Ihan pähkinöinä

Prisma

2009-11-27T19:26:00.002+02:00

Tiistaisessa Prisma-ohjelmassa puhuttiin muistista ja muun muassa shakista. Edustettuna oli Helsingin Shakkiklubi ja Erkki Suomalainen.

Lähetys on vielä joitakin päiviä nähtävissä Ylen Areenassa:
http://areena.yle.fi/player/index.php?clip=573991&language=fi

Kuvia Helsingin shakkiolympialaisista (9)

2009-11-21T00:20:00.005+02:00

Kuvan takana lukee: Tanskan joukkue (+ Reino Nuotio oik:lla). Vas:lta: ?, ?, H. Enevoldsen, ?, ?, Jens Enevoldsen.
[Kuva suurenee klikkaamalla.]

Miehet kuin salapoliisielokuvasta! Baskeripäisten Enevoldsenin veljesten (Jens 1907–1980, Harald 1911–2005) välissä (vas.) Palle Nielsen ja Eigil Pedersen (1917–1994). Vasemmalla olevista kahdesta tuntemattomasta toinen on Christian Poulsen (1912–?). Mutta kumpi?

[Edit 27.11.2009, klo 13.30: Christian Poulsen on toisena vasemmalta. Äärimmäisenä vasemmalla on ilmeisesti joukkueenjohtaja. Kuka?]

[Kaikki kuvat.]

Kuin kaksi marjaa (3)

2009-11-27T13:04:00.002+02:00

Petri Hokkanen (Velhot) / Aleksei Širov (Espanja)

(Kiitos Atelle!)

Kuvia Helsingin shakkiolympialaisista (15)

2009-11-26T23:19:00.001+02:00

Kuvan takana lukee: Egil Pedersen (DAN) – I. Grünfeld (POL)
[Kuva suurenee klikkaamalla.]

Kuva on B-finaalin 6. kierrokselta 26.8.1952. On valkean 4. siirtovuoro. Ottelu Tanska–Puola päättyi tanskalaisten voittoon 2½–1½, vaikka Pedersen hävisikin oman pelinsä.

Seitsemän kertaa (1950–1980) Tanskaa olympialaisissa edustanut Eigil Pedersen (1917–1994) voitti maansa mestaruuden kolmasti: 1951, 1953 ja 1961. Hän oli myös hyvä tehtävänlaatija.

Puolan juutalainen Izaak Grynfeld (1912–?), jota ei pidä sekoittaa itävaltalaiseen Ernst Grünfeldiin (1893–1962), syntyi Zelówissa, lähellä Łódźia. Opiskeltuaan 30-luvulla yliopistossa ja konservatoriossa hän toimi Łódźissa kanttorina ennen toista maailmansotaa. Sodan aikaiset vaiheet ovat hämärän peitossa, mutta on luultavaa, että monien muiden tavoin hänetkin suljettiin saksalaisten toimesta Łódźin ghettoon.

Olympialaisiin Grynfeld osallistui vain Helsingissä. Puolan mestaruusturnauksissa hänen paras sijoituksensa oli jaettu 3. tila vuodelta 1946. Vuonna 1955 Grynfeld vaihtoi nimensä Ignacy Branickiksi ja muutti Alankomaihin, jonka mestaruuden hän voitti vuonna 1959. Toimittuaan opettajana Eindhovenin juutalaisyhteisössä Branicki muutti ensin kanttoriksi Alankomaiden Antilleille ja sittemmin opettajaksi Surinameen.

Nybäck voitti Svidlerin GP-kisassa

2009-11-24T19:48:00.012+02:00

Tomi Nybäck on voittanut elolistalla kahdeksantena olevan Venäjän Pjotr Svidlerin Hanti-Mansijskissa käytävän GP-kilpailun toisen kierroksen ensimmäisessä pelissä. Tasapeli seuraavassa pelissä riittää viemään Nynäckin kilpailun kolmannelle kierrokselle.

Cup-muotoisena käytävän kilpailun ensimmäisellä kierroksella Nybäck voitti venäläisen Dmitri Andreikinin. Koko cupin voittaja pääsee MM-semifinaaliin.

Tomi Nybäck oli paremmassa kunnossa kuin Pjotr Svidler.

