Viikon video 43

David Janssen (1931-1980) kertoo Dean Martinille (1917-1995) shakkipelin saloista NBC:n Dean Martin Show'ssa 25.9.1969. Kesto: 4'05"

Edit 24.5.2009: Video ei ole enää nähtävissä YouTubessa!

Kaikki viikon videot tästä.

Synttärit

Blogi täyttää tänään vuoden! Sen kunniaksi panin pöydän koreaksi.

Tai no, ostin ainakin Finlaysonin pöytäliinan...

Armeijassa pelattiin shakkia

Kirjailijat Oiva Paloheimo (vasemmalla) ja Olavi Siippainen pelaamassa shakkia Aunuksessa 1944.

Viihdytystoiminnalla oli tärkeä rooli asemasotavaiheessa jatkosodan pitkittyessä. Shakkia pidettiin erinomaisena ajantappajana, joten se hyväksyttiin yhdeksi virallisista viihdytysmuodoista. Käytännössä puolustusvoimain shakkitoimintaa määrättiin hoitamaan Osmo Kaila, jonka tehtäväksi tuli shakkipalstan toimittaminen kenttälehtiin, shakkioppaan kirjoittaminen (Jokamiehen shakkiopas, 1943) sekä kaikenlainen sotilaiden shakkiharrastuksen edistäminen ja tukeminen. Valtiovallan puolesta armeijaan toimitettiin yli kymmenet tuhannet shakkivälineet. On oletettavaa, että shakinharrastajien määrä on tuolloin ollut Suomessa suurimmillaan.

Edit 10.4.2008 klo 1.43: Sodanaikaisissa propagandalehtisissä kuvattiin shakkia pelaavia sotavankeja - ainakin niissä, jotka Neuvostoliitto levitti suomalaisille ja Pohjois-Suomessa olleille saksalaisille joukoille. (Kuvat suurenevat klikkaamalla.)

Lisää propagandalehtisiä ja paljon paljon muita vanhoja aineistoja Kansalliskirjaston Pelasta kirja -projektin sivuilla, jossa voi myös lahjoittaa rahaa vanhojen aarteiden konservointiin ja digitointiin!

Herra Snellman

Pietarsaarelaisen liha-alan yrityksen mainospostikortissa makkaramestari Herra Snellman pelaa shakkia kissansa kanssa. Ukkelia on perinteisesti pidetty sympaattisena hahmona, mutta kortin kuva herättää epäilyksen: kuinka kissan käy, jos se voittaa? Etenkin jos muistaa 60-luvun margariiniskandaalin ja siitä elämään jääneen hokeman: "Ennen pantiin mirrit multaan, nyt ne pannaan Suvikultaan."

Kortin on piirtänyt Sirpa Hammar.

Viikon video 42

Monkey Business (1931) on Marx-veljesten kolmas pitkä elokuva, ja sitä pidetään yhtenä heidän parhaistaan. Oheisen videopätkän loppupuolella Harpo ja Chico seuraavat kahden herrasmiehen välistä shakkipeliä. Kesto: 5'48"

(Kiitos Kai Muttilaiselle vinkistä!)

Koko elokuva löytyy 11 osaan pätkittynä YouTubesta.

Kaikki viikon videot tästä.

Leonardon töherryksiä?

Vähän reilu vuosi sitten löytynyt fransiskaanimunkki ja matemaatikko Luca Paciolin (1445-n.1514) käsikirjoitus De Ludo Schaccorum pitää sisällään yli 100 shakkitehtävää. Kadoksissa olleen keskiaikaisen teoksen löytyminen on jo sinänsä merkittävä asia, mutta otsikoihin se on noussut italialaisten tutkijoiden helmikuussa esittämän väitteen myötä. Kuvanveistäjä ja arkkitehti Franco Rocco sanoo olevansa varma, että käsikirjoituksen kuviot ovat Paciolin ystävän Leonardo da Vincin piirtämiä!

Kaksi sivua De Ludo Schaccorumistaista, jonka diagrammien uskotaan olevan Leonardo da Vincin piirtämiä.

BBC:n ja Guardianin uutiset aiheesta.

Kuka? (3)

Monesko shakkimestarimme?

6.3. kuvassa ollut mies oli, kuten kommenteissa jo mainittiin, HSK:n perustajajäsen ja järjestäytyneen shakkielämämme isä Johannes Öhquist (1861-1949), jonka muistelmateos Pietarista kolmanteen valtakuntaan ilmestyi vuonna 2006. Kirjasta on juttu Tieteessä tapahtuu -lehdessä 1/2007.

