ehdollinen, se päinvastoin määrää ja rajoittaa mahdollisten pelien lukumäärää. Esimerkiksi sarjassa siirto–siirto–shakki on paljon vähemmän mahdollisia asemia kuin shakittomassa sarjassa.

Tällainen shakki on kuitenkin niin tavattoman mutkikasta, että sillä lienee mielenkiintoa korkeintaan tehtäväshakin puolella. Jos sielläkään.

Syy keksintöön

Kun siis huomaamme ajatustyömme onnistuvan eli ajatuksemme helposti kehkeytyvän tajunnassamme, niin tunnemme siitä iloa, joka ilo on paljasta oman voiman tunnetta. Arvoitusten arvaaminen, shakki ynnä muut pelit, jotka antavat tilaisuutta ajatusta ponnistelemalla voittamaan vaikeuksia, ovat sen vuoksi viehättävät, ja tämä on syy niiden keksintöön.

Filosofi Thiodolf Rein (1838–1919) Sielutieteen oppikirjassa 1884.