Grünfeldin puolustus
Tomi Nybäck
Pjotr Svidler
1.d4 Rf6 2.c4 g6 3.Rc3 d5 4.cxd5 Rxd5 5.e4 Rxc3 6.bxc3 Lg7 7.Lg5 c5 8.Tc1 0–0 9.Rf3 cxd4 10.cxd4 Lg4 11.d5 Rd7 12.Le2 Rf6 13.h3 Ld7 14.Ld3 Da5+ 15.Dd2 Da4 16.Tc4 Da3 17.0–0 Tac8 18.Tfc1 Txc4 19.Txc4 Lb5 20.Tc3 Da5 21.Lxf6 Lxf6 22.e5 Lg7 23.Lxb5 Dxb5 24.Tc7 Td8 25.Txe7 Lf8 26.Tc7 Txd5 27.Df4 Td1+ 28.Kh2 Td7 29.Tc8 Te7 30.e6 Txe6 31.Rg5 Te7 32.Rxh7 Kxh7 33.Txf8 Kg7 34.Dh4 g5 35.Dh8+ Kg6 36.f4 Kf5 37.Td8 f6 38.Td6 Db2 39.Dh5 De2 40.Td5+ Kxf4 41.Dg6 1–0

[Edit 26.11., klo 14.35: Svidler voitti toisen pitkän pelin ja nopeutetuilla ajoilla pelatut uusinnat 2½–½.]

Kuvia Helsingin shakkiolympialaisista (5)

2009-11-18T00:03:00.008+02:00

Kuvan takana lukee: Hugo Backmansson (oik:lla) – Håkan Ward, taustalla Österlund?
[Kuva suurenee klikkaamalla.]

Taitelija Hugo Backmansson (1860–1953) ja Håkan Ward (1915–?), joka Eero Böökin mukaan oli vahva mestariehdokas, ilmeisesti kevyen pelin lumoissa olympialaisten aikaan.

Kouvolan taidemuseo on julkaissut Backmanssonin näyttelyn yhteydessä vuonna 1995 teoksen Hugo Backmansson 1860–1953: taiteilija–sotilas–šakkimies.

[Edit 26.11., klo 14.50: Eero Raaste kirjoitti, että yllä olevassa kuvassa Hugo Backmanssonia vastassa ei ole Håkan Ward, vaan Hugo Backmanssonin poika Bryan Backmansson. Kiitos tarkennuksesta!]

[Kaikki kuvat.]

Kuvia Helsingin shakkiolympialaisista (14)

2009-11-26T14:40:00.003+02:00

Kuvan takana lukee: Karel Opocensky.
[Kuva suurenee klikkaamalla.]

Tšekkiläinen KvM Karel Opočenský (1892–1975) toimi Helsingin shakkiolympialaisten ylituomarina. Pelaajana hän osallistui olympialaisiin neljästi vuosina 1931–1939.

[Kaikki kuvat.]

Kumpi ensin, shakki vai HS?

2009-11-24T19:01:00.006+02:00

Ne tuhansia vuosia katto Kiinas jo kieroon
ennen ku Aatamil ol Eevasta tietoo...
Antti Syrjäniemi: "Daytonin apinajuttu"

Hesarin toimituspäällikkö Reetta Räty on vihdoin "perustellut" HS 120 vuotta -blogissa, miksi shakkipalsta lopetettiin:

"Shakkipalsta on yksinkertaisesti tullut tiensä päähän. Aina jostain on luovuttava, että saadaan uusia asioita tilalle."

Onneksi shakkia pelataan vielä sittenkin, kun Hesari on tullut tiensä päähän.

Kuin kaksi marjaa (2)

2009-11-24T01:40:00.003+02:00

Nybäckin ja Svidlerin kohtaamisen innoittamana:

Pjotr Svidler (Venäjä) / Jussi Kauko (VammSK)

Kuvia Helsingin shakkiolympialaisista (13)

2009-11-23T21:52:00.002+02:00

Kuvan takana lukee: Larry Evans (USA).
[Kuva suurenee klikkaamalla.]

Yhdysvaltain joukkueen 2. pöydällä pelannut Larry Evans (s. 1932) soppajonossa. Liekö sopat olleet laihoja, vai mistä johtui, ettei paljon huomiota saanut mustaparta päässyt samaan vireeseen kuin kaksi vuotta aiemmin Dubrovnikissa (9/10), vaan joutui tyytymään tulokseen 6½/14. Olympialaisten jälkeen Evans sai kuitenkin kansainvälisen mestarin tittelin ja korottui suurmestariksi 1957. Hän otti osaa kaikkiaan kahdeksiin shakkiolympialaisiin vuosina 1950–1976.

Pelaajauransa lisäksi Evans on ollut myös tuottelias shakkikirjailija ja -toimittaja. Kuten niin moni muukin, hän on saanut osakseen aimo ryöpytystä pikkutarkalta shakkihistorioitsijalta Edward Winteriltä. Ehkä syystä. Ehkä syyttä.

[Kaikki kuvat.]

Kuvia Helsingin shakkiolympialaisista (12)

2009-11-23T14:38:00.003+02:00

Kuvan takana lukee: Toivo Salo (SF) – Herman Pilnik (ARG).
[Kuva suurenee klikkaamalla.]

Suomi kohtasi loppukilpailun kuudennella kierroksella 26.8. Argentiinan. Vastus oli kova ja lopputulos lohduton ½–3½. Tässä ottelussa kolmannella pöydällä pelannut Salo (1909–1981) pelasi äärimmäisen varovasti olympialaisten jälkeen suurmestarin tittelin saanutta Herman Pilnikia vastaan (1914–1981).

Toivo Salo
Herman Pilnik
1.Rf3 Rf6 2.c3 d5 3.g3 Rc6 4.d4 Lf5 5.Lg2 e6 6.Rbd2 h6 7.Da4 Dd7 8.0–0 Le7 9.Re1 0–0 10.Rd3 e5 11.dxe5 Rxe5 12.Dxd7 Rexd7 13.Te1 Tfe8 14.Rf1 Lf8 15.Le3 c5 16.Tad1 Tad8 17.h3 Le4 18.Rd2 Lxg2 19.Kxg2 b6 20.Rf1 Rb8 21.Rh2 Rc6 22.Rf3 g6 23.Lf4 g5 24.Le3 Lg7 25.h4 g4 26.Rh2 d4 27.cxd4 Rxd4 28.Lxd4 Txd4 29.Rf4 Ted8 30.Txd4 Txd4 31.Rf1 Ta4 32.a3 Re4 33.Tb1 Ld4 34.f3 gxf3+ 35.exf3 Rd6 36.Re2 Lg7 37.Kf2 Rc4 38.b3 Rxa3 39.Td1 Tb4 40.Td8+ Kh7 41.Rd2 c4 42.bxc4 Rxc4 43.Rxc4 Txc4 44.Td7 a5 45.Ke3 a4 46.Kd3 Tb4 47.Txf7 Tb3+ 48.Ke4 a3 49.Ta7 b5 50.Rf4 Tb4+ 0–1

[Kaikki kuvat.]

Kuvia Helsingin shakkiolympialaisista (11)

2009-11-22T20:52:00.003+02:00

Kuvan takana lukee: Pelipaikka: Suomalainen kauppakorkeakoulu.
[Kuva suurenee klikkaamalla.]

Hugo Harmian ja Woldemar Baeckmanin suunnittelema Helsingin kauppakorkeakoulun päärakennus valmistui 1950 ja oli pelipaikkana erinomainen. Osallistuneita joukkueita oli 25. Nykyisissä shakkiolympialaisissa joukkueita on kymmenkertainen määrä!

[Kaikki kuvat.]

Kuvia Helsingin shakkiolympialaisista (10)

2009-11-21T15:11:00.001+02:00

Kuvan takana lukee: Gösta Stoltz (SVE) – Gedeon Barcza (UNG).
[Kuva suurenee klikkaamalla.]

Kuva on 13.8.1952 alkukierroksen ottelusta Ruotsi–Unkari, joka päättyi 2–2. Kaikki pelit päättyivät tasapeliin alle 20. siirrossa.

Suuri shakkilahjakkuus Gösta Stoltz (1904–1963) ei Helsingissä ollut enää elämänsä kunnossa. "Pitkät lounaat ja päivälliset" olivat verottaneet shakkitaitoa. Alkoholi oli tehnyt tehtävänsä.

Suomen Shakin numerossa 6–7/1982 on Eero Böökin kirjoitus Stoltzista otsikolla "Eräs shakkimestari, jonka tunsin". Stoltzin alkoholismiin ja Helsingin kisoihin liittyen Böök kirjoittaa:

Eräs kilpailu, johon Gösta Stoltz osallistui vielä menestyksellä, oli Helsingissä 1952. Ottelussa Ruotsi–USA hänen oli pelattava nuorta Larry Evansia vastaan. Gösta tuli tietenkin paremmanpuoleiselta lounaalta, mikä oli helppo huomata. Monet luulivat, ettei hän pystyisi kunnolla keskittymään tehtäväänsä, mutta hän istuikin koko pelin ajan kuin vaskeen valettuna. Evans oli eräänä hetkenä hiukan varomaton ja silloin Stoltz teki loistavan epätodennäköiseltä näyttävän sommitelman, joka ratkaisi pelin hänen voitokseen. Evans nousi ylös ja tarjosi kättä luovuttamisen merkiksi. Gösta yritti tavoittaa sitä, mutta muutaman epäonnistuneen yrityksen jälkeen hän hymyillen ravisti päätään ja kääntyi lähteäkseen jatkamaan ilmeisesti keskeytynyttä lounastaan.

[Kaikki kuvat.]

Kaunista shakkia

2009-11-19T23:12:00.003+02:00

Kuten Suomen Shakissa 7/2009 mainostettiin, jouluksi ilmestyy suomalainen shakkikirjauutuus Kaunista shakkia. Ali Ragnar Krogiuksen valitut pelit. Teoksen voi tilata Helsingin Shakkiklubilta.

Kuvia Helsingin shakkiolympialaisista (8)

2009-11-19T22:44:00.000+02:00

Kuvan takana lukee: Aleksandr Kotov (USSR).
[Kuva suurenee klikkaamalla.]

19.8.1952 otettu kuva on Neuvostoliiton ja USA:n välisestä alkukilpailuottelusta, jonka neuvostoliittolaiset veivät 3–1. Lähinnä shakkikirjailijana itsensä tunnetuksi tehnyt Kotov (1913–1981) pelasi joukkueensa 2. varamiehenä vain kolme peliä tuloksella 2/3. Länsimaissa Kotovia on syytetty neuvostopropagandasta – osin aiheellisestikin – mutta hänen kirjansa ovat olleet hyvin suosittuja.

Kuningasintialainen puolustus
George Koltanowski
Aleksandr Kotov
1.d4 Rf6 2.Rf3 g6 3.g3 Lg7 4.Lg2 0–0 5.0–0 d6 6.c4 Rbd7 7.Rc3 e5 8.h3 c6 9.Le3 h6 10.Dc2 De7 11.Tad1 Re8 12.c5 dxc5 13.d5 Rd6 14.dxc6 bxc6 15.Ra4 Rf5 16.Lxc5 Rxc5 17.Rxc5 Tb8 18.e4 Rd6 19.Td2 Tb4 20.Dc3 Tc4 21.Dd3 Td8 22.De3 Rb5 23.Txd8+ Dxd8 24.Rd3 Dd6 25.Tc1 Le6 26.b3 Txc1+ 27.Rxc1 Dd1+ 28.Kh2 Dc2 29.Dd2 Dxe4 30.Dd8+ Lf8 31.Rd3 Dd5 32.Dxd5 cxd5 33.Rfxe5 Rc3 34.Rc6 Rxa2 35.Rxa7 Lf5 36.Lf1 Rb4 37.Rxb4 Lxb4 38.Rc6 Ld6 39.Lg2 Le6 40.Rd4 Ld7 41.Lxd5 Lc5 42.Rf3 Lxf2 43.Re5 Lf5 ½–½

[Kaikki kuvat.]

Daami laudallaan

2009-11-18T22:46:00.001+02:00

Suomalainen kulttuuri on kuin shakkipeliä: hidasta ja kaavoihin kangistunutta, Lenita Airisto sanoo.

– Kaikki nappulat – yhtä lukuun ottamatta – liikkuvat ahtaasti, tarkasti määriteltyjen siirtojen mukaan. Se yksi muita vapaampi on kuningatar.

– Minä olen kuningatarnappula elämäni shakkilaudalla. Minä liikun suvereenisti joka suuntaan. En pysy kaavoissa. En sopeudu sääntöihin, jotka on säädetty alimmille sotamiehille, monneille. Minulla on omat sääntöni. Se herättää yleistä ärtymystä. Erityisesti miehet ovat vetäneet herneen nenäänsä, koska kukaan ei ole minulle tätä asemaa antanut. Olen ottanut tämän itse itselleni. Millä oikeudella? Omalla oikeudellani!

Lähikuvassa Lenita Airisto, Apu 14.9.2009

Kuvia Helsingin shakkiolympialaisista (7)

2009-11-18T22:25:00.000+02:00

Kuvan takana lukee: Osmo Kaila (SF). Taustalla Urho Kekkonen, Ari Ilmakunnas ja heidän takanaan Aatos Fred (SF).
[Kuva suurenee klikkaamalla.]

Kuva on olympialaisten kolmannelta kierrokselta 12.8.1952. Suomella on alkulohkon ottelussaan vastassa USA. Pääministeri Urho Kekkonen kävi seuraamassa pelejä (ks. myös Kuinka kävi Kekkoselta shakki?).

Osmo Kailalla (1916–1991) on vastassaan KvM (sittemmin SM) Robert Byrne (s. 1928). On Kailan 11. siirtovuoro. Takana pelaava Fred (1917–2003) voitti Arthur Bisguierin ensin alkukilpailussa sitten loppukilpailussa. Suomelle alkukilpailussa voitto pistein 2½–1½.

Suomen Shakki 6–7/1952 kirjoittaa elävästi:

Böök selviytyi ensimmäisestä suurmestarivastustajastaan tasapeliin aivan kuin ihmeen jälkeen, sillä monivivahteisen pelin kulku näytti hänelle varsin uhkaavalta. Pienikokoinen, jöröolemuksinen suurmestari kuuluu nykyisin toimivan ammattimaisena shakkipelaajana saatuaan joltakin lahjoittajalta vuotuisen määrärahan tämän mahdollistamiseksi. Nimekäs Larry Evans, joka edellisissä shakkiolympialaisissa tekaisi USA:n 1. varamiehenä peräti 90 % tuloksen ja jonka mustapartainen naama on täällä kovasti vetänyt katseita puoleensa, ei saanut Ojasestamme enempää kuin tasapelin, joka tapahtui siirtojen toistolla 31. siirron kohdalla. Peli Kaila–Byrne oli meikäläisetuinen ja odotimme kovasti pisteen tipahtavan ennen aikatarkistusta, mutta aikapulaisena Kaila ei keksinyt aukkoja Byrnen tehokkaassa puolustautumisessa ja tasapeli sovittiin juuri ajantarkistushetkellä. Päivän sankarimme Aatos Fred oli jo aikoja tätä ennen ottanut nimiinsä kilpailujen lyhyimmän pelin, jolla voitti komeasti Arthur Bisguierin, nimekkään 23 vuotiaan kansainvälisen mestarin. Lopputuloksemme siis uskomaton 2½–1½ voitto! Tämä suorituksemme herätti kovasti huomiota ja voimme suorastaan lämmitellä niiden onnittelujen keskellä, joita poikamme ansaitusti saivat osakseen.

[Kaikki kuvat.]

Kuvia Helsingin shakkiolympialaisista (6)

2009-11-18T17:38:00.003+02:00

Kuvan takana lukee: Pelaaja ilmeisesti Jefim Geller, USSR.
[Kuva suurenee klikkaamalla.]

Neuvostoliiton mestaruusjoukkueen 4. pöydällä pelannut SM Jefim Geller (1925–1998) teki hyvän tuloksen 10½/14. Aivan pöytäpalkintoon se ei riittänyt, sillä tšekin KvM Čeněk Kottnauer (1910–1996) saalisti peräti 12½/15.

Yleisö, jonka joukossa kolmantena vasemmalta seisoo Ari Ilmakunnas, on hiirenhiljaa, kuten plakaatissa vaaditaan.

[Kaikki kuvat.]

Kuvia Helsingin shakkiolympialaisista (4)

2009-11-17T22:10:00.011+02:00

Kuvan takana lukee: Arthur Bisguier (USA) – Borislav Milic (YUG).
[Kuva suurenee klikkaamalla.]

Kuva on otettu 24.8.1952. Oikealla oleva jugoslavialainen suurmestari Milić (1925–1986) on juuri paukauttanut pöytään viimeisen niitin 88...Ta2–d2. Bisguier (s. 1929) on pilannut pelinsä vain pari siirtoa aiemmin. Jännitysottelu Jugoslavia–USA päättyi tasalukemiin 2–2.

[Edit 18.11., klo 17.45: Sekä Bisguier että Milić olivat Helsingin olympialaisten aikaan kansainvälisiä mestareita eivät suurmestareita.]

Sisilialainen puolustus
Arthur Bisguier
Borislav Milić
1.e4 c5 2.Rf3 d6 3.d4 cxd4 4.Rxd4 Rf6 5.Rc3 Rc6 6.Le2 e5 7.Rb3 Le7 8.0–0 0–0 9.f3 Db6+ 10.Kh1 Le6 11.Rd5 Lxd5 12.exd5 Rb4 13.c4 a5 14.Ld2 a4 15.Rc1 Ra6 16.Tb1 Rc5 17.Le3 Rfd7 18.Rd3 Dc7 19.Dc2 f5 20.b4 axb3 21.axb3 f4 22.Lg1 Rf6 23.b4 Rcd7 24.Db3 Kh8 25.Tfc1 b6 26.Rf2 Ta7 27.Ld3 Tfa8 28.Re4 Ta3 29.Dd1 Rxe4 30.Lxe4 Rf6 31.Lf5 g6 32.Le6 Kg7 33.Ta1 Rh5 34.Txa3 Txa3 35.Ta1 Da7 36.Tb1 Kh6 37.c5 bxc5 38.bxc5 dxc5 39.d6 Ta6 40.dxe7 Txe6 41.Dd5 Txe7 42.Lxc5 Dd7 43.Dxd7 Txd7 44.Te1 Td5 45.Lf2 Kg5 46.g3 fxg3 47.hxg3 Kf6 48.Te2 Rg7 49.Kg2 Re6 50.Ta2 Td6 51.Tb2 h5 52.Ta2 Tc6 53.Tb2 Kf5 54.Tb5 g5 55.Tb8 Tc2 56.Th8 Kg6 57.Te8 Kf6 58.Th8 Rg7 59.Th6+ Kf5 60.Th7 Kg6 61.Th8 g4 62.Tb8 Re6 63.fxg4 hxg4 64.Kf1 Kf5 65.Tb4 Rg5 66.Tb8 Rf3 67.Tf8+ Ke6 68.Le3 Kd5 69.Tg8 Ke4 70.Lf2 Rd2+ 71.Kg2 Kf5 72.Tf8+ Ke6 73.Le1 Rc4+ 74.Kg1 Re3 75.Tg8 Tg2+ 76.Kh1 Te2 77.Lb4 Kf5 78.Lc5 Rc2 79.Kg1 Rd4 80.Kf1 Tc2 81.Ld6 Rf3 82.Lb8 Ta2 83.Lc7 Rd2+ 84.Kg1 Rc4 85.Ld8 Re3 86.Tg5+ Ke4 87.Lc7 Kf3 88.Lxe5 Td2 0–1

Loppuasema:

[Kaikki kuvat.]

Kuvia Helsingin shakkiolympialaisista (3)

2009-11-17T14:38:00.007+02:00

Kuvan takana lukee: Gideon Ståhlberg (SVE)
[Kuva suurenee klikkaamalla.]

Kuva on Ståhlbergin (1908–1967) pelistä itäsaksalaista Berthold Kochia (1899–1988) vastaan 19.8.1952. On mustan 6. siirtovuoro.

Hollantilainen Jan Hein Donner, joka ei itse sietänyt valokuvaajia, kertoo: "He (Fischer) is not the only one with a fierce dislike of being spied on during his games. Ståhlberg personally knocked down many a snap-shooter in his time and I myself would gladly have done the same on occasion, if I had only dared."

Gideon Ståhlberg
Berthold Koch
1.Rf3 Rf6 2.c4 b6 3.g3 Lb7 4.Lg2 e6 5.0–0 Le7 6.Rc3 0–0 7.b3 Re4 8.Rxe4 Lxe4 9.d3 Lb7 10.e4 d6 11.Dc2 e5 12.d4 exd4 13.Rxd4 Lf6 14.Lb2 g6 15.e5 Lxg2 16.exf6 Lxf1 17.Dd2 Dxf6 18.Txf1 Rd7 19.Rc6 De6 20.Te1 Re5 21.Kg2 Tae8 22.f4 Rxc6 23.Txe6 fxe6 24.b4 a5 25.b5 Rd8 26.h4 Rf7 27.h5 e5 28.Dd3 Kg7 29.Df3 Te7 30.Dg4 Rh6 31.De2 Rf7 32.Dg4 Rh6 33.De2 Rf7 ½–½

[Kaikki kuvat.]

Kuvia Helsingin shakkiolympialaisista (1)

2009-11-15T21:18:00.002+02:00

Tässä sarjassa julkaistaan Suomen Shakin arkistosta löytyneitä Martti Ounamon ottamia mainioita kuvia Helsingin shakkiolympialaisista.

Kuvan takana lukee: Ossip Bernstein (oik.) ja David Bronstein.
[Kuva suurenee klikkamalla,]

Kuva herättää monia ajatuksia ja kysymyksiä. Mitä on tapahtunut? Kiinnostunutta yleisöä on ainakin paljon. Ovatko Bernstein (1882–1962), joka ei siis ollut Helsingissä pelaajana vaan kaiketi kilpailuorganisaatiossa mukana, ja Bronstein (1924–2006) pelanneet kevyen pikapelin, jonka Bernstein on juuri luovuttanut? Vai ovatko he analysoineet yhdessä jotain peliä? Asemasta päätelleen kyseessä ei ole ollut ainakaan mikään Bronsteinin olympialaisissa pelaamista peleistä.

Kuvia Helsingin shakkiolympialaisista (2)

2009-11-16T18:53:00.007+02:00

Kuvan takana lukee: Ortega (CUB).
[Kuva suurenee klikkaamalla.]

Kuubalainen Rogelio Ortega (1915–?) voitti maansa mestaruuden kahdesti (1958 ja 1966) ja otti osaa shakkiolympialaisiin viidesti (1952, 1962, 1964, 1966 ja 1968). Hänet muistetaan muuan muassa simultaanihäviöstään Ernesto Che Guevaraa (1928–1967) vastaan.

Rogelio Ortega
Ernesto Che Guevara
1.Rf3 d5 2.e3 e6 3.d4 Rf6 4.Ld3 g6 5.0–0 Lg7 6.b3 0–0 7.Lb2 b6 8.Rbd2 Ra6 9.La3 c5 10.Re5 Dc7 11.Tc1 Rd7 12.f4 Rb4 13.Lxb4 cxb4 14.e4 Dc3 15.Rdf3 dxe4 16.Lxe4 De3+ 17.Kh1 Dxe4 18.Rg5 Dd5 19.c4 bxc3 20.Txc3 Lb7 21.Rgf3 Tac8 22.Td3 La6 0–1

Kaikki kuvat.

Oi Uusimaamme

2009-11-16T00:03:00.003+02:00

Merensaaristo tässä on monin suhtein aivan niiden saaristojen kaltainen, joita ihailemme Sydän-Suomen järvissä. Tässä on sama veden ja maan tuhatmuotoinen, kirjava vaihetteleminen, joka on silmälle niin ihastuttavainen. Harvoin aivan aava selkä, harvoin aivan avara maa; selät enimmiten niin täynnä saarosia, että näyttävät shakki-laudalta, toinen ruutu vettä, toinen maata; saaret ja manteren rannat niin monessa mutkassa, että lahdet välistä välkkyvät ihan niiden sydänpaikoilta. Missä aukeampi selkä leviää, se näyttää umpilammelta ja kummastellen kysyt perämieheltä, rantaanko hän aikoo aluksensa rikkoa, kun hän näkyy laskevan sitä suoraan maata kohti; mutta yht'äkkiä lohkeaa muusta maasta niemi ja sen kierrettyä näet edessäsi soukan solan, mistä pääset toiselle selälle.

Kolmas luku-kirja. Kansakoulun tarpeeksi.
Toimittanut Jaakko Länkelä, 1875.

Sinun siirtosi

2009-11-15T20:06:00.001+02:00

Sonera luottaa shakkitematiikkaan mainonnassaan:

(Kiitokset ATElle vinkistä!)

Suomen Shakki 7/2009

2009-11-09T13:15:00.000+02:00

Marraskuinen Suomen Shakki on ilmestynyt tänään (ma 9.11.2009). Voit lukea 10-sivuisen näytteen klikkaamalla kantta.

(Kannessa on pieni painovirhe. Ottelusta K vs. K ja Kasparovista yleensä on juttua sivuilla 40-41.)

Pääkirjoitukseni käsittelee jo monille tuttua aihetta, Hesarin shakkipalstan lopettamista:

Shakkipalstojen puolesta

Sanomalehtien hyvin toimitetuille shakkipalstoille on helppo keksiä heti ainakin kaksi tärkeää tehtävää: toisaalta ne kertovat shakkimaailman ajankohtaisista asioista, tapahtumista ja ilmiöistä, toisaalta suurelle yleisölle shakkipalstat tekevät tunnetuksi ikivanhaa peliä, joka on paitsi kahden pelaajan välistä kamppailua myös osa suurempaa filosofista ja taiteellista – jopa poliittista – kokonaisuutta.

Älypelien joukossa shakki on ylivoimaisesti laajimmalle levinnyt ja suosituin. Sitä ovat harrastaneet ja harrastavat niin hallitsijat kuin alamaiset, rikkaat ja köyhät, miehet ja naiset, vanhat ja nuoret, näkevät ja kuulevat, kuurot ja sokeat. Poliittiset puheet ja taideteokset vilisevät shakillisia viittauksia ja metaforia. Tekoälyn kehityksessä shakilla on ollut tärkeä rooli.

Suomalaisissa sanomalehdissä julkaistujen shakkipalstojen historia ulottuu pitkälle aina 1850-luvun alkuun, jolloin turkulainen Åbo Underrättelser aloitti shakkipalstansa. Pikkuhiljaa muut sanomalehdet seurasivat Åbo Underrättelserin esimerkkiä, ja 1900-luvun alkupuoliskolla kymmenet suomalaiset sanomalehdet julkaisivat omaa shakkipalstaansa, ja vuonna 1929 jokaisessa neljässä suurimmassa kaupungissamme oli sekä suomen- että ruotsinkieliset shakkipalstat.

Aivan viime vuosikymmeninä ja vuosina on sanomalehdistössämme kuitenkin näkynyt valitettava shakkipalstojen alasajo. Suomen suurimmista sanomalehdistä Ilta-Sanomat lopetti pitkään jatkuneen shakkipalstansa muutama vuosi sitten. Samoin teki Aamulehti tänä vuonna. Erityisen harmillinen on Helsingin Sanomien päätös lopettaa shakkipalstansa marraskuun puolivälissä. Päätöstä perustellaan lehden uudistuksella.

1924 alkanut Helsingin Sanomien shakkipalsta on jatkunut pisimpään yhtäjaksoisesti maassamme. Valtakunnan ykköslehdessä julkaistulla shakkipalstalla on ollut valtavan suuri merkitys lajin harrastajille. Monelle shakkipalsta on ollut se, mistä lehden lukeminen aamulla on aloitettu. Maailman kriisit ovat saaneet odottaa, kun ensin on täytynyt tutkia, kuinka Suomi on pärjännyt olympialaisissa, mitä oikkuja Fischer on tällä kertaa keksinyt, millä tavalla Kasparovin poliittinen ura on edennyt Venäjällä, tai miten viime vuosina Tomi Nybäck on noussut shakin huipulle.

Helsingin Sanomien päätökseen on vaikea sopeutua – ja miksi siihen pitäisikään sopeutua. Niin Pohjoismaissa kuin muualla maailmassakin suuret sanomalehdet antavat reilusti tilaa shakille. Pohjoismaisista lehdistä ainakin Dagens Nyheter ja Svenska Dagbladet (Ruotsi), Jyllands Posten ja Politiken (Tanska), Verdens Gang ja Aftenposten (Norja) sekä Morgunbladid (Islanti) julkaisevat shakkipalstaa. Myös muualta maailmasta voi poimia loputtomalta tuntuvan listan tärkeitä lehtiä kuten Guardian, The Times ja The Daily Telegraph (Iso-Britannia), New York Times, The Washington Post, Los Angeles Times (Yhdysvallat), Le Figaro (Ranska), The Hindu (Intia), Clarin (Argentiina), Toronto Star (Kanada), El Pais (Espanja), Neue Zürcher Zeitung (Sveitsi), Frankfurter Allgemeine Zeitung (Saksa), Le Soir (Belgia) jne., joiden sivuilla shakkipalsta elää ja voi hyvin.

Pieni lohtu suomalaisille shakinpelaajille kuitenkin on, että vielä osa maakunta- ja paikallislehdistä antaa tilaa shakille. Harrastajien itsensä on myös pidettävä huolta, että palstat säilyvät tai uusia syntyy. Puuttuuko lukemastasi lehdestä shakkipalsta? Ehdota toimitukselle, että sinä voisit ryhtyä lehden shakkitoimittajaksi.

Helsingin Sanomien shakkipalstaa on vaikea korvata millään. Toivottavasti valittu uusi linja ei tarkoita täydellistä shakillista kieltäymystä. Jos lehdellä ei ole mahdollisuuksia julkaista päivittäistä shakkipalstaa, olisi toivottavaa, että se julkaisisi edes kerran viikossa shakillisia uutisia tai reportaaseja.

Marko Tauriainen
päätoimittaja
marko.tauriainen@suomenshakki.fi
050 5813500
shakkihistoria.blogspot.com

Jk. Adressi sen puolesta, että shakkipalsta ja -uutisointi jatkuisi Helsingin Sanomissa, on allekirjoitettavissa osoitteessa www.adressit.com/shakkipalsta.