Torahampaista

"Lyypekissä muutin oikeaan laivaan, joka seilasi maailman toiseen laitaan, sinne murjaanien maahan, jossa aurinko paistaa pohjoisesta ja jossa asuu pikimustia ihmisiä. Siellä oli huoneen korkuisia hevosia, joilla oli kahden sylen pituinen kärsä ja sylen pituiset torahampaat. Näitä torahampaita lastattiin laiva täyteen ja lähdettiin sitten takaisin..."

"Torahampaita, mitä niillä torahampailla?" keskeytti äiti epäillen.

"Niistä tehdään kuningattarille ristiinnaulitun kuvia ja kuninkaille sakkinappuloita."

Kyösti Wilkunan historiallisessa, 1550-luvulle ajoittuvassa, romaanissa Luostarin viimeiset asukkaat (1912) mainitaan myös tammipeli ja lautapeli (backgammon?).

Viikon video 41

Pikkuhiljaa suuren yleisön tietoisuuteen hiipinyt yhdysvaltalainen Blonde Redhead (perustettu 1993) sai pitkään kulkea marginaalissa ja sitä verrattiin vuosikaudet mm. Sonic Youthiin. Bändin kuudennella albumilla Misery Is a Butterfly (2004) oleva melankolinen Melody on kiehtova kappale. Kesto: 4'46"

Kaikki viikon videot tästä.

Shakki ja Ranskan kirjallisuus

Olli Välikangas kirjoitti Suomen Shakin numeroon 3/2005 laajan ja erittäin mielenkiintoisen artikkelin shakista Ranskan kirjallisuudessa. Lyhennetty versio tuosta artikkelista on ollut jo pitkään luettavissa Suomi-Ranska Yhdistysten Liiton jäsenlehden FRAN-SU:n verkkoversiosta. Olen nyt siirtänyt kirjoittajan luvalla verkkoon alkuperäisen, Suomen Shakissa julkaistun artikkelin.

Olli Välikangas: Shakki ja Ranskan kirjallisuus

Kirjoittajasta:

Vuonna 1933 syntynyt Olli Välikangas oli romaanisen filologian professorina Helsingin yliopistossa 1973-96, erityisaloinaan ranskan ja italian kielet ja niiden vertailu suomeen (puhuttelumuodot, verbirakenteet, partikkelit ja niiden kehitys). Vuosina 1996-2002 hän oli Ylioppilastutkintolautakunnassa, puolet ajasta sen kielivaliokunnan puheenjohtajana. Shakkiharrastuksestaan hän kertoo:

"Shakkia pelasin Ressussa ja Savolaisessa osakunnassa, keskinkertaisella menestyksellä, kun en ole koskaan opetellut avauksia 2-3 siirtoa pitemmälle. Kerran sain kauneuspalkinnon Osmo Kailan yhdenmiehen lautakunnalta, pelistä jossa vaihdoin lähettiparin ratsuihin.

Vuosikymmenien tauon jälkeen näin sairauslomalla 1987 Helsingin Sanomissa kutsun osallistua ratkaisukilpailuun: tiivis suorakaide tehtäväkuvioineen ja lakonisine selityksineen. Sehän oli haaste, jota en voinut vastustaa - sitä ennen en ollut ikinä ratkaissut yhtäkään tehtävää. Olin sitten mukana niin kauan kuin kilpailuja järjestettiin, ja Lahden Shakin tehtävät löydettyäni olen ratkonut niitä. Pikaratkaisukilpailut eivät ole minun heiniäni, koska olen toivottoman hidas; paras tulokseni on ollut 25/60 pistettä, Turun avoimessa kansainvälisessä kilpailussa 1995, kun se pidettiin vielä hereillä ollessani aamupäivällä. Olen onnistunut laatimaan 4 julkaisukelpoista tehtävää 90-luvun alkupuolella.

Kirjoitin kauan sitten artikkelin arvoitusten semantiikasta ja siitä miten kunnon arvoitus antaa myös avaimen ratkaisuun. Shakkitehtävissä minua kiinnostaa erityisesti niiden tiiviys, se että parhaimmillaan kaikki ratkaisuun liittyvä on tehtävässä, eikä mitään muuta. Toisaalta ajattelen aina laatijan ja ratkaisijan dialogia, joka on samansuuntaista kuin taiteilijan ja taideteokseen tutustuvan välillä. 'Silmä seuraa sille taideteoksessa luotuja teitä' (Paul Klee